Moikka!
Ajattelin nyt kirjoittaa tänne, koska alkoi niin ärsyttää se, mitä raskausdiabeteksestä kirjoitetaan ja toisaalta myös kertoa, minkälaisia tunteita raskausdiabetes aiheuttaa.
Olen siis 30-vuotias ja kyseessä on ensimmäinen raskauteni. Olen aina ollut terve, normaalipainoinen ja liikkunut säännöllisesti. En ole koskaan ollut kovin perso makealle ja karkkipussit tai limu eivät ole kuuluneet ruokavaliooni. Suvussani on taipumusta ylipainoisuuteen joten olen sen vuoksi ollut aina tarkka terveistä elämäntavoista.
Kun kuulin raskausdiabeteksestä viikolla 26, olin aivan järkyttynyt, koska en ollut sitä ollenkaan odottanut. Etsiessäni sitten tietoa raskausdiabeteksesta, törmäsin jatkuvasti siihen, kuinka raskausdiabetestä sairastavia syyllistettiin itse aiheuttamaksi tilaksi. Ihan kuin olisin mässäillyt illat pitkät enkä olisi huolehtinut itsestäni, joka olisi sitten aiheuttanut raskausdiabeteksen. Samaan aikaan työkaverini vetää kaiken mahdollisen makean suuhunsa eikä edes lihoa koko raskauden aikana juurikaan. Kaikista paras oli kun luin jutun, jonka otsikko oli raskausdiabeteksen voi ehkäistä. Koko jutussa oli vain ideana, kuinka ylipainoisten pitäisi ennen raskautta laihduttaa ja liikkua ja pitää raskauden ajan terveellisistä elin tavoista kiinni, niin ei tule raskausdiabetesta. Ärsytti aivan suunnattomasti, koska raskausdiabetestä voidaan yrittää estää ehkä joissakin tapauksissa, mutta ei kaikissa.
Välillä tuntuu hyvin raskaalta koko ajan miettiä mitä voi pistää suuhunsa. En siis syö mitään lisättyä sokeria, maitoa pitää välttää, ainoastaan juustoa voi käyttää huoletta kunhan se on vähärasvaista. Pastat ja riisit sekä leipä pitää olla runsas kuituisia. Annos koko pitää olla pieni, josta puolet saalaattia ja vihanneksia. Kelloa pitää katsoa, että muistaa syödä kolmen tunnin välein. Itseään ei saa liikaa rasittaa, koska silloin sokerit nousee helpommin. Hedelmiä ja marjoja pitää syödä varoen. Hyvinä päivinä voin syödä hieman rennommin, mutta huonoina en voi edes hedelmiä tai marjoja syödä. Eniten kuitenkin kaipaan maustamatonta jogurttia ja maitoa, jotka minulta juuri kiellettiin, koska nostivat liikaa sokereita.
Joskus olen ottanut esimerkiksi yhden capuccinon ja sen jälkeen sokerini ovat olleet nousussa ja on tullut paha olo ja sitä on lisännyt vielä erittäin huono omatunto. Pienikin rikkomus esimerkiksi, että en ole syönyt päivällisen kanssa tarpeeksi kuitua saattaa kostautua ja ahdistus sen jälkeen ei ole kivaa.Raskausdiabetes todettaessa, minulla meni ensimmäiset kolme viikkoa aivan loistavasti sokeriarvojen kannalta, mutta sen jälkeen ne ovat yhä enemmän alkaneet heitellä. Nyt pelottaa seuraava kätilön tsekkaus, että pitääkö ottaa insuliini käyttöön.
Toivoisinkin, että ihmiset lopettaisivat äitien turhan arvostelun ja ymmärtäisivät, kuinka hankalaa tämän asian kanssa eläminen on varsinkin, kun raskaus aiheuttaa muutenkin myllerrystä tunteissa ja kaikenlaisia vaivoja. Olisi myös kiva, että ihmiset voisivat ottaa jollain tavalla huomioon sen, että kaikki eivät niitä sokeripitoisia ruokia voi syödä joten niitä on turha tulla tarjoamaan tai syömään viereen, jos tietää toisen joutuvan niistä kieltäytymään.
Tällä hetkellä vauva kasvaa ilmeisesti käyrän mukaan, kun vatsa ei ole kasvanut liikaa. Silti hieman ahdistaa vauvan koko ja synnytys, että kaikki menisi hyvin. Nyt viikolla 34, joten onneksi synnytys ei ole enää kovin kaukana :) Vauva potkii kovasti ja tarvikkeetkin alkaa olla kasassa. Onneksi nyt saa olla jo kotona vain ja keskittyä omaan hyvinvointiin sekä nähdä läheisiä ihmisiä, joka auttaa paljon näiden asioiden kanssa painimisessa.
Ajattelin nyt kirjoittaa tänne, koska alkoi niin ärsyttää se, mitä raskausdiabeteksestä kirjoitetaan ja toisaalta myös kertoa, minkälaisia tunteita raskausdiabetes aiheuttaa.
Olen siis 30-vuotias ja kyseessä on ensimmäinen raskauteni. Olen aina ollut terve, normaalipainoinen ja liikkunut säännöllisesti. En ole koskaan ollut kovin perso makealle ja karkkipussit tai limu eivät ole kuuluneet ruokavaliooni. Suvussani on taipumusta ylipainoisuuteen joten olen sen vuoksi ollut aina tarkka terveistä elämäntavoista.
Kun kuulin raskausdiabeteksestä viikolla 26, olin aivan järkyttynyt, koska en ollut sitä ollenkaan odottanut. Etsiessäni sitten tietoa raskausdiabeteksesta, törmäsin jatkuvasti siihen, kuinka raskausdiabetestä sairastavia syyllistettiin itse aiheuttamaksi tilaksi. Ihan kuin olisin mässäillyt illat pitkät enkä olisi huolehtinut itsestäni, joka olisi sitten aiheuttanut raskausdiabeteksen. Samaan aikaan työkaverini vetää kaiken mahdollisen makean suuhunsa eikä edes lihoa koko raskauden aikana juurikaan. Kaikista paras oli kun luin jutun, jonka otsikko oli raskausdiabeteksen voi ehkäistä. Koko jutussa oli vain ideana, kuinka ylipainoisten pitäisi ennen raskautta laihduttaa ja liikkua ja pitää raskauden ajan terveellisistä elin tavoista kiinni, niin ei tule raskausdiabetesta. Ärsytti aivan suunnattomasti, koska raskausdiabetestä voidaan yrittää estää ehkä joissakin tapauksissa, mutta ei kaikissa.
Välillä tuntuu hyvin raskaalta koko ajan miettiä mitä voi pistää suuhunsa. En siis syö mitään lisättyä sokeria, maitoa pitää välttää, ainoastaan juustoa voi käyttää huoletta kunhan se on vähärasvaista. Pastat ja riisit sekä leipä pitää olla runsas kuituisia. Annos koko pitää olla pieni, josta puolet saalaattia ja vihanneksia. Kelloa pitää katsoa, että muistaa syödä kolmen tunnin välein. Itseään ei saa liikaa rasittaa, koska silloin sokerit nousee helpommin. Hedelmiä ja marjoja pitää syödä varoen. Hyvinä päivinä voin syödä hieman rennommin, mutta huonoina en voi edes hedelmiä tai marjoja syödä. Eniten kuitenkin kaipaan maustamatonta jogurttia ja maitoa, jotka minulta juuri kiellettiin, koska nostivat liikaa sokereita.
Joskus olen ottanut esimerkiksi yhden capuccinon ja sen jälkeen sokerini ovat olleet nousussa ja on tullut paha olo ja sitä on lisännyt vielä erittäin huono omatunto. Pienikin rikkomus esimerkiksi, että en ole syönyt päivällisen kanssa tarpeeksi kuitua saattaa kostautua ja ahdistus sen jälkeen ei ole kivaa.Raskausdiabetes todettaessa, minulla meni ensimmäiset kolme viikkoa aivan loistavasti sokeriarvojen kannalta, mutta sen jälkeen ne ovat yhä enemmän alkaneet heitellä. Nyt pelottaa seuraava kätilön tsekkaus, että pitääkö ottaa insuliini käyttöön.
Toivoisinkin, että ihmiset lopettaisivat äitien turhan arvostelun ja ymmärtäisivät, kuinka hankalaa tämän asian kanssa eläminen on varsinkin, kun raskaus aiheuttaa muutenkin myllerrystä tunteissa ja kaikenlaisia vaivoja. Olisi myös kiva, että ihmiset voisivat ottaa jollain tavalla huomioon sen, että kaikki eivät niitä sokeripitoisia ruokia voi syödä joten niitä on turha tulla tarjoamaan tai syömään viereen, jos tietää toisen joutuvan niistä kieltäytymään.
Tällä hetkellä vauva kasvaa ilmeisesti käyrän mukaan, kun vatsa ei ole kasvanut liikaa. Silti hieman ahdistaa vauvan koko ja synnytys, että kaikki menisi hyvin. Nyt viikolla 34, joten onneksi synnytys ei ole enää kovin kaukana :) Vauva potkii kovasti ja tarvikkeetkin alkaa olla kasassa. Onneksi nyt saa olla jo kotona vain ja keskittyä omaan hyvinvointiin sekä nähdä läheisiä ihmisiä, joka auttaa paljon näiden asioiden kanssa painimisessa.