Raskausajan oireet, vaivat ja tunteet

  • Ketjun aloittaja Ketjun aloittaja Pihla
  • Aloituspäivämäärä Aloituspäivämäärä
Viime viikonloppuna kun oltiin Lontoossa ja käveltiin koko ajan mun selkä oli ihan romuna. Töissä on ihan ok vaikka pitää kävellä mut ilmeisesti se vapaa-ajan lepo on todellakin kultaakin kalliimpaa. Lonkkakivut on alkanut kyllä helpottamaan nekin tuumasi nukkumista jo haitata tässä pari viikkoa taaksepäin.

Sent from my GT-I8190N using Vau Foorumi mobile app
 
Mulla liikkuminen teki viimks vaan pahempaa jälkeä kun niissä liitoskivuissa on kyse siitä että hormonit pehmentää lantiota ja siitä tulee epästabiili ja liikunta teki kaikkea muuta kuin hyvää, lantio oli juntattava paikalleen liikkumattomaksi ja se piti kivun pois.
 
Ärsyttää nyt ku on vissiin jo näillä viikoilla liitoskipuja ja viimeks niin tuli vasta ihan lopussa tosi lievinä. Miks ne nyt sitte alkaa aiemmin. Kiva jos lenkkeily loppuu ennenku en kerenny alkaakaan.. Muutenki kyllä pari päivää juilinu taas mahhaa ja lonkkia, eikö nää kivut (ja pelot) vois vähän helpottaa..
 
Liekköhän turha toivoo että sais nukkua yöt putkeen jos lopettas pojan yösyötöt. Mähän herään sit liitoskipujen takia, nää on ärsyttäviä, ei mulla viime raskaudessa ollu ollenkaan tällästa. Nivuset on kippeenä, jatkuvaa (vielä) pientä jomotusta. Mää en taida enää käydä lenkillä enkä harkihe sinne kahvakuulaan menoa. Onkos muilla ollu et tulis vasta tokassa raskaudessa? Ja jotkut väitti et sit on helppo synnytys ku paikat venyy valmiiks mutta täähän tulee sit iteksiään ku esikoinenki oli helppo. :) Vaikka mää ite oon pienikokonen.
 
Mua on oksettanut noin reilun viikon ajan joka päivä. Yökin useita kertoja päivässä ja oksennan kerran tai kaksi. :puke_r Luulis, et näillä viikoilla alkais helpottamaan, mut mulla vasta alkanut koko pahoinvointi. Likaisten astioiden laittaminen pesukoneeseenkin oksettaa.

On suoranainen ihme, että oon ollut töistä pois raskauden aikana vain yhden päivän pahoinvoinnin vuoksi. Oikea lonkka mulla on kans usein kipeänä, etenkin, jos oon nukkunut oikealla kyljelläni pitkään. Mä kun luulin, et selviäisin ilman suurempia negatiivisia raskausoireita.

Mulla nyt siis viikot 12+1.
 
Onko muilla ollu sellasta, että yöllä nukkuessa kylellään menee varpaat tunnottomaksi tai alkaa kipristellä varpaita sillai, ku ois istunu jalan päällä kauan ja alkaa veri taas kiertää? Toissayönä heräsin kyleltään ja vähä ku liikuttelin varpaita, nii niitä alko just tuollai kipristelemään. Piti sitte käyä kävelee muutama askel ja se loppu sitte siihen. Ärsyttävän tuntosta tuo.
 
mä heräsin tänää vasen jalka ja käsi tunnottomana. Sit kun päästin pinteestä niin alkoi kipristellä perhana, se on niin ärsyttävää -.-
 
odecca sanoi:
Mulla liikkuminen teki viimks vaan pahempaa jälkeä kun niissä liitoskivuissa on kyse siitä että hormonit pehmentää lantiota ja siitä tulee epästabiili ja liikunta teki kaikkea muuta kuin hyvää, lantio oli juntattava paikalleen liikkumattomaksi ja se piti kivun pois.
Click to expand...

Mulle kyllä lääkäri sanoi että liitoskipuihin nimenomaan auttaa liikunta. Just koska se pehmenee, sitä pitää vahvistaa liikunnalla että se kestäis paremmin.
 
Täällä edelleen ummetusta. Ja tissit kipeet.
Ideaparkki reissun jälkeen, tai sen aikana jo, alaselkä niin pirun kipee. Toki yleensä ei tuu tollasta määrää käveltyä kerralla mutta...Ei se yleensä noin helpolla ole kipeytyny. Ja ajoittain on jotain issiaskivun tyyppistä, vetää tonne toiseen pakaraan ja tuntuu et kohta jumittaa ja pahasti.
Mutta eipä tässä auta hierojallekaan mennä, alaselässä jos sopivasta kohtaa hierustaa niin voi aiheuttaa keskenmenon / käynnistää synnytyksen. Näin siis sanoi tuttu hieroja viime raskaudessa.
 
suviiit sanoi:
Onko muilla ollu sellasta, että yöllä nukkuessa kylellään menee varpaat tunnottomaksi tai alkaa kipristellä varpaita sillai, ku ois istunu jalan päällä kauan ja alkaa veri taas kiertää? Toissayönä heräsin kyleltään ja vähä ku liikuttelin varpaita, nii niitä alko just tuollai kipristelemään. Piti sitte käyä kävelee muutama askel ja se loppu sitte siihen. Ärsyttävän tuntosta tuo.
Click to expand...

Joo mulla on, sormissa myös. Lisäksi välillä kramppaa kyljessä tai jossain kohtaa massua niin että pitää olla melkein hengittämättä eikä pysty hievahtamaankaan. Selkävaiva on helpottanut, kun tajusin sen pahentuvan potkukelkkailusta. Kaksi päivää on nyt mennyt oksentamatta! Huraa!

...sitä hehkeää raskausaikaa odotellessa. 14+0
 
Jep ei ne ala hieroon enneku 38-viikolla alaselkää. Tai mää kävin viime raskaudessa 24-viikolla hierojalla nii se vähän hiero alaselkää, kyllä supisteli js sattu alamahasan illalla, ei kestäny liikkua yhtään. Kai se tiesi mitä teki vaikka tuore hieroja oliki. Eikä mulla mistaaakseni ollu ollukkaan selkä kippeenä, mitä ny vähän ku sillon joutu töissä nosteleen lapsia.
Mulla ainaki liikunta aiheuttaa noita liitoskipuja nii järki sanoo et sit ei liikuta nii paljo. Täytyy terkkarilta kysyä ke ku käytän poikaa neuvolassa, tääl on äitiys- ja lastenneuvolassa yhteinen terkka.. Harmi vaa et voi olla et lääkäri valtaa sen äitiysneuvolan huoneen nii ei voi kuunnella sydänääniä, se lääkäri tuskin on yhteinen (eli ei osaa kuunnella) ku on joku sijainen, tai voi ollakki, mistä sen tietää :)
 
palmu sanoi:
Mulle kyllä lääkäri sanoi että liitoskipuihin nimenomaan auttaa liikunta. Just koska se pehmenee, sitä pitää vahvistaa liikunnalla että se kestäis paremmin.
Click to expand...

Mut laitettiin aivan täyteen vuodelepoon, kun lantion molemmat puolet liikkuu eri tahtiin eikä pysy vakaana, se kipu mikä siitä aiheutuu on helvetillinen ja se oli saatava stabiiliksi ennen kuin pystyin edes nousemaan sängystä itse, sillon ei todellakaan liikuta yhtään, se vain pahentaisi tilaa. Liikunta toimii ennaltaehkäisevästi, mutta silloin kun kipu on jo päällä se vain pahenetaa asiaa. Se liikkuminen ja lantion vahvistaminen pitää aloitaa reilusti ennen kuin kivut alkaa. Mulla kipu oli niin paha etten kyennyt tosiaan itse edes nousemaan ylös saati istumaan alas, mies auttoi/kantoi vessaan ja sieltä pois sen kaikkein pahimman ajan. Mä oon tosiaan satuttanut lantioni aikoinaan kaatuessani prätkällä mutta mulle ei osattu sanoa johtuko toi kipujen voimakkuus osittain siitä, mä en toivo sitä kipua kellekään. mä pidin yötä päivää tukivyötä sen pahimman ajan, muuten ei pystynyt olemaan ollenkaan.
 
Nivelet myös vahvistuu ku lihaksia vahvistaa :)

Ymmärrän ton, tietysti tossa tilassa ei voi. Mutta pienemmissä kivuissa liikunta on paras lääke. En oo lääkäri mutta näin kuitenki asian oletan olevan :D
 
Mä löysin mielestäni tosi hyvän blogin liittyen raskausajan liikuntaan. Aiemmista keskusteluista päätellen muitakin on mietityttänyt, miten raskaus vaikuttaa liikunnan harrastamiseen. Tästä blogista löysin paljon perusteltuja vastauksia itseä askarruttaneisiin asioihin (esim. vatsalihasten treenaamisesta). Täällä on myös aika paljon on juttuja synnytyksen jälkeisestä liikunnasta, mutta raskauteen liittyenkin on useita. Suosittelen vilkaisemaan :)

http://aitiysliikuttaa.blogspot.fi/ ja tässä juttu erityisesti nivelten löystymisestä raskausaikana: http://aitiysliikuttaa.blogspot.fi/2012/11/0-false-21-18-pt-18-pt-0-0-false-false.html
 
Jokainen kuunnelkoon omaa kroppaansa liikunnan suhteen myös raskausaikana. Se mikä sopii toisille ei sovi toisille ja niin hyvää kuin liikunta tekeekin, kyllä lepo myös on lääke moniin vaivoihin raskausaikana kun kroppa on tolkuttoman kovilla. Hyvällä lihaskunnolla, sen ylläpidolla ja hyvällä kehonhuollolla voi säästyä todella monilta raskausajan vaivoilta, mut ei sekään mikään pelastava enkeli oo silloin kun muutokset on hormonaalisia! Toisilla vaan keho toimii erilailla ja vaikka tekis kaikkensa niin kivut ja säryt tulee seuraksi ja toiset säästyy sohvalla makaamalla kaikelta.. Nallekarkit ei aina mee ihan tasan.. Nim. liikunnan parissa elantonsa ansaitseva
 
Minun kroppani huutaa jäätävää flunssaa tänä aamuna. En tykkää. Töissä neljän päivän vapaa ni eikö heti tuu jotain. Itkupotkuraivarit on kyllä niin lähellä. Mä en halua. Niin paljon tekemistä ennen joulua.

Sent from my GT-I8190N using Vau Foorumi mobile app
 
Vaikka nyt jonkinlaisia oireita on olevinaan, niin voi elämä mut voi olla epävarma olo odotellessa torstaista ultraa! Onko siellä mitään, ja jos on niin onko se hengissä.
Jossain vaiheessa kuvittelin vatsani jo hieman muuttaneen muotoaan, mutta tiiä sitten... Ainakin äitiysfarkut näytti todella tyhmiltä yllä, vatsa liian ylhäällä. Eli pömpöttää mutta kuten ylensyöneellä. PÖH!
 
Sanko mullakin on ens viikolla, tosin keskiviikkona, ultra! Nyt en oo vähään aikaan ollut ultrassa ja sydänääniäkin kuulen dopplerilla vaihtelevasti, joten jänskättää. Luotetaan kuitenkin siihen, et kaikki on hyvin :)
 
You must log in or register to reply here.
Takaisin
Top