Raskauspahoinvoinnista selviäminen

Puudeliini

Puudeliini

Oman äänensä löytänyt
Hei


Odotan ensimmäistäni. En koskaan ikimaailmassa voinut kuvitellakaan pahoinvoinnin olevan koko ajan läsnä. Se ei helpota ei sit millään. Okseta ei mutta ei olla siitä kaukanakaan.

Miten ihmeessä te muut joilla on koko ajan pahoinvointia selviätte esimerkiksi työpäivästä?
Mulla on todella tiukkaa seistä esim paikallani ja asiakaspalvelussa sitä on tosi paljon. Joudun menemään istualleni tosi usein kun alkaa sitten heikottamaankin.

Mitään en saa kotona tehtyä kun makaan vain sohvalla ja etsin sopivaa asentoa. Yöt menee osittain valvoen.

Tätä lasta on odotettu 3 vuotta enkä tietenkään vaihda kokemustani mihinkään mutta silti tämä on yllättänyt minut todella.
 
Voimia! Esikoista odottaessa voin todella todella huonosti viikot 6-16. Oksensin vain alle 10 kertaa, mutta pahoinvointi oli niin voimakas että kuljin muovipussi kädessä ja yökkäilin vähän väliä. Mulla auttoi seuraavat jutut edes vähän:
- Syöminen aina kun pystyi IHAN mitä vain pystyi. Söin siis yhden nacho-sipsin, turkinpippurin, kulauksen mustikkakeittoa, yhden viinirypäleen jne aina kun tuntui siltä että suuhun pystyi laittamaan jotain ilman että kaikki tulee ulos. Neuvolastakin neuvottiin, että tuollaisessa pahoinvoinnissa tarvitse välittää suola- tai salmiakkirajoituksista kun määrät ovat niin pieniä kokonaisuutena. Nälkä pahensi tilannetta.
- Nukkuminen aina kun mahdollista. Heti kun väsyi, pahoinvointi hyökkäsi todella pahana.
- pahoinvointirannekkeet. En tiedä oliko psyykkistä vai ei, mutta tuntui että niistä oli apua.
- kaikkien hajujen välttäminen. Meillä ei paistettu ruokaa koko pahoinvoinnin aikana koska se haju oli mielestäni sietämätön
- raitis ilma. Jos ei jaksanut lähteä ulos asti niin edes ikkuna auki.
- tietoisuus siitä, että suurin osa pahoinvoinnista loppuu yleensä viikkoon 12 tai viimeistään viikkoon 17 mennessä.

Töissä siis söin koko ajan ja pidin rannekkeita. Töistä tultaessa lepäsin. Mutta ah ja voi sitä tunnettä kun yhtenä aamuna noin viikolla 17 heräsin siihen, että on nälkä! Hyvä ettei itku tullut ilosta :) :Heartred
 
Tämä on nyt viides raskaus, eikä aiemmin ole tälläistä äklötystä/yökötystä ollut. Koko ajan on pahaolo tai taukoaa se ehkä 5 minuutiksi kun syö jotain. Viikonloppuna jouduin matkustamaan bussilla 2 tuntia suuntaansa ja olin aivan vihreä, tai ainakin sille tuntui. Huoh... edellisestä oli pahoinvointia vasta paljon myöhemmin. Mitenköhän tämän salaa ainakin sinne 12 viikolle??
 
Täällä kans ollu melkosta pahoinvointia.Rannekkeista täällä ei ainakaan ole ollu apua, ehkä pari päivää saattovat auttaa, mutta kyllä ne ei mitään sitten kuitenkaan auttaneet ko pönttöä ollaan halittu ja välistä käyty makaamassa sängyssä. Väsymys aivan järkkyä. Onneksi ei tarvi töitä tehdä, saa olla vain kotona. Lapset on kyllä kyseleet, että milloinka äiti tuo sinun oksennustauti loppuu? (ei olla vielä heille kerrottu raskaudesta) toivotaan että muutaman viikon päästä, että ei nyt koko raskautta kestäis... Kylmä on auttanujonkinverran, että mehujäätä menny aika näppärästi.
 
Mulla oli esikoisesta myös kamala pahoinvointi viikolta 6 viikolle 14 ja ainoa mikä autto oli pitää verensokeri ylhällä. Kokoajan napsia jotain vaikka yökötti. Ja etsiä se jokin mitä pystyy syömään (minulla pelkkä ranskanleipä) ja sillä yrittää pitää olot kurissa :) ja hajujen välttely :) yölläki joutui nousta syömään koska yrjö olisi muuten kyläillyt :) nyt on viikkoja vielä niin vähän joten ei vielä tiedä kuinka käy :) vaikkakin etoo jo jos nälättää. :)
 
Minullakin pahoinvointi oli aikas voimakasta ensimmäisessä, sittemmin keskenmenoon päättyneessä raskaudessa. Nyt odotan koko ajan kauhulla, koska se alkaa! Patenttiratkaisuksi osoittautuivat Sisu-karkit :D Onneksi ovat myös sokerittomia, niin ei haitannut, vaikka oli välillä vähän koko ajan suussa.. Muuten parhaiten maistui mieto ruoka, vaalea leipä, riisikakut jne. Kahden viikon ulkomaanlomalla oli kamala olo, kun ruoka oli koko ajan rasvaista, kannattaa siis välttää! Ja minulla auttoi ne rannekkeet jonkin verran, sain hienot rusketusrajatkin niistä! Ulkona ja kävelyillä kannattaa käydä voimien mukaan, mutta muuten ehkä vain hyväksyä väsymys ja pahoinvointi, ja ottaa iisisti vapaa-aika. Ei tarvi suorittaa ja pitää kämppää tiptop-kunnossa! Mulla auttoi myös se, että mies teki kaikki ruuat, en kestänyt ajatella ruokaa ennen kuin sain sen nenän eteen, jopa kuvien katselu ruokalistassa sai yökkäämään..
 
onko kukaan joutunut hakemaan sairaslomaa pahoinvoinnin takia? Mulla meinaa olla niin kovat pahoinvoinnit töissä kun on kaikenmaailman eritteiden kanssa tekemisissä. Oksennus kurkussa joka päivä, ja joudun käydä vähän väliä vessassa kyökkimässä sekä nyt on tullut huimausta ja uupunutta oloa muutenkin. Viikkoja 7+6.
 
Täällä ekasta raskaudesta tuttu pahoinvointi alkaa jälleen hiipiä kylään. Vielä ei tosin niin pahana, mutta nyt jo parissa päivässä vaihtunut hetken ellotuksista kokopäiväiseen kuvotukseen.

Viimeksi olin sairaslomalla viikon, rv 8, jolloin tuo pahoinvointi usein kai onkin pahinta kun silloin kehittyy niin paljon tärkeitä elimiä vauvalle. Oli tosi ymmärtävä lääkäri, joka kirjoitti heti viikon kun näki minut ja kuuli oireet vaikka varsinaista kuivumista ei vielä ollut paljoa. Sillä viikolla kuljin ämpäri/muovipussi kourassa 24/7 :sad001

Meillä saa olla 3 päivää pois omalla ilmoituksella ja muut firmassa olleet raskautuneet käyttivät sitä (kertoivat sit myöhemmin oikean syyn). Kyllä mun mielestä raskauspahoinvointi voi aiheuttaa työkyvyttömyyden siinä missä sairaudetkin, täytyy vaan toivoa, että lääkärit on yhtä ymmärtäväisiä. Kaikenlaisia tarinoita on kuullut :/
 
Ensimmäistäni kanssa odotan joten kokemusta ei liielmälti ole. Tällä viikolla pahoinvointi on vaivannut, ei onneksi oksentamiseen saakka kun kerran sekin omaa syytäni :sad001 en kuunnellut kroppaani. Eli mun tätyy syödä kahden tunnin välein, muuten menee olo tosi huonoksi. Onneksi vielä on toiminut. Sekä raitis ilma. Tulin juuri noin tunnin rauhalliselta kävelylenkiltä ja olo on parempi. Sai ajatuksiakin johonkin muuhun kun pahoinvointiin.

Tsemppiä kaikille! Itseaiheutettuahan tämä on :)
 
Muokattu viimeksi:
Ikävä kyllä saa joskus kuulla asiata tietämättömiltä ettei raskaus ole sairaus, mikä on totta. Mutta totta on myös että raskaus saattaa tehdä sairaaks.
Joten jos sinusta siltä tuntuu että et ole työkykyinen olet oikeutettu saikulle. Ja täytyy vaan yrittää unohtaa ikävät kommentit. Sillä sinä olet tulevan lapsesi kanssa elämän tärkeimmät asiat :)
 
Piti tännekin tulla kertomaan. Olen voinut aika tavalla pahoin, mutta nyt pari päivää ollut huomattavasti parempi ja ennenkaikkea energisempi olo.(siis olen päässyt sängystä ylös )
Heitin raskausajan vitamiinit kaapin perälle ja kävin ostamassa Beroccaa ja foolihappoa. Ja helppas minulla.. Kannattaa kokeilla,ei ainakaan montaa euroa häviä
 
Kiva kuulla että muillakin on tällaista. Jatkuva paha olo on hieman väistynyt mutta oksentaminen alkoi. Asiaahan ei yhtään helpottnut yskä jonka sain ja kova yskäkohtaus laukaisee oksennuksen...

Kyllä tässä on ollut vähän heikkohermoinen ja oloinenkin. Kovasti sitä vaan miettii että miten entisajan naiset on näistä selvinnyt kun päivän työt on ollut hoidettavana eikä mitään sairalomia tunnettu.

Itse en vielä näillä oireilla ole kehdannut sairaslomaa hakea, mutta jos pahemmaksi menee niin täytyy alkaa miettimään sitäkin.
 
Neuvolassa minulle neuvottiin jättämään nämä äitiysvitamiinit vaan sinne apteekin hyllylle jos huonoa oloa, suositteli mielummin ostamaan foolihapon ja d- vitamiinin erikseen ja B- vitamiiniä lisäksi huonoon oloon
 
Ei hyvä luoja. Miten tästä selviää hengissä? Olen osastolla sairaanhoitajan työssä ja tuntuu, että ne kaikki osaston hajut hyökkää jo ajatuksissakin sieraimiin ja oksetus on valtavaa. Nyt jo olen oksentanut enemmän kuin ensimmäisessä raskaudessa koskaan. Koko ajan kuin maailman suurin kestokrapula päällänsä, eikä mistään tahdo vain tulla mitään. Onneks nyt pari päivää tässä vapaata, saa vain kyllä haaveilla varmasti siitä, että tämä loppuisi...
 
Toi "kestokrapula" kuvaa kyllä täydellisesti tätä oloa :grin

Mikään ei musta varsinaisesti "auta", mutta syömättömyys pahentaa. Eli kokoajan vaan jotain suuhun. Ongelmana tietysti, kun ei mitään tee mieli ja tuntuu, että suupalasta tulee täyteen.

Multa onkin pudonnut 1 kg painoa nyt parin viime viikon aikana. Ei kauheen hyvä juttu, mutta tsemppaamalla oon saanut sen putoamisen nyt pysäytettyä. Onneksi tietää, että kyllä se sieltä vielä nousee. Ja reilusti :p

Neuvolassa hemoglobiinit oli alhaalla, ja nyt kauhulla odottelen milloin pitää alkaa rautaa syömään. Siitä tulee mulla aina huono-olo (verenluovutusten jälkeen, kun oon syönyt). Yritän nyt tsempata ruokavalion kanssa ensin. Tai siis sen kanssa, että ylipäätään syön jotain :rolleyes:
 
Mulla tippu viimeksi 6kg ensimmäisten 13 viikon aikana, mutta onneksi nousi ihan normaaliksi (ja paaljon yli :D) heti kun pystyin syödä. Ja onneksi terkkari oli niin ihana, että muistutti vain ettei pidä stressata vaan koittaa helpottaa omaa oloa mahdollisimman paljon. Vauva kyllä ottaa omansa ravintoaineista, äiti kärsii hetkellisesti.
 
Voi yök tätä etomista. Mulla menee joka toisen päivän syklillä olot. Joko on koko päivä pahoinvointia ja ruoka ällöttää vaikka nälkä olisi tai sitten voin syödä kaikkea. Hapankorput, appelsiinit, porkkanat ja hedelmäpiltit ovat tuoneet edes vähän helpotusta mulle tähän etomiseen. Suosittelen!
 
Mulla on viikot 5-7 todella huono olo hetkittäin, pari kertaa jouduin oksentamaan. Joudun laittamaan töissä ruokaa ja sepäs olikin kiva kun meinaa yrjö tulla kun haisee niin pahalle. Nyt kumminkin helpottanut!! Tällä hetkellä rv 8+3. Toivottavasti ei tuu enää takaisin.
 
Oon kyllä päässy aika vähällä.... Jonku verran sellasta kuvottavaa oloa mutta oksentaa ei oo tarttenu kertaakaan... Mutta kerkeehän tässä.
 
Oon viikolla 12. Ja osittain sairaslomalla. Oksentelu meni aika rajuksi joten nyt palautellaan kuihtumista normaaliin elämään. Nyt kun Joka kerta syön niin alkaa kauhea kylmä vapina ja uni hyökkää.
 
You must log in or register to reply here.
Takaisin
Top