Saako vauva katsoa TV:tä?

  • Ketjun aloittaja Ketjun aloittaja Vargynja
  • Aloituspäivämäärä Aloituspäivämäärä

Vargynja

Admin
Staff member
Administrator
Helmikuiset 2021
Katsooko vauva teillä TV:tä?

Jos en pahasti väärin muista, esikoinen ei varmaan katsonut. Korkeintaan saattoi isovanhemmilla kylässä nähdä aikuisten katsoessa. Kuopus on varmaan touhutessaan nähnyt esikoisen katsoessa, mutta ei häntäkään TV:n ääreen ole istutettu. Taaperona vasta tutustuttu lastenohjelmiin.

(Vaikka meillä ei ole katsottu, en tuomitse jos toinen vauva olisikin piirrettyjä tapittanut. Perheet ja lapset on erilaisia. 😊)
 
Esikoinen alkoi katsoa jotain ohjelmia satunnaisesti jossain 1.5-2v iässä. Kuopusta (nyt 1v2kk) ei olla nyt vuoden täytettyään suuremmin estelty katsomasta sillon kun esikoinen (nyt 4v) satunnaisesti katsoo, mutta eipä tuota kuopusta näytä juuri ohjelmat kiinnostavan 🤷‍♀️.
 
2 vuotiaaksi saatiin pidettyä ilman tvtä, no joskus pyöri taustalla esim formulat tai jalkapallo. Nyt on ihan lähtenyt lapasesta, vielä kun ite raskaana aina ihan naatti nii saattaa monta tuntia pyöriä meillä lastenohjelmia päivässä. Mutta onneksi ulkoilu kiinnostaa enemmän niin jos vaan ulos päästään niin siellä menee aika ilman ruutua. Toisaalta olen itse tv, konsoli ja tietokone kuluttaja ollut lapsesta asti eikä siitä oo ollut haittaa, päin vastoin, vaikka ala-astw ikäisenä kattonu kaikki zombimätöt sun muuta, semmosta ei sentään kolmivuotiaalle. Ja harvemmin katsoo yksinään mitään, vaan nimenomaan kun vanhempi istuu sohvalla niin lapsi siinä vieressä katsoo ja jutellaan niistä ohjelmien jutuista. Osaa myös minusta kolmevuotiasksi hyvin kertoa mitä telkkarissa ja oikeassa maailmassa on eroja, esim nauraa usein et "ei oikeesti autot osaa puhua" jne.
 
Meillä ei ole vielä katsonut. Esikoinenkaan ei ole pitkään aikaan katsonut kun suurin osa lastenohjelmista on joltain osin hänestä pelottavia. Ihan siis pikkukakkonenkin. Tai ainakin silloin oli kun viimeksi näytin. Mutta eipä ole kysellyt sen perään. Muutenkin telkkari on meillä tosi vähän päällä. Itseä ainakin häiritsee tosi paljon jos jossain pidetään telkkaria koko ajan päällä. Vaikea keskittyä taustahälyssä. ltaisin saatetaan hetki katsoa itse jotain sarjaa kun lapset on nukkumassa, muuten tv on kiinni. Huomaan kyllä olevani aika ruutuvastainen lasten osalta eli ei omisteta esim. padeja eikä lapset saa olla puhelimella. Enpä padille tosin muuta käyttöä keksisi kuin kirjan lukeminen😅.
 
Meillä ei ole vielä katsonut. Esikoinenkaan ei ole pitkään aikaan katsonut kun suurin osa lastenohjelmista on joltain osin hänestä pelottavia. Ihan siis pikkukakkonenkin. Tai ainakin silloin oli kun viimeksi näytin. Mutta eipä ole kysellyt sen perään. Muutenkin telkkari on meillä tosi vähän päällä. Itseä ainakin häiritsee tosi paljon jos jossain pidetään telkkaria koko ajan päällä. Vaikea keskittyä taustahälyssä. ltaisin saatetaan hetki katsoa itse jotain sarjaa kun lapset on nukkumassa, muuten tv on kiinni. Huomaan kyllä olevani aika ruutuvastainen lasten osalta eli ei omisteta esim. padeja eikä lapset saa olla puhelimella. Enpä padille tosin muuta käyttöä keksisi kuin kirjan lukeminen😅.
Mä kans inhoan sitä jos tv on vaan taustalla mölyämässä turhaan, toisaalta mä en myöskään soita taustalla musiikkiakaan juuri ikinä. Meillä padillä tehdään väritysjuttuja joskus automatkoilla 😅 oltiin myös joskus jossain yliopiston tutkimuksessa, mis oli joku osio missä padillä lapsi teki jotain logiikkatehtäviä vähän päälle kaksivuotiaana ja se oli uskomatonta miten näppärästi ymmärsi niitä vaikkei koskaan ollut padillä mitään tehnyt. Mutta joo kyllä itseä pelottaa semmoinen kunnon addiktio joihinkin viihdelaitteisiin kun aikuisillekin syntyy semmosta älypuhelimiin jne, onneksi ei vielä viitteitä siihen.
 
Vauvalle ei erikseen telkkaria avata, mutta on saattanut joskus vilkasta, jos esikoinen katsoo esim. Pikku Kakkosta. Mutta ei kyllä jaksa vilkaisua pidempään edes katsoa. Jos jaksaisi, niin ohjattaisiin huomio muualle. Meillä ei myöskään ole telkkari koskaan päällä ns. taustahälynä. Ennen katsottiin puolison kanssa yhdessä illalla puoli yhdeksän uutiset, mutta enää ei voida katsoa kun esikoinen on monesti vasta menossa nukkumaan 😅 Eikä kyllä oikeastaan katsota mitään muitakaan omia sarjoja, jos lapset on kotona ja hereillä.
 
Meillä on satunnaisesti katsonut vauvanakin, mutta ei kyllä ollut silloin mitenkään erityisen kiinnostunut telkkarista. Nyt melkein 3v saa päivästä riippuen katsoa vähän "lasten telkkaria". Meillä ei katsota joka päivä, mutta joinain päivinä voi katsoa parikin ohjelmaa. Hän tykkää kauheasti höpötellä siitä mitä ohjelmissa tapahtuu ja oppii selkeästi sieltäkin uusia asioita, vaikka alkuun tunsin huonoa omaatuntoa, kun väsyneenä laitoin jonkun ohjelman pyörimään.

Puhelimilla ei olla annettu olla eikä meillä edes ole padeja kotona. Mummolassaan ilmeisesti saa käyttää puhelimia, kun on aina sieltä hoidosta tullessa oudon kiinnostunut niistä, mutta tuskin pari päivää kuukaudessa/kahdessa vielä vie mihinkään mieron tielle tämänkään asian suhteen. En kuitenkaan halua opettaa lasta puhelinkoukkuun niin ollaan kotona oltu tosi tarkkoja tuosta puhelinasiasta.
 
Meillä on telkkari vain varastossa. Yhdessä meidän 15 tai 20:stä asunnosta oli telkkari jopa seinällä asti. Katsotaan itse läppäriltä joskus harvoin iltaisin(tai raskaana ollessa paljonkin 😅) . Puhelimen käyttöä yritän välttää taaperon seurassa.

Eli 1,5v esikoisen kanssa vielä ihan helppoa olla ilman mitään ruutuja. Ei ole puhelimestakaan kiinnostunut vaikka sen pöydällä näkee. Saadut elektroniset lelutkin(leikkipuhelimia, pädi, "älykello") pidän autossa pitkille (1h+) matkoille ylläreinä.

Toivon pitävämme asiat mahdollisimman pitkään näin, koska uskon ruutuajan olevan tarpeetonta pienille lapsille. Ja kyseessä erittäin vahvatahtoonen yksilö, en jaksaisi yhtään kitinää mitä joku lastenohjelmien pois laittaminen voisi aiheuttaa. Aika varma että se olisi raskaampaa kuin itse ohjelmien katsomisen aikainen oma aika.
 
Ei oo saanut katsoa. Huomasin että jo ihan pikkuvauvana, jos yhtään telkkaria pidettiin päällä, vauva ei muuhun huomiota kiinnittänytkään kuin siihen ruutuun ja välkkyviin valoihin. Niin aika lailla kiinni on TV pysynyt meillä viime ajat. Kännykät myös kiinnostaisivat vauvaa ihan älyttömästi 🙈 Mutta meillä ollaan kyllä vauvan ja pikkulapsen ruuduttomuuden kannalla. Kun vaan itsekin saisi vähennettyä puhelimen räpläystä, niin olisi vähän parempaa esimerkkiä asiassa 🤪
 
Meillä ei vauvaikäisinä oo jumittuneet silmät telkkariin, joten on vauvan hereillä ollessa katsottu esim urheiluja tai tokan kohdalla esikoisen kanssa katsottu pikkukakkonen. Nyt yli 1-veenä toisinaan katsoo muutaman minuutin jotain pikku kakkosen tiettyä ohjelmaa (esim Nalle ja Apina -ohjelma kun tuli niin siitä selkeästi tykkäsi, varmaan kun on rauhallinen tahti ja mukavat laulut). Isompikin rupesi kiinnostumaan tietyistä ohjelmista (muuan violetti norsu joka esittelee eläimiä ja työkoneita 😆 sekä loistava opetusohjelma Isot Koneet) vasta noin kaksivuotiaana, joten veikkaan että sillein se tälläkin menee. Isommankaan kanssa telkkarista ei tarvi tapella ja oon varma että sata kertaa sadasta valkkaisi ulkoilun jos olisi valintatehtävä tv vai pihalle 😂 että mun mielestä koko tv on asia mitä ei juuri tarvi stressata, kun suhtautuu sillein arkijärjellä (eli on hereillä mitä siellä pyörii lasten nähden, lastenohjelmatkin oltava ikätasoisia, miettii missä tilanteissa telkkari on päällä ja huolehtii että päivän ydinsisältö muodostuu kaikesta muusta kuin passiivisesta tuijottelusta).
 
Tuo on varmaan tosi yksilöllinen miten kukakin lapsi telkkariin reagoi. Ei ole meilläkään ollut kummoisia tappeluita ja tosiaan ei vauvana telkkaria edes välittänyt katsoa, mutta tiedän lapsia, jotka tuijottaisivat telkkaria varmaan koko päivän, jos vaan saisivat.
 
Otan ruuduttomuutta ihan vähän takasin, nimittäin kyllä ihan nyt viime aikoina on hieman löysätty ja saatettu välillä katsoa hetki TV:tä ja vauva saa vilkuilla sen mitä vilkuilee. Nytkin mies kattoo vauvan kanssa muumeja tuolla... 😀
 
Meillä ei vauvana katsonut tv:tä, mutta nykyään istutan katsomaan lastenohjelmia 2v:n jos minun pitää esim. aamulla saada laitettua itseni valmiiksi töitä varten. Muuten ei tulisi yhtään mitään mistään. Sama jos pitää käydä suihkussa, pyykit tai muut kotityöt hoitaa ja kukaan muu ei ole viihdyttämässä lasta.
 
Me ollaan niitä perheitä jotka katsovat vähän liikaa telkkaria. Esikoisen vauva ajan ja uupumuksesta yritin selviytyä telkkari seuranani. Kun esikoinen läheni 1v niin aloin laittamaan lastenlauluja telkkarin kautta. Hän ei koskaan tapittanut telkkarin edessä vaan puuhasteli ja leikki ja saattaoi hetkellisesti pysähtyä tanssimaan.

Kahden vuoden iässä alkoi oikeasti katsomaan ja nyt kolmevuotiaana on lempparit katsoa ryhmä hau tai hot wheels. Jonkun verran jämähtää telkkarin eteen mutta useimmiten kyllä leikkii samanaikaisesti tai välillä juoksentelee. Esikoinen haluaisi aamusta iltaan katsoa ohjelmia ja me rajoitetaan jonkun verran mutta voisi enemmänkin. En tykkää että kun esikoinen tyytyväisenä leikkii niin puoliso tulee kysymään "haluaisitko katsoa pikkukakkosta, se alkaa juuri" 🙄 miks tyrkyttää lisää telkkaria lapselle? Mutta hän on kyllä saanut ohjelmista paljon ideoita ja sisältöä leikkeihin ja ohjelmat ovat tukeneet puheen kehitystä ja laajentaneet sanavarastoa.

Olemme myös joutuneet turvautumaan telkkariin kun olen ikävä kyllä joutunut useita kertoja pitkäksi ajoiksi sairaalaan ja kotiutuessa ollut heikossa kunnossa.

Itse en näe että telkkari olisi täysin huono, mutta rajansa kaikella 🙏
 
Meillä ovat katsoneet molemmat vajaa vuoden ikäisestä ja lastenohjelmat pyörii lähes koko päivän taustalla. Silti he valitsevat mielummin leikkiä suurimman osan ajasta leluillaan omassa rauhassa, eli meillä ei jatkuva katselu ole ollenkaan ongelma vaikka Teevee on kokoajan taustalla.

Joskus olin hetken huolissani kuopuksen katselusta, mutta kun hän kasvoi ja luovuus lisääntyi ja leikit muuttui niin leikkimen oli taas päivän ykköjuttu.

Itseäni Teeveen pauhaaminen rauhoittaa ja luulen että lapsilla on sama juttu ja olen aika perillä kaikista lasten ohjelmista kun katselen niitä toki samalla kun siinä kerran pyörivät. 😂
 
Noniin syömpäs sitten sanani. Itse asiassa ennen tätä ketjua en edes muistanut lastenohjelmia.🤣 Joskus siis näytin esikoiselle aamulla että sain aamupalan tehtyä ja omat hampaat pestyä. Jäi pois juurikin sen takia että aina oli joku pelottava hahmo. No tänään testasin uudestaan kun näiden kahden kanssa aamut on yhtä kaaosta ja itsellä meinaa hermot mennä.. Eli laitoin areenasta pikku kakkosen leikkikonsertin pyörimään (vain yhdessä jaksossa pelottava kohta, sitä en siis näytä enää🙈) siksi aikaa että aamupala oli pöydässä ja omat aamutoimet tehty ja teen sen varmaan huomenna uudestaan. Vauvaa se nyt ei juurikaan kiinnostanut, mutta eivätpähän tapelleet leluista ja kummatkin roikkuneet jaloissa ja oma verenpaine noussut tappiin heti aamusta😅
 
Vauva ei katsonut ollenkaan ja oltiin tosi tarkkoja, nyt jälkikäteen ajatellen vähän huvittavankin tarkkoja, siitä, ettei televisio ole koskaan päällä lapsen valveillaoloaikana, jos lapsi on samassa huoneessa.

Kaksivuotiaana aloitettiin lastenohjelmien katselu ja ne ovat kyllä tosi tärkeitä hengähdyshetkiä meille vanhemmille. Lapsi on kovin vauhdikas ja haluaa olla jatkuvassa vuorovaikutuksessa vanhemman kanssa. Tuttuja sarjoja telkkarista hän keskittyy katsomaan sen verran, että saadaan vaikka keittiön kaaos taltutettua tai juotua joskus miehen kanssa yhdessä teekupilliset.

En pidä televisiota mitenkään kovin ongelmallisena mediana, jos/kun lapsi katsoo ajallisesti rajoitetusti ja kuratoidusti lapselle tarkoitettuja ohjelmia - eli esimerkiksi mitä tahansa, mitä Yle näyttää. Itse olen aika tarkkana siitä, mitä katsotaan, eikä lapsi pyynnöistään huolimatta saa katsoa esim. Ryhmä Hauta. Kaapo, Postimies Pate, Pipsa Possu, Isot koneet, kaikki Fantit ja Ylen sarjat, joissa on oikeita lapsia esim. hiihtämässä tai leikkimässä pihaleikkejä ovat läpäisseet seulani. 😅 Youtubesta katsotaan välillä Siinan taikaradiota, kaikista mieluiten näyttäisinkin vaan tuollaisia, joissa oikeat ihmiset tekevät asioita luonnolliseen tahtiin.
 
Meillä ei ole telkkaria, mutta näytetään puhelimelta tai koneelta piirrettyjä ja musiikkia lapselle ehkä päivittäin muutama jakso/biisi. Raskaana olevana ja mies uuden työn aloitettuaan ollaan annettu vähän enemmän katsoa lastenohjelmia kuin aiemmin, erityisesti silloin kun oon tosi kipeänä ollut.

Puhelinta sen sijaan on vaikea välttää, sillä kun pidetään yhteyttä ulkomailla asuviin isovanhempiin ja sukulaisiin. Toisaalta, videopuhelu on aika eri asia kuin ohjelman katsominen 🤔

Meillä lapsi tykkää Pipsasta ja Tuurista kovasti, Muumit pelottavat välillä vielä liikaa. Musiikki sen sijaan on parasta ja niinpä meillä pompitaan Munamiehen tahtiin ja tanssitaan Fröbelin palikoiden mukana.

Pääsääntöisesti ruutuaikaa on päivässä n. 10-20min. Eli aamulla Pipsa Possu jakson verran, jolloin pistetään vaippa (jota ei enää pottailun käynnistyttyä haluta muuten laittaa, mutta päiväkodin automatkalla aika oleellinen asia...), pestään hampaat, puetaan vaatteet ja laitetaan hiukset. Ilman Pipsaa tähän menisi helposti puolituntia viiden minuutin sijaan 🙄 Illalla sitten saa katsoa joko jakson Pipsaa tai Tuuria kun pestään hampaat.
Nyt meillä saa myös katsoa jakson Pipsaa, jos tekee kakat pottaan. Tämä Pipsalla palkitseminen on kyllä toiminut tosi hyvin pottaharjoittelussa. Parissa viikossa kotona ei juuri enää vaippoja tarvita, kun pissan jälkeen sai ensimmäisinä päivinä palkinnoksi Pipsaa. Nyt ollaan siirrytty siihen, että saa ottaa kirjan potalle mukaan ja lapsi on itse alkanut käydä aika omatoimisesti "lueskelemassa" 😁 Jokaisesta pottaan väännetyistä tortusta sen sijaan pistetään vielä piirretty pyörimään, mutta toimijan palkitseminen muillakin tavoilla kuin vain ohjelmilla. Meillä se on vain toiminut hyvin, koska silloin jää itselle aikaa siivota se potta 😁

Pyritään pitämään minimissä vielä nyt kännykän ja ohjelmien käyttö arjessa, koska kuopukselle toivottavasti pystytään tarjoamaan lähes yhtä hyvä "media pimento" kuin esikoisellekin. Ongelmana on se, että mies ja minä ollaan helposti harhautuvia: eli otetaan kiva kuva lapsesta ja sitten jäädään jumiin kännykälle. Itse irtaannun helpommin, heti kun lapsi haluaa huomiota, mutta mies... No, pitäähän sitä olla jotain riidan aiheitakin 🤣

Onneksi ollaan saatu hyviä vinkkejä millä tapaa lapsi pysyy ns. omissa oloissaan mutta poissa pahanteosta (eli seiniin piirtelystä 🙄). Taikavärityskirjat, joissa maalataan pelkällä vedellä tai vesikynällä, ovat nyt kuuminta hottia. Lapsi viihtyy helposti kymmenen minuuttia maalaillen oman pöytänsä ääressä ❤️ Toinen on leikkiruoalla ja keittiövälineillä olohuoneessa kokkailu samaan aikaan kun laitetaan itse sitä oikeaa ruokaa keittiössä (avokeittiö, mistä seurataan meidän Gordon Ramsayn keitoksia. Mun lemppari oli jostain kaivettu kestovanulaput, jotka oli "lättyjä, nam!" ❤️)
 
Alle 2-vuotiaana telkku ei kiinnostanut kuin maksimissaan 5 sekunnin ajan, sitten lapsi lähti tekemään jotain muuta. Ei edes ymmärtänyt, miksi telkkua pitäisi katsoa. Lapseni ovat saaneet katsoa aika vapaasti ensin Pikkukakkosta, ja sitten Netflixin lastenohjelmia -- englanniksi. Isompi puhui sujuvaa englantia 7-vuotiaana, nuorempi 5-vuotiaana, ihan vain telkun katsomisen takia. Muuten olen opettanut lapsille ruotsia, ja Espanjassa asuessamme lapset joutuivat kommunikoimaan lastentarjanopettajien kanssa espanjaksi, eikä telkustakaan jostain kumman syystä tullut muuta kuin espanjankielistä ohjelmaa. 😆 Kyllä tähän komboon saadaan telkun avulla vielä viideskin kieli auttavalle tasolle ennen kuin esikoinen täyttää 10 vuotta. Tosin nyt ovat olleet 2 kk kokonaan ilman telkkua, koska hukkasivat kaukosäätimensä. Ehkä pitää auttaa heitä löytämään se.

Opetusvälinehän tuo telkku on.
 
Takaisin
Top