Raskauskiloja entisten lisäksi, maxi koon mammat!

han_sunen

Vauhtiin päässyt keskustelija
Hei, ajattelin et tässä ketjussa voitas purkaa tuntoja raskauskilojen kerääntymisestä silloin kun alla on jo kiloja ennestään.. Voitas tsempata toinen toisiamme terveelliseen elämäntapaan, jakaa vinkkejä raskauskilojen kanssa kamppailuun yms ylipaino+ raskaus komboon liittyen! Lähinnä sen vuoksi aloitin uuden ketjun, et ei täytetä muita ketjuja ihan täyteen näillä keskusteluilla! mitäs mieltä olette, olisko ideaa?
 
Täällä ylipainoa n 10kg, etten varmaan nyt varsinaisesti aivan maksimamma, mut kuitenkin. Paino lähtenyt hienoon nousuun.. Nyt jo +4 KG ja viikkoja 8+5. Ruoka ja varsinkin suolainen maistuu aivan liian hyvin. Tässä kun sais itsensä jotenkin ruotuun...
 
Ehdottomasti tässä on ideaa! :grin Mullahan ylipainoa on enemmän kun laki sallii, BMI viidenkymmenen paremmalla puolella. :oops: Laihdutus ei ole oikein ottanut onnistuakseen, vaikka oon yrittänyt lukemattomia kertoja eri tavoilla. Mutta ehkä oon jotain tehnyt oikein, kun paino ei ole noussutkaan. Pitää koittaa harrastaa sitä kuuluisaa itsehillintää jos iskee mielitekoja sipseihin sun muihin. Vaikka loppujen lopuksi syönkin aika pitkälle sitä mitä mieli tekee. :oops: Onneksi nyt ei ole mahtunut masuun kovin paljon tavaraa, varmaan se on tää jatkuva kuvotus. :rolleyes:
 
Kaikki laihdutusyritykset on täälläkin käyty, mut en ole jaksanut keskittyä! Pitäisi opetella kokonaan uusi elämäntapa! Ja se vaatii aika paljon paneutumista! Nyt vähän harmittaa kun nyt lähtöpaino on sama kuin viime raskaudessa paino oli synnärillä!
 
Mulla oli tosiaan alkuun noi 20kg ylimääräistä, joten paineet siitä ettei kiloja paljoa tulisi on aika kova. Oon lukenu ihan liikaa riskeistä ylipainoisen raskausaikana ja synnytyksessä - nyt hirvittää! Sain painoa pudotettu ennen raskautta n. 5kg ja harmittaa kovasti etten nähnyt asian suhteen sen enempää vaivaa (yritysaikakin oli aika pitkä, melkein vuosi). Nyt yritän syödä mahdollisimman terveellisesti, onneksi mies on kivasti tsempannu. Viikkoja on 6+6 ja alkuun verrattuna edelleen -1kg joten oon sen suhteen ihan tyytyväinen.
 
Minäkin olen ollut koko lapsuuden ylipainoinen. Noin 5 vuotta sitten sain tiputettua 40kg vuodessa, mutta niin.. Ne ovat tulleet neljässä vuodessa takaisin..

Elämä silloin oli niin helppoa, mutta sitä vaan laiskistui ja jäi ennemmin miehen kainaloon syömään herkkuja, kuin lähti lenkille. Vielä 3,5vuotta sitten sain painoni tippumaan tiukalla kurilla ja käymällä 6km juoksulenkeillä päivittäin (+kävelyä 2-3h/vrk).

Nyt kun sitä tuleekin käveltyä enää tunti päivässä muun puuhastelun lisäksi, niin ei auta..

Mutta PAKKO alkaa urheilemaan enemmän, että synnytys olisi yhtä helppo, kuin 1,5vuotta sitten.
Niin ja tosiaan BMI on yli 40 nyt..
 
Mäkin tota liikuntaa mietin... Että miten saisin aikaiseksi. Salille en "uskalla" mennä yksin, eikä mulla ole kavereitakaan. Mies voisi lähteä, mutta koska meillä on tuo vuoden ikäinenkin, ei päästäisi kuitenkaan yhdessä lähes koskaan. :sorry: Uimahallille on hirveän pitkä matka ja talvella ei huvita kävellä ylimääräistä... Varsinkaan kun en löydä edes sopivia talvivaatteita. (Syystakki talvella käytössä jo useita vuosia...) Autoa ei ole, joukkoliikenne on huono vaihtoehto ja kalliskin vielä. Tekosyitä, joo. Mutta ei oikein löydy motivaatiota. Ja olisi vielä tosi tärkeää, koska mä haluan tällä kertaa oikeasti synnyttääkin. (Takana kaksi sektiota hitaan avautumisen takia, tuntuu jo nyt että joutuisin leikeltäväksi heti pienimmästäkin syystä...) Olishan tossa tavallaan motivaatiota, joo. Mutta en keksi edes mitään mielekästä. Nojoo, se uiminen ehkä. :grin Mutta eiköhän se ole usealle tuttu fiilis kun ei "uskalla/kehtaa" mennä... :sorry:

Millä sitä motivaatiota sitten saisi vai saako ollenkaan? o_O
 
Mulla 30 kiloa normaalipainoon ennen raskautta eli lisää ei tosiaan sais tulla. Kunto on silti ihan kohtuullinen, pitäs vaan alkaraskauden tauon jälkeen tsempata taas.
 
Täällä on se ~17kg ylimääräistä ennen raskautta. Ja ekassa neuvossa rv 8+5 oli tullut jo 5kg lisää. :sad001 Kaikki vaatteet ahdistaa, kiristää ja puristaa ja mieli meinaa mennä alas kilojen takia.

Mä olin lapsena ja teininä reilusti ylipainoinen. Sitten 17 - 24 -vuotiaana olen ollut elämäni kunnossa ja jopa timmissä sellaisessa. Liikuin todella paljon. Sitten kaikkien elämän sattumusten myötä paino lähti taas "salaa" nousuun ja yhtäkkiä sitä vaan oltiin taas ylipainon puolella...

Nyt pyrkimys ainakin oli, ettei painoa tulisi yli 15 kiloa... saa nähdä kuinka käy, alku ei ainakaan ole ollut kovin lupaava... Väsymys ja vetämättömyys ei myöskään auta asiaa yhtään, lenkille ei meinaa saada aikaseks lähdettyä millään. :meh:
 
Täällä kanssa yksi kilojen kanssa taisteleva ilmoittautuu mukaan. On päässyt vähän kertymään ylimääräistä. Oli aika tavalla kiloja jo ennen ensimmäistä raskautta ja nyt niitä on vielä enemmän. Ystävällinen neuvolantäti on jättänyt merkitsemättä mulle neuvolakorttiin painon ja BMIn. :joyful: Olisi ollut vissiin niin hirveet luvut, että ei kehdaanut laittaa siihen... No siis BMI on reilusti yli sen 30. Kovasti olisi yritys, että ei tulisi ihan älyttömästä raskauskiloja. Esikoisesta tuli noin 12kg ja ne oli helppo pudottaa imettämällä ja lenkkeilemällä (meillä siis nukuttiin vain liikkuvissa vaunuissa useamman kuukauden ajan). Imetyksen vähentyessä ei energian saanti kuitenkaan vähnetynyt niin siitähän sitten rapsahti kivasti taas kilot päälle. :oops: Esikoista odottaessa neuvolasta annettiin ohjeeksi, että 5-8 kg pitää tulla painoa. Nyt voisi kysyä neuvoja siihen, että miten se onnistuu. Varsinkin kun kokoajan on nälkä... Olen onnistunut pitämään painoni nyt alkupainon tasolla ja mennään "jo" viikolla 7+3. Ei enää paljoa jäljellä...
 
Mulle tuli esikoisesta 6 kg lisää ja pari viikkoa synnytyksestä oli - 12 kg lähtöpainosta! Silloin olin niin tyytyväinen, mut sit imetysaikana jäin kauheuseen sokerikoukkuun, hoidin äitiyslomalla opinnot loppuun ja kun jäin hoitovapaalle, tein töitä kuitenkin kahdessa työpaikka ja koko elämä on ollu niiiin epäsäännöllistä! Nyt kun aloitin säännöllisen työn, toivoisin voivani vähän hallita ruokailujani paremmin! Mut se mistä löytäis ajan ja jaksamisen liikuntaan, se onkin sit ihan eri juttu!!

Mietin, et olisitteko lähtenyt haasteeseen mukaan? Vähintään yksi liikunta suoritus/raskaus viikko! Eli mikä sitten sopiikaan juuri sun elämään... Mutta sen eteen olisi pitänyt ponnistella! Voitas sitten kertoa kokemuksia, mikä sai liikkeelle ja mitä vaikeuksia kohtasi ja kuinka ne voitti! Ja sitten kilvan kehutaan toisiamme pienistä onnistumisista! Oli se sitten käynti uimahallissa, työmatkaliikunta, muutaman kilometrin lenkki.. Mikä tahansa, jossa joudut vähän haastaa itseäsi! :) onnistuisiko liikkuminen jos täällä olisi joukko tyyppejä tsemppaamassa?
 
Mä lähden ainakin mukaan. Koska ei siitä ainakaan haittaa ole, että yrittää. :) Tänäänkin kyllä tuli käveltyä kymmenisen kilometriä, kun oli pakko mennä verikokeisiin. Se on tosi kiva kun joukkoliikenne ei kulje syysloma-aikana... :shifty: No, ehkä tuosta lenkistä tuli hyvä startti liikkumiselle. Koitan taas alkaa tekemään muutaman kyykyn joka ilta. Ne on helpoimpia kun ei tarvitse levittää mitään alustaa. :grin (Minäkö laiska?) Kuntopyörästäkin voisi naulakon sijaan tulla taas kuntoiluväline... :rolleyes: Jos telkkarista vaikka tulisi jotain katsomista. Ite ainakin poljen siinä ihan huomaamatta tunninkin, jos on jotain katseltavaa. Mainoskatkoilla on hyvä pitää hengähdystaukojakin. :wink
 
Minä myös koitan olla mukana. On vaan niin pirskutin pitkä työmatka, että se pakko kulkea autolla ja kellon jo paljon kun pääsee kotiin. Viikonloppuisin koitan lenkkeillä ja jos viikolle keksisi jonkun kivan sisällä tehtävän jutun. :)
 
Mä oon kans mukana! Työmatkat kuljen kävellen, mutta matka on tosi lyhyt. Täytyy yrittää mennä kiertoreittejä että saisi vähän lisäaskelia!
 
Kiva! Sit vaan porukalla yrittää! mulla poksahti just uus viikko käyntiin ja tää viikko on ihan tuskasen kiireinen! Eli teettää kyl työtä keksiä missä välissä haastan itteni! Täytyy koittaa viikonloppuna!
 
Huh huh! Vilkaisin tänään vähän paremmin peiliin, niin kylläpä olen hoikistunut kuukaudessa paljon :o Silloin maha röllötti menemään, selkä oli kuin guasimodolla ja yksi lempparipaitani oli kuin makkarankuori päälläni!

Nyt se roikkuu päälläni, selkä on "sulanut, kuten myös solisluiden ympäriltä ja maha on pienentynyt ja kiinteytynyt. Painoa en olekaan katsonut nyt hetkeen heti aamusta.
 
En oikeastaan muuta kuin pyrkinyt syömään terveellisemmin ja että liikkuisin ainakin sen 60min joka päivä jonkun harrastuksen parissa.

Tosin ruoka ei oikein ole tahtonut maistua, eli se varmaan iso 'syyllinen'.
 
Mulla BMI 32 eka neuvolakäynnillä, nyt rv 11+1 ja paino ei ole muuttunut (lue: noussut) yhtään alkupainosta. Tähänhän voisi olla ihan tyytyväinen kai?

Luin UKK-instituutin ohjeet ja ajattelin siihen suuntaan alkaa pyrkiä. Tällä viikolla liikuntasuorituksia n. 3 h, joista varmaan 2,5 tuntia on pyöräilyä ja loput kävelyä. Lihaskunto on surkea, joten sen aloitan jostain hyvin helposta. Löysin Youtubesta videon, jonka pitäisi sopia raskauden 1. ja 2. kolmanneksilla. Se kestää vaan 15 min ja mun nollakunnollakin pystyi sen tekemään.

Kellään kokemusta äitiysjoogasta?

Tiedän, että ruokavalio on 70-80% painonhallinnasta. Syön aika terveellisesti kasvis- ja kalapainotteisesti, mutta annoskoot ovat liian isoja. Ajattelin yrittää pienentää aterioita keskittymällä syömiseen ja pureskeluun huolella. Oon hotkija ja silloin ruokaa menee enemmän kuin tarvitsisi. Nyt isompien ruokien (lounaan/päivällisen) tulisikin kestää ainakin sen 20 - 30 min. Tällä keinolla oon aiemmin onnistunut pudottamaan painia, kun mikään muu ei onnistunut. Nyt tavoitteena ei ole painonpudotus vaan terve äiti ja terve vauva.
 
Takaisin
Top