Helsingin sanomilla on täällä artikkeli, jossa kerrotaan sektiolla synnyttäneiden äitien ajatuksia. Osa puhuu siitä "huijarisynnytyksenä", osalle se on ollut todella hyvä kokemus, osalle ei ollenkaan. Oletko sinä kokenut sektion? Millaisia ajatuksia sinulla on sektiosta?
Esikoiseni syntyi kiireellisellä sektiolla. Hän oli perätilassa ja sydänäänet laski ponnistusvaiheessa. Neljä-viisi vuotta myöhemmin käsittelin sektiota terapiassa. (Toki sektio oli siellä vain yksi aihe enkä sinne sektion takia päätynyt.) Minusta tuntui että olin epäonnistunut, kun synnytys päätyi sektioon. Minusta ei henkilökohtaisesti edelleenkään tunnu siltä että olisin synnyttänyt esikoiseni (rakkauteen häntä kohtaan se ei vaikuta). Sektio oli sekä psyykkisesti että fyysisesti ikävä kokemus ja sen jälkeen oli kipuja ja vaikea liikkua ja aloin itkeä jos mainitsin sektion. Synnytyssairaalassa sain tilaisuuden jutella sektiosta synnytyksessä mukana olleen lääkärin kanssa (joka tosin ei ollut mukana sektiossa), mutta en ollut siinä vaiheessa valmis käsittelemään sitä. Myöhemmin ei tarjottu mitään tukea.
Esikoinen on sairastellut paljon enemmän kuin kuopus, enkä voi olla miettimättä, johtuuko se sektiosta.
Huom. en kuitenkaan ajattele että kukaan muu sektiolla synnyttänyt olisi epäonnistunut tai millään tavalla huonompi.
Esikoiseni syntyi kiireellisellä sektiolla. Hän oli perätilassa ja sydänäänet laski ponnistusvaiheessa. Neljä-viisi vuotta myöhemmin käsittelin sektiota terapiassa. (Toki sektio oli siellä vain yksi aihe enkä sinne sektion takia päätynyt.) Minusta tuntui että olin epäonnistunut, kun synnytys päätyi sektioon. Minusta ei henkilökohtaisesti edelleenkään tunnu siltä että olisin synnyttänyt esikoiseni (rakkauteen häntä kohtaan se ei vaikuta). Sektio oli sekä psyykkisesti että fyysisesti ikävä kokemus ja sen jälkeen oli kipuja ja vaikea liikkua ja aloin itkeä jos mainitsin sektion. Synnytyssairaalassa sain tilaisuuden jutella sektiosta synnytyksessä mukana olleen lääkärin kanssa (joka tosin ei ollut mukana sektiossa), mutta en ollut siinä vaiheessa valmis käsittelemään sitä. Myöhemmin ei tarjottu mitään tukea.
Esikoinen on sairastellut paljon enemmän kuin kuopus, enkä voi olla miettimättä, johtuuko se sektiosta.
Huom. en kuitenkaan ajattele että kukaan muu sektiolla synnyttänyt olisi epäonnistunut tai millään tavalla huonompi.