Sektio

Kirppuli86

Jostain jotain jo tietävä
Heippa.


Onko täällä muita joille on tehty sektio?

Mulla siis takana kaksi sektiota.
Esikoinen syntyi 1.1.2012 hätäsektiolla, istukan osittaisen irtoamisen vuoksi ja kuopus syntyi 22.2.2014 kiireellisellä sektiolla synnytyksen pysähtymisen ja vihertävän lapsiveden vuoksi.
Joten luultavasti tämä kolmas tulee suunnitellulla sektiolla ja jää luultavasti myös viimeiseksi lapseksi.
 
Mulle ei oo tehty, mutta toka tulee 99% varmuudella sektiolla, kun oma esikoisen synnytys EI menny millään lailla putkeen tai muutenkaa inhimillinen. Jäi lievästi sanottuna KAMMO.
 
Minulla kaksi sektiota takana. Ensimmäinen kiireellinen ja toinen suunniteltu. Ja automaattisesti nyt kolmannelle myös suunniteltu sektio.
 
Mulla ensimmainen oli kiireellinen sektio. Nyt toivon kovasti etta onnistuisi ihan alakautta :)
 
Mulla ensimmäinen t-viiltosektio poikkitilan vuoksi, sen jälkeen kaksi alatiesynnytystä. Väliss iso suolistoleikkaus, joten riski sektioon iso vaikka alatiesynnytyslupa on jos normaalikokoinen vauva.
 
Mullakin takana yksi kiirellinen sektio 01/2015. Tämän uuden vauvan toivon synnyttäväni alakautta.
 
Esikoinen syntyi kiireellisellä sektiolla nukutuksessa. 2015
Meilläkin meni melkein kaikki pieleen mitä voi mennä, mutta ei kummempaa kammoa jääny onneksi. :p
 
Mulle ei oo tehty, mutta toka tulee 99% varmuudella sektiolla, kun oma esikoisen synnytys EI menny millään lailla putkeen tai muutenkaa inhimillinen. Jäi lievästi sanottuna KAMMO.

Haluaisitko kertoa enemmän? Mullakin meni melkein kaikki pieleen mitä voi mennä ja haluais kuulla muidenkin kauhukokemuksia..
 
Marraskuisiin kerroin muutama viikko. En enää hirveesti jaksa asiaa puida. Lyhyesti: ilman lapsivesiä 2-3vrk ennenkuin antibiootti, en auennut kokoaikana kokonaan, poika OLIKIN väärässä tarjonnossa en saanu ponnistettua, 2x epi, kohdunkaulapuudutus, ilokaasu -> ei mitään apua -> oksentelin kivuista + olin 2h tajuttomana välissä, 2 x irtosi pojan päästä pehmeä imukuppi, kunnes 4 ihmistä sai kovalla imukupilla pojan kiskottua ulos. Pojan pää oli sirppi ja auki imukupeista pitkään. Sen jälkeen 2,5kk taistelukohtutulehduksesta 2kk antibiootteja, 2xcytotecit, 2 x kaavinta ja viimein tähystys, istukka ei lähtenytkään "täydellisesti". Ja varmaan jotai jäi, aika kultaa muistot. Itse ponnistusvaihe kesti klo 14-01:23

Huoneessa viereiset äidit puhuivat sitten, että siellä kun synnyttivät niin kuullosti kuin jotakuta ois teurastettu.
 
Kaiken lisäksi lääkäri lupas käydä 2kk syntymästä asioita vielä läpi, kun oli rankka synnytys, mutta eipä ole tänä päivänäkään vielä tullut soittoa.
 
Mulla on kaksi suunniteltua sektioo takana, tosin ne tehtiin päivystysajalla. Eka sektio pojan perätilan, mun raskausmyrkytyksen vuoksi. Maanantaina oli suunniteltu sektioaika ja perjantaina jo tehtiin, kun lapsivesipunktion tulokset tuli ja niissä oli häikkää.
Toinen sektio isokokoisuuden takia ja lapsivesipunktion epoarvojen takia. Siihen vaikutti myös se että 1,5 vuotta aikaa edellisestä sektiosta niin sanoivat ettei uskalla lähtee käynnistään lääkkeillä. Ja nyt kolmas sitten automaattinen sektio, ei ole muita vaihtoehtoja.
 
Marraskuisiin kerroin muutama viikko. En enää hirveesti jaksa asiaa puida. Lyhyesti: ilman lapsivesiä 2-3vrk ennenkuin antibiootti, en auennut kokoaikana kokonaan, poika OLIKIN väärässä tarjonnossa en saanu ponnistettua, 2x epi, kohdunkaulapuudutus, ilokaasu -> ei mitään apua -> oksentelin kivuista + olin 2h tajuttomana välissä, 2 x irtosi pojan päästä pehmeä imukuppi, kunnes 4 ihmistä sai kovalla imukupilla pojan kiskottua ulos. Pojan pää oli sirppi ja auki imukupeista pitkään. Sen jälkeen 2,5kk taistelukohtutulehduksesta 2kk antibiootteja, 2xcytotecit, 2 x kaavinta ja viimein tähystys, istukka ei lähtenytkään "täydellisesti". Ja varmaan jotai jäi, aika kultaa muistot. Itse ponnistusvaihe kesti klo 14-01:23

Huoneessa viereiset äidit puhuivat sitten, että siellä kun synnyttivät niin kuullosti kuin jotakuta ois teurastettu.


Tsiisus! :eek:
 
Voi Pilvilinna :sad001 Ja minä kuin luulin että minulla oli rankka eka synnytys; 29tuntia, pojalla pää virheasennossa joten ei olisi tullut ulos ikinä jollei sektiolla, kivut olivat helvetistä kun kroppa ei toiminut niin kuin piti koska synnytys ei edennyt, kuuma kylpy, 3x epi, ilokaasu, torkahtelin/tajuttomana aina välillä, lopussa pyysin että repisivät keinolla millä hyvänsä lapsen ulos mutta onneksi päivystävä lääkäri tuli ja tarkisti tilanteen ja ilmoitti heti että sektioon menee. Kun odotin seuraavaa niin pyysin sektion tämän kokemuksen takia ja kerroin että kukaan ei pysty lupaamaan minulle ettei käy näin uudestaan (toki olisi voinut mennä hyvinkin) ja myönsivät sektion. Ja nyt kolmas onneksi automaattisesti sektiolla, ei tarvitse "taistella" asiasta. Pilvilinna, luulisi että myöntäisivät sinulle sektion heti tuon kokemuksen perusteella. Yhdelle mun tuttavalle myönsivät myös heti sektion kun eka synnytys oli ollut pitkä ja loppunut imukuppiin ja lapsen päälaki oli irronnut, eli traumaattisesta kokemuksesta suostuivat sektioon.
 
Toivottavasti saan sektion vaikka pelkään myös sitä leikkauksena, mutta en kyllä suostu uusintaan. Tai siis ei niillä oo vaihtoehtoja kuin myöntää sektio. En nimittäin ala tohon uudestaan. On niin kauheen huono luotto omaan kroppaan tosta epäonnistuneesta synnytyksestä, että en usko hetkeäkään et toinen menis paremmi. Paljon ne puhu silloin, että seuraava synnytys menee paremmin. Joopa. Saavat puhua yksinään, koska en suostu alatiesynnytykseen.
 
Voi että Pilvilinna :sad001 ikävä lukea noin hurjasta tapauksesta.
Itsellä synnytys ei mennyt myöskään kuin oppikirjasta...mutta kohtuu hyvin kuitenkin. Ainoa että minulle tuli kolmannen asteen repeämät, ja edelleen taistelen asian kanssa (kaksija puoli vuotta synnytyksestä)
Minua pelottaa seuraava synnytys. Ja jotenkin haluaisin sektioon...mutta katsoo nyt miten saavat puhuttua mut ympäri alatiehen. :/
 
Tässä kun lukee noita hurjia juttuja, niin taisin päästä vähemmillä kivuilla kuitenkin sektiohaavan kanssa. Toki mullakin hurjat kokemukset myös, mut ei synnytykseen liittyen vaan siihen aikaan kuin esikoinen oli viikonvanha.
 
Ainiin unohtuhan mulla yks, että epihaava tulehtu kans pahasti, 2kk en kärsinyt kunnolla edes kävellä ja viime kesänä pyöräilin ekaa kertaa vasta synnytyksen jälkeen. Neki "itsestään sulavat tikit" ei kyl sulanut, kun ne sit jouduttiin lopult nyhtämään irti :/ Ei siis mikään mennyt putkeen, muuta kuin että sain terveen ihanan pojan:Heartred
 
Mulla taitaa olla sikäli toisenlainen tilanne että mulla on jäänyt traumat sektiosta. Tosin mulla oli vauva poikkitilassa (siis poikittain, ei pää tai pylly alaspäin niin kuin normaalisti), sektio oli vaikea, pitkittyi, vuosin runsaasti jne. Mulla on sektiohaavakin tehty sekä pystyyn että poikittain.

Sen lisäksi ollut muutama isompi leikkaus (mm iso suolistoleikkaus), joten jos sektioon päädytään, se tulee olemaan vaarallinen ja vaikea. Ongelmahan on se että vaikka olen alakautta synnyttänyt tässä välissä, mitään takeita ei ole että se on istuu, mm tuon suolisto-operaation vuoksi. Repeämiäkään ei saisi tulla, voivat viedä multa pidätyskyvyn kokonaan :sad001
 
Olen ensikertalainen ja nyt jo näin alkuraskaudesta (tai oikeastaan kauan ennen koko raskautta) ajattelen jostain syystä että sektio ois luonnollisempi tapa kuin synnytys. Johtunee mun matalasta kipukynnyksestä ja pelosta. Lisäks läheisimpäni eli äiti ja sisko ovat saattaneet kaikki lapsensa sektiolla maailmaan. Yksi ystäväni sai viime vuonna lapsen mutta hänenkin synnytystarinansa sai minun "haluan lapsen mutta en halua synnyttää" -ajatuksen vahvemmaksi. Saadaanko sektio helposti synnytyspelon takia vai pitääkö olla jotain muuta?
 
Takaisin
Top