Sektion jälkeiset synnytykset

Kiva kuulla et kaikki meni hyvin! Mullakin on iso haave saada synnyttää vielä alateitse.. toki kyllähän mä siitä kokemusta pienesti sain jo, kun eteni imukuppivetoihin ja eppariin. Mut joo, onkohan toi raskautumisen kestäminen miten yleistä sektion jälkeen. 🤔 Esikoinenhan tärppäsi jo tokasta kierrosta, mutta yhtä hyvää onnea ei uskalla toivoa enää.
Ainiin meidän raskautumishaasteet ei siis liittyny sektioon, vaan oli ihan olemassa jo ennen sitä. ☺️ Luin sillo aikoinaan siitä ja jäi mielikuva et periaatteessa voi lisätä riskiä raskautumisenhaasteisiin, mutta olisi melko harvinaista.
 
Kiva kuulla et kaikki meni hyvin! Mullakin on iso haave saada synnyttää vielä alateitse.. toki kyllähän mä siitä kokemusta pienesti sain jo, kun eteni imukuppivetoihin ja eppariin. Mut joo, onkohan toi raskautumisen kestäminen miten yleistä sektion jälkeen. 🤔 Esikoinenhan tärppäsi jo tokasta kierrosta, mutta yhtä hyvää onnea ei uskalla toivoa enää.
Täällä sektioiden jälkeen 2 lasta heti yk1 :Smiling Face With Smiling Eyes: minulla 3 sektioita
 
Mun lapsilla on ikäeroa 2v 11kk eli reilu kaksi vuotta ekan sektion jälkeen raskauduin uudestaan. Olen molemmilla kerroilla tullut raskaaksi heti kun sille on annettu mahdollisuus eli ei näyttänyt sektio vaikuttavan. Ikääkin tokan raskautumisen aikaan oli jo 37v.

Arpi ei tokassa raskaudessa vaivannut mitenkään. En edes ole osannut ajatella, että se olisi voinut oireilla, onkohan yleistä 🤔

Mulla on molemmat synnytykset päätyneet sektioon vastoin omaa toivetta ja olen yrittänyt alatiesynnytystä viimeiseen asti. Toisessa pääsinkin pidemmälle mutta vauvan sydänäänet alkoi heitellä siinäkin liikaa. Vauva sitten syntyikin napanuora tiukasti vartalon ympärille kietoutuneena, joten todennäköisesti ei vain olisi alateitse ulos (ainakaan elävänä) päässyt.

Toka sektio oli rankempi. Sain viillon virtsarakkoon ja ekat päivät kivut oli kamalat. Synnytyspettymys oli myös kovempi kun kovasti hain korjaavaa kokemusta. Mutta sittemmin oon toipunut henkisesti ja fyysisesti hyvin eikä tuosta rakkoepisodistakaan ole jäänyt vaivoja. Vauva nyt 8kk. En silti ymmärrä, että joku valitsee sektion. Toisaalta en ole kokenut alatiesynnytystä, joten en tiedä, kuinka hirveää se voi olla. Erinomaista hoitoa olen kuitenkin saanut molemmissa synnytyksissä vaikken sektion puolesta puhuja olekaan.
 
Mun lapsilla on ikäeroa 2v 11kk eli reilu kaksi vuotta ekan sektion jälkeen raskauduin uudestaan. Olen molemmilla kerroilla tullut raskaaksi heti kun sille on annettu mahdollisuus eli ei näyttänyt sektio vaikuttavan. Ikääkin tokan raskautumisen aikaan oli jo 37v.

Arpi ei tokassa raskaudessa vaivannut mitenkään. En edes ole osannut ajatella, että se olisi voinut oireilla, onkohan yleistä 🤔

Mulla on molemmat synnytykset päätyneet sektioon vastoin omaa toivetta ja olen yrittänyt alatiesynnytystä viimeiseen asti. Toisessa pääsinkin pidemmälle mutta vauvan sydänäänet alkoi heitellä siinäkin liikaa. Vauva sitten syntyikin napanuora tiukasti vartalon ympärille kietoutuneena, joten todennäköisesti ei vain olisi alateitse ulos (ainakaan elävänä) päässyt.

Toka sektio oli rankempi. Sain viillon virtsarakkoon ja ekat päivät kivut oli kamalat. Synnytyspettymys oli myös kovempi kun kovasti hain korjaavaa kokemusta. Mutta sittemmin oon toipunut henkisesti ja fyysisesti hyvin eikä tuosta rakkoepisodistakaan ole jäänyt vaivoja. Vauva nyt 8kk. En silti ymmärrä, että joku valitsee sektion. Toisaalta en ole kokenut alatiesynnytystä, joten en tiedä, kuinka hirveää se voi olla. Erinomaista hoitoa olen kuitenkin saanut molemmissa synnytyksissä vaikken sektion puolesta puhuja olekaan.
Minä valitsin sektion omasta tahdostani 3kertaa. Meidän kohdalla kävi juurikin niin, että rv41 alatiesynnytystä yritettiin väkisin liian pitkään ja vauva syntyi puoli kuoleena. Sitten hän kuoli elvytyspöydälle.
 
Minä valitsin sektion omasta tahdostani 3kertaa. Meidän kohdalla kävi juurikin niin, että rv41 alatiesynnytystä yritettiin väkisin liian pitkään ja vauva syntyi puoli kuoleena. Sitten hän kuoli elvytyspöydälle.

Oon tosi pahoillani 💔 Mä puhun vain omakohtaista kokemuksista, kun sanon, että itse vieroksun ajatusta, että sektio valitaan helpompana synnytystapana. Varsinkin tokalla kerralla olin todella kipeä, katetrin kanssa säätö 10 päivää synnytyksen jälkeen jne.

Mutta hyvin tietoinen myös siitä, että omat lapset on hengissä tuon synnytystavan ansiosta. Itselle on joka tapauksessa ollut tärkeää, että alatiesynnytystä on yritetty. Kätilö myös toisella kerralla sanoi, että vauva hyötyy siitä, että on kokenut supistuksia ja avautumista on tapahtunut, ilmeisesti bakteerialtistusta tapahtunut siinäkin vaikka ei vauva synnytyskanavan läpi loppuun asti tullutkaan ja supistukset valmistavat vauvaa syntymään. Mutta tilanteet on niin moninaisia, että eihän kukaan voi toisen tilanteesta sanoa, mikä on oikea tapa.
 


Kirjoita tähän...
Takaisin
Top