Sektiot
- Ketjun aloittaja alysha
- Aloituspäivämäärä
Poksuli
Vauhtiin päässyt keskustelija
Ensi viikolla on suunniteltu sektio nenän verisuonikasvaimen takia. Nyt jännittää ihan eri tavalla kun tietää synnytyksen ajankohdan ja vähän ehkä stressaa, että mitäs sitten, jos tuo pieni vauva päättääkin tulla aiemmin maailmaan. 
Joutunut muutenkin asennoitumaan erilaisesti synnytykseen kun aiemmin oli valmistautunut alatiesynnytykseen ja nyt siihen ei vain pystykään. Harmittaa todella paljon, mutta turvallisempi vaihtoehto mulle ja vauvalle. Imettäminen mietityttää paljon, varsinkin kun nenän kasvain leikataan pari viikkoa sektion jälkeen, jos kaikki sujuu hyvin. Tulee sitten heti kiva pieni tauko, jos on imettäminen lähtenyt kunnolla käyntiin. 
Joutunut muutenkin asennoitumaan erilaisesti synnytykseen kun aiemmin oli valmistautunut alatiesynnytykseen ja nyt siihen ei vain pystykään. Harmittaa todella paljon, mutta turvallisempi vaihtoehto mulle ja vauvalle. Imettäminen mietityttää paljon, varsinkin kun nenän kasvain leikataan pari viikkoa sektion jälkeen, jos kaikki sujuu hyvin. Tulee sitten heti kiva pieni tauko, jos on imettäminen lähtenyt kunnolla käyntiin. Huomenna olis meillä sektio aika... vauva on poikittain/perätilassa millon mitenkinpäin, eikä yrityksistä huolimatta suostu oikeinpäin kääntymään joten jouduttiin alatie synnytyksestä luopumaan. Nyt kun asiaa on kerennyt sulattelemaan niin eipä sillä ole väliä millä tyylillä vauvan saa pihalle kunhan saa ja tietysti vauvan kannalta turvallisimmalla mahdollisella tavalla. Jonkun verran alkaa jännittää, katotaan tuleeko ens yönä uni ollenkaan Tsemppiä kaikille synnytykseen kovasti paljon, oli tyyli sitten mikä tahansa
Veikkaisin mitla, että kyse on ns leikkausrutiineista (veriryhmä, ristikoe ja pvk eli hb-taso). Ei muuten asiasta tietoa (siis ei ole sektio suunnitteilla), mutta niitä varten ei tarvii olla ravinnotta. Jos joku muu ei satu vastaamaan sun kysymykseen... :)
Poksuli
Vauhtiin päässyt keskustelija
Ei mullekaan erikseen sanottu, että tarvitsisi olla syömättä ennen verikokeita. :) Onneksi mulle saatiin asia järjestymään niin, että verikokeet otetaan huomenna aamulla heti kun menen osastolle ja ne sitten tutkitaan kiireellisinä. Ei tarvitse tänään lähteä ajelemaan pitkää matkaa vain verikokeiden takia.
Kuinkahan moni nyt on toipumassa sectiosta? Miten ootte selvinneet haavakivun kanssa?
Multa poistettiin tikit tänään. Haava oli ärtynyt alhaalta. On sellainen pystyviilto. Ei sais käyttää jatkuvasti tukivyötä kun se hautoo. Mutta semmonen turvonnut möllykkä se on, että pysyssä tuntuu koko maha repeävän.
Henkinen kipu isompaa. Oon vihainen edelleenkin. Ja pettynyt.
Multa poistettiin tikit tänään. Haava oli ärtynyt alhaalta. On sellainen pystyviilto. Ei sais käyttää jatkuvasti tukivyötä kun se hautoo. Mutta semmonen turvonnut möllykkä se on, että pysyssä tuntuu koko maha repeävän.
Henkinen kipu isompaa. Oon vihainen edelleenkin. Ja pettynyt.
Alku oli kamalaa. Se kipu kun hoitajat tulee repimään sängystä ylös seuraavana päivänä.... Ja katetrin poisto tuntui kuolemantuomiolta: pitää päästä sängystä ylös ja kävellä vessaan...
Nyt kolmas viikko alkanut sektion jälkeen, maha litistyy päivä päivältä ja liikkuminen helpottuu, mutta edelleen syön särkylääkettä, vähemmän tosin kuin aiemmin. Vauvan käsittely varsinkin makuullaan hankalaa, kyljenkääntämiset vaivalloisia.... Ja inhottavia kipeitä kohtia mahassa, ja haavan ympärillä taasen tunnottomuutta... Ja kaikkien alkkareiden resori painaa suoraan leikkaushaavan päälle.
Mä oon miettinyt, millainen vuoto on sektion jälkeen normaalia. Ensin tuli pari päivää kirkasta verta, joka väheni viikossa ruskeaksi tuhruksi. Sitten meni muutama päivä että pärjäsi ilman suojaakin mutta sen jälkeen alkoi taas ruskea, sitkeä lima...
Nyt kolmas viikko alkanut sektion jälkeen, maha litistyy päivä päivältä ja liikkuminen helpottuu, mutta edelleen syön särkylääkettä, vähemmän tosin kuin aiemmin. Vauvan käsittely varsinkin makuullaan hankalaa, kyljenkääntämiset vaivalloisia.... Ja inhottavia kipeitä kohtia mahassa, ja haavan ympärillä taasen tunnottomuutta... Ja kaikkien alkkareiden resori painaa suoraan leikkaushaavan päälle.
Mä oon miettinyt, millainen vuoto on sektion jälkeen normaalia. Ensin tuli pari päivää kirkasta verta, joka väheni viikossa ruskeaksi tuhruksi. Sitten meni muutama päivä että pärjäsi ilman suojaakin mutta sen jälkeen alkoi taas ruskea, sitkeä lima...
Joo. Mulle tilanne tuli puun takaa, hätäsektio. Kipu heräämössä oli liikaa. Oli unohdettu asentaa kipukanyylit ompeluvaiheessa ja homma tapahtui nukutuksessa. Vauvan tapasin seuraavana päivänä. Hän oli teholla viisi vrk. Mulla suolen mutkaan tuli tulehdus ja maha kaasuuntui eikä pierut kulkeneet viiteen päivään, ennen kuin tehtiin varjoainekuvaus joka auttoi suolen alkuun. Mukana oli paljon muutakin vaikeaa. Nytkin maha karsee pömppö ja kipuun oon väsynyt.
Mitla
Vauhtiin päässyt keskustelija
Kia, kirjotit monta asiaa jotka vaivasi mua myös esikoisen hätäsection jälkeen. Kuulostaa kuitenkin että sulla oli vielä paljon rajumpi kun mulla kaikkien noiden lisäkipujen ja esikoisen tehohoidon takia. Kannattaa yrittää puhua noista mieltä vaivaavista jutuista jollekin koska ne tosiaankin pyörii päässä ja kauan. Ite en osannu hirveesti puhua ja vähättelin pahaa oloa aina ja sitten tuli vaan yksin surkuteltua ja masisteltua niitä.
Mulla oli itsellä nyt torstaina suunniteltu sectio sype-statuksella. Pelotti ja jännitti niin paljon että tärisi n kun horkassa kun salissa laitettiin katetria, tippaa ja puudutusta. Itkin koko toimenpiteen ajan siihen asti kunnes vauva oli otettu pois ja viety miehen ja kätilön kanssa osastolle odottelemaan, mutta sen jälkeen jännitys laukesi ihan kokonaan ja meinasin nukahtaa leikkauspöydälle loppuajan.
Kipu on ollut ihan erilaista kun ekalla kerralla, jolloin oli nukutus. Nyt sain Kian mainitseman kipukanyylin ja se oli kyllä oikea taivaanlahja. Jalkeilla olin jo ekaa kertaa saman iltana tosin pyörrytti niin paljon että vessareissulta tultiin sängyllä takaisin. Vauva otettiin samasta pystyviillosta kuin ekallakin kertaa. Kun vertaa edelliseen niin todella paljon helpompi on kivun kanssa, pystyn kävelemään suorassa ja toimimaan aika pitkälle kunhan ei tarvi kumarrella tai kyykistellä. Fiiliskin on ihan eri kuin viimeksi, nyt jäi lopulta tosi hyvä mieli koko hommasta vaikka pirusti pelottikin.
Mulla oli itsellä nyt torstaina suunniteltu sectio sype-statuksella. Pelotti ja jännitti niin paljon että tärisi n kun horkassa kun salissa laitettiin katetria, tippaa ja puudutusta. Itkin koko toimenpiteen ajan siihen asti kunnes vauva oli otettu pois ja viety miehen ja kätilön kanssa osastolle odottelemaan, mutta sen jälkeen jännitys laukesi ihan kokonaan ja meinasin nukahtaa leikkauspöydälle loppuajan.
Kipu on ollut ihan erilaista kun ekalla kerralla, jolloin oli nukutus. Nyt sain Kian mainitseman kipukanyylin ja se oli kyllä oikea taivaanlahja. Jalkeilla olin jo ekaa kertaa saman iltana tosin pyörrytti niin paljon että vessareissulta tultiin sängyllä takaisin. Vauva otettiin samasta pystyviillosta kuin ekallakin kertaa. Kun vertaa edelliseen niin todella paljon helpompi on kivun kanssa, pystyn kävelemään suorassa ja toimimaan aika pitkälle kunhan ei tarvi kumarrella tai kyykistellä. Fiiliskin on ihan eri kuin viimeksi, nyt jäi lopulta tosi hyvä mieli koko hommasta vaikka pirusti pelottikin.
Muokattu viimeksi:
Poksuli
Vauhtiin päässyt keskustelija
Täälläkin toivutaan viime viikkoisesta sektiosta! Tosiaan, eipä mullakaan kaikki mennyt ihan putkeen kun ei meinattu saada epiduraalia ja spinaalia laitettua... Varmaan 15 kertaa pistettiin, mukaanlukien ihon puudutukset, mutta aina osui luuhun. Pakko kyllä sanoa, että sattui! Lopulta piikki meni väliin, mutta puudutus ei sittenkään vaikuttanut kunnolla, koska tunsin sen ensimmäisen viillon. Tuli henkilökunnalle vähän hoppu laittaa nukutus päälle ja mies ulos salista..
Sektion jälkeen heräämössä sitten puudutus vaikutti jotenkin, koska tuli pahoinvointia ja tärisin ihan hulluna. Eipä ollut oikein hajua mistään ja kun mies näytti vauvaa minulle niin kysyin vain, että onks toi meidän.
Paraneminen oli aluksi nopeaa kun pääsin ensimmäisenä iltana vessaan ja seuraavana päivänä suihkuun. Suihkusta tulin kyllä pyörätuolilla pois kun meinasin pyörtyä. Takapakkia tuli toisena iltana ja yönä kun ilmeisesti alemmat tikit tulehtuivat ja epiduraali lähti itsestään irti. Oli se ensimmäisenäkin yönä jo vuotanut paitaan märän läntin, mutta oli ilmeisesti normaalia ja kun niitä pistoskohtia oli monia. Kipu oli aikamoista kun tulehdus jylläsi, epiduraalin vaikutus oli koko ajan ollut heikkoa vuodon takia ja mentiin pelkästään panadollin voimalla, koska burana olisi lisännyt kasvaimen verenvuodon riskiä. Onneksi henkilökunta osasi toimia loistavasti ja kohta oltiinkin aikamoisissa lääketokkuroissa ja sain antibiootit.
Nyt ollaan kuitenkin jo kotona kaikesta huolimatta ja vieläkin syön antibiootteja sekä vain panadollia kolme kertaa päivässä. Yllättävän vähillä kivuilla oon ja hakasetkin poistettiin tänään!
Sekin yllätti, miten helposti imetys lähti sujumaan ja maito nousi nopeasti!
Sektion jälkeen heräämössä sitten puudutus vaikutti jotenkin, koska tuli pahoinvointia ja tärisin ihan hulluna. Eipä ollut oikein hajua mistään ja kun mies näytti vauvaa minulle niin kysyin vain, että onks toi meidän.
Paraneminen oli aluksi nopeaa kun pääsin ensimmäisenä iltana vessaan ja seuraavana päivänä suihkuun. Suihkusta tulin kyllä pyörätuolilla pois kun meinasin pyörtyä. Takapakkia tuli toisena iltana ja yönä kun ilmeisesti alemmat tikit tulehtuivat ja epiduraali lähti itsestään irti. Oli se ensimmäisenäkin yönä jo vuotanut paitaan märän läntin, mutta oli ilmeisesti normaalia ja kun niitä pistoskohtia oli monia. Kipu oli aikamoista kun tulehdus jylläsi, epiduraalin vaikutus oli koko ajan ollut heikkoa vuodon takia ja mentiin pelkästään panadollin voimalla, koska burana olisi lisännyt kasvaimen verenvuodon riskiä. Onneksi henkilökunta osasi toimia loistavasti ja kohta oltiinkin aikamoisissa lääketokkuroissa ja sain antibiootit.
Nyt ollaan kuitenkin jo kotona kaikesta huolimatta ja vieläkin syön antibiootteja sekä vain panadollia kolme kertaa päivässä. Yllättävän vähillä kivuilla oon ja hakasetkin poistettiin tänään!
Sekin yllätti, miten helposti imetys lähti sujumaan ja maito nousi nopeasti!
Miten ootte toipuneet? Mulla nyt kolme vk sektiosta ja edelleen kivut mahassa ja selässä hanjalat. Viime yönä äityi kunnolla eikä oikeen panadolkaan auttanut, vaikka sen turvin oon yöt nukkunut jo pitkään. Päivällä tujumpi lääke kun en voi tulehduskipulääkkeitä syödä. Silti illat pakkolepoa. Mulla myös hemppa alhaalla. Happi loppuu ja kylmä hiki virtaa kun edes kauppareissua miehen mukana yritän ja lenkit jää lähinnä vitsiksi puolitiehen. Sain sairaalassa jotain "ferraa" iv:sti ja se nosti viikossa hempan 87-99. Tänään neuvola. Toivottavasti saan tuota ainetta lisää.
Pikkusen mietityttää ettei vaan olis jotain ongelmaa haavoissa. Olo on heikompi kuin vk sitten ja tosiaan tuo lisääntynyt menkkajuilinta huolettaa. Ehkä kuitenkin huomaamattani puuhailen enempi nyt kun mies on lähtenyt töihin. Eilen iltapäivästä alkoi kädet tärrätä ja ajatus seisoi. Mieliala suht hyvä, mutta muuten olin ihan pysäkillä.
Tässä tilanteessa on tosi onni, että vauva voi niin hyvin. Jos olisi itkuinen ja kanneltava, en käsitä miten selviäisin.
Pikkusen mietityttää ettei vaan olis jotain ongelmaa haavoissa. Olo on heikompi kuin vk sitten ja tosiaan tuo lisääntynyt menkkajuilinta huolettaa. Ehkä kuitenkin huomaamattani puuhailen enempi nyt kun mies on lähtenyt töihin. Eilen iltapäivästä alkoi kädet tärrätä ja ajatus seisoi. Mieliala suht hyvä, mutta muuten olin ihan pysäkillä.
Tässä tilanteessa on tosi onni, että vauva voi niin hyvin. Jos olisi itkuinen ja kanneltava, en käsitä miten selviäisin.
SikaKissa
Satasella mukana keskusteluissa
Sillä hetkellä kun hoitaja talutti mua ekan kerran vessaan katetrin poistoon ja pissalle, mä olin kauhuissani siitä miten heikko voi ihmisen olo olla. Askeleet oli viiden sentin mittaisia ja kipu oli suunnaton. Mä olin kait pettyny vaan itseeni kun en saanu alatiesynnytystä ja tuntui siltä että mussa oli jotain pahasti vialla kun kipu vaan tuntui lääkityksestä huolimatta ja kivun yltyminen ei kuitenkaan vienyt asioita eteenpäin. Eli siis syytän kiireisestä sektiosta vain itseäni ja tuntuu siltä kuin olisin jäänyt paitsi jostain tärkeästä.
Lähdin liikkeelle itse heti kun pystyin ja päätin että tästä selvitään. Mies on kotona vielä ensi viikon auttamassa kun en välttämättä pääse sängystä vielä ylös ja vaipanvaihto on hankalaa kun leikkaushaava osuu hoitopöytään. Kipulääkkeitä en ole juuri syönyt paitsi jos olen ollut todella aktiivinen ja riehunut liikaa. Kävin ensimmäisellä kävelylenkillänikin jo pari päivää sitten ja jälkikasvu on tänään suorastaan viikon vanha.
Isäntä hermostuu kun mun on ihan pakko tehä kaikkee IHAN ITE mutta napapiikkiä en saa itse laitettua.
Lähdin liikkeelle itse heti kun pystyin ja päätin että tästä selvitään. Mies on kotona vielä ensi viikon auttamassa kun en välttämättä pääse sängystä vielä ylös ja vaipanvaihto on hankalaa kun leikkaushaava osuu hoitopöytään. Kipulääkkeitä en ole juuri syönyt paitsi jos olen ollut todella aktiivinen ja riehunut liikaa. Kävin ensimmäisellä kävelylenkillänikin jo pari päivää sitten ja jälkikasvu on tänään suorastaan viikon vanha.
Isäntä hermostuu kun mun on ihan pakko tehä kaikkee IHAN ITE mutta napapiikkiä en saa itse laitettua.
Mitla
Vauhtiin päässyt keskustelija
Tänään on kaksi viikkoa täynnä suunnitellusta ja kipulääkkeitä otan enää aamulla ja illalla tarpeen mukaan. Olo on tosi hyvä mutta kauppareissulla totuus iski kyllä vasten naamaa kun hetken työnsin ostoskärryjä. Ei pysty ei vaikka muuten onkin normaali olo, huusi kyllä maha ja kyljet tosi nopeasti ja piti lopulta tehdä niin että työnsin vaan tyhjiä kärryjä kun meillä oli kahdet.. Eli konkreettinen muistutus itselle - vain vauvaa nostellaan ja kaikki muu saa olla. :D
Tsemppiä teille joilla on vielä kovat kivut, ne on aivan järkyttäviä mutta helpottaa kyllä jossain kohtaa.
Tsemppiä teille joilla on vielä kovat kivut, ne on aivan järkyttäviä mutta helpottaa kyllä jossain kohtaa.
Poksuli
Vauhtiin päässyt keskustelija
Mä tuskin enää edes huomaan sektiohaavaa kun se sattuu niin vähän. Tähän saattaa tosin vaikuttaa se kun nyt syö taas panadollia vähän isommalla annostuksella, koska nenäni leikattiin tällä viikolla. Kyllä silti ennen leikkausta kävin jo melkein tunnin vaunulenkeillä ja terkkari kauhisteli, että ei vielä ihan niin paljoa pitäisi, mutta kun on sanottu, että oman jaksamisen mukaan. Nyt sitten otetaan taas superrauhallisesti ja nostokieltokin on päällä. Saapahan sektiohaava parantua kunnolla tässä välissä!
Nyt sitten otetaan taas superrauhallisesti ja nostokieltokin on päällä. Saapahan sektiohaava parantua kunnolla tässä välissä!
Poksuli
Vauhtiin päässyt keskustelija
Juu meni onneksi! Vähän jännitti kun sektiossa kaikki ei mennyt suunnitelmien mukaan, mutta nyt meni kaikki hyvin ja pääsin jopa samana iltana takaisin kotiin ja imettääkin sain illalla. Nenä leikattiin varmuuden vuoksi vasta sektion jälkeen, että jos jokin olisi mennyt pieleen tai kasvain olisikin vuotanut runsaasti, niin nyt vauvalla ei ollut mitään hätää.
Nenä leikattiin varmuuden vuoksi vasta sektion jälkeen, että jos jokin olisi mennyt pieleen tai kasvain olisikin vuotanut runsaasti, niin nyt vauvalla ei ollut mitään hätää.
Ootteko miten liikkuneet? Minkälainen touhuilu on ok? Mä oon tehnyt vaunulenkkejä, varsin lyhkäisiä tosin. Eilen menin vähän pidemmästi ja kyllä on vatsanseutu hellänä. Sitä kun tuolla lumessa työnsi vaunuja menemään...
Niin ja yskiessä ym. Tuntuu välillä ihan järkyttävä pistävä/polttava kipu haavan tienoilla. Huoh.
Mutta on tää elo jo helpompaa kuin aiemmin, kun pääsee jopa sohvalta ylös ilman apua.
Niin ja yskiessä ym. Tuntuu välillä ihan järkyttävä pistävä/polttava kipu haavan tienoilla. Huoh.
Mutta on tää elo jo helpompaa kuin aiemmin, kun pääsee jopa sohvalta ylös ilman apua.