kolmannesta kierroksesta täälläkin haave 
nyt oon kyllä itselleni seuraavaksi 5 kuukaudeksi kehittänyt ohjelmaa (11 vuoden yhteiseloa juhlistetaan vihdoin häillä 
), mikä jarruttaa hieman vauvahaaveita. Hyvä vain kyllä että on muutakin ajateltavaa 
Raskaaksi olisi kuitenkin mukava tulla sillein, että saisi lasketun ajan olemaan viimeistään kesäkuussa 2027. Taloussyistä, alle kolmen vuoden ikäerolla saisi vielä samaa vanhempainrahaa kuin aiemmista... Jos ei tärppää niin mietittävä halutaanko kuitenkin jatkaa yrittämistä. Vaikkei vielä ollakaan suoraa keskustelua aiheesta käyty, on ilmassa pientä myöntyväisyyttä aistittavissa puolisonkin osalta 
Ihanaa odotettavaa teillä noissa häissä, paljon onnea@Pumperoinen todellakaan et oo ainut
Meilläkin kaksi pientä lasta ja pohdin, miten jaksaisin kolmatta, mutta ennen kaikkea, miten puoliso jaksaisi. Tuntuu, että hänellä on nyt ainakin viime aikoina ollut kuormitusta enemmän ja on kyllä sanonutkin, että ei todellakaan jaksaisi kolmatta. Aikaisemmin (ennen tokaa lasta) oli avoin isollekin perheelle (minä en 
), mutta nyt on osat vaihtuneet. Luulen, että jos hänelle saisi jaksamista enemmän, niin hänellekin sopisi yrittää vielä, mutta en oikein itsekään jaksa ottaa juuri nykyistä enempää koppia nykytilanteessa. Sit taas aika ei ole meidän puolella, eli olen itse ajatellut, että yritys pitäisi aloittaa viimeistään syksyllä ja siltikin toivoa melko nopeaa tärppiä, jos vielä kolmas halutaan, koska raskaudessa olisi jo muutenkin riskejä.
Ai vitsi, täällä ollaan ihan samassa veneessä.Täällä
Toisaalta myös mietityttää että jaksaisinko itsekään useampaa lasta, kun meillä ei oikein nukuta. Mutta silti vähän haaveilen kolmannesta.
Sitä miettii uskaltaisiko vai ei..
Meillä minulla on vähän vielä haaveita kolmannesta, mies olisi ollut jo yhteen tyytyväinen. Ja kun olen meistä se, joka kärsii enemmän valvomisista, niin mies valvoo lasten kanssa enemmän.Ai vitsi, täällä ollaan ihan samassa veneessä.
), niin tässä ei kauaa olisi myöskään mietintäaikaa.
️) ja haluaisin miestä kokoajan! Ja on tässä sitten tilanteita hyödynnettykin, mutta mistä moinen muutos?? Minulla on alavatsalla reiluhkosti turvotusta, mutta sen laitan kyllä hyvin vietetyn joulun piikkiin.. Vai laitanko? Välillä tuntuu kuin kuvittelisin tuntemuksia, mutta sysään sen syrjään. Eihän kierukan kanssa voi raskautua?? 
Vaikka toki nekin pitää jollain tasolla hyväksyä jos ehkäisystä päätyy luopumaan.)Kierukan aikaan voi tulla raskaaksi.Nyt on pakko jo johonkin tätä oloa purkaa.. En tiedä mihin muuallekkaan kirjoittaisin, joten jospa teistä löytäisin vertaistukea.
Itsellä pieni haave kolmosesta.. Mies tuumasi että ei enää, kaksi riittää. (1/21 ja 1/23)Tyydyin siihen ja asetettiin kuopuksen jälkeen Mirena, sillä sen kanssa on vielä pieni takaportti, toisin ku esim.sterkka.
Mirena tuli 12/24 ja sen kanssa onkin nyt eletty vuosi. Alkuun oli pari vuotoa, sitten kaikki katosi. Seksihalut katosi, kierto katosi. Kuivuus saapui. Toki onhan pikkulapsiperheessä niinpaljon tekemistä muutenkin että syytetään vähän omiakin kiireitä. Juurikaan ei siis ole peitto heilunut, semmoinen ehkäisy se..
Nyt kuitenkin se asia mihin tarvitsen apua. Meillä oli joulukuussa aktia. Päästiin hotelliin miehen kanssa viikonlopuksi ja itsellä oli jotenkin semmoinen olo että pitkästä aikaa Halusi heilutella peittoa! Tätä ei siis ole tapahtunut liian pitkään aikaan! Ja mikä siinä oli outoa, että tunsin miehen.. tunsin kaiken. Touhutipat, tulemisen jne.
Nyt sen jälkeen on välillä ollut ja ei, kunnes nyt viimeisen viikon on tuntunut ihan hormoonihöpöltä. On ollut selvää vv, miehen HIKI haisi HYVÄLTÄ!! (
Ja tottakai menin tekemään testin, negahan se.. Mutta lankoja en tunne, ei sillä en ole niitä kokeillut sen jälkeen kun kierukka asetettiin. Voiko kierukka lähteä TÄYSIN huomaamatta? Mitä tässä tarvitsis nyt tehdä? Onko turvallista jäädä odottelemaan? Voiko keskenkaiken tulla hormoonimuutoksia vaikka kierukka olisikin tukevasti paikoillaan?
Ja ennenkaikkea, kuinka ihmeessä uskallan miehelle tästä puhua?
Pian tai ei koskaan.
Eikä sitä koskaan tiedä, jos tämä seuraava onkin suorastaan mestarinukkuja!Täälläkin haaveillaan kolmannesta. Puuh. Rakkaat lapseni ovat jo koululaisia. Olisi se pieni tuhisija niin ihana. Olisi ihana olla raskaana. Vielä kerran!
Meillä lapsiluku jäi aikanaan kahteen koska tämä äiti vähän väsyi. Isäkin väsyi. Oli astetta rankempia vauvavuosia, öiden suhteen. Nyt kun aika on kullannut muistot hämäriksi niin vauvakuume on valtava! Mies ei ole ihan samoilla linjoilla. Hän muistaa vielä liian hyvin ne kauhun yöt huutavan vauvan kanssa. Ollaan puhuttu asiasta. Eilen oli jo vähän positiivista värettä miehenkin äänessä
Ei saa tietää, jos ei kokeile. 
No niinpä! Kaikkihan ne vauvat ovat erilaisia kaikella tapaaEikä sitä koskaan tiedä, jos tämä seuraava onkin suorastaan mestarinukkuja!
Testin tein n.6h pidätyksen jälkeen päivällä ja negaa näytti. Kylläkai olisi plussannut jos olisi joulukuisista tärpännyt. Täytyy varailla aikaa ihan varmuuden vuoksi kun en edelleenkään lankoja tunne. Kohdunulkoinen on kumminki niin vakava juttu.. Voihan olla että oon vaan vainoharhainen ja kuvittelen kaiken. Mieskin lähtee just työreissulle.. huoh.