Raskausajan oireet, vaivat ja tunteet

[lambi]

Samat mitat täälläkin sanko, mutta nyt oli ekakerran painonnousu pysähtynyt. viikkoja nyt se 32+. mulla käynyt aina sama juttu raskauksissa,paino nousee kohisten tänne 30 viikoille ja sitten maltillisesti loppuakohti:).
86-88kg(?) tais olla maksimi mihin on synnärillelähtiessä noussut. lähtee kyllä pois aikanaan!
miten sulla kävi nousut/laskut ekan kanssa?

 

[Gemini]

Mä olen pari senttä vaille 160 cm pitkä ja jos painaisin yli 80 kg niin mun kroppa kyllä romahtaisi
Niin meinasi käydä ensimmäisessä raskaudessa, kun olin ihan pikkaisen alle 80 kg.

Vähän utelen, että minkä pituisia olette? :)
Oletteko huomanneet, että olisi tullut vaivoja painon takia?
Mulla iski taas diabetes. Onneksi todettiin sen verran ajoissa, toisin kuin ensimmäisessä raskaudessa..
Viikonloppuna huomasin ettei omat jalat korkokenkiä enää kestä (oli juhlat, arkisin olen aika tennarityttö ).
Painoa on tullut nyt noin 10 kg ja lähtöpaino oli noin 60 kg. Jalkoja särkee iltaisin kovasti, jos olen päivän aikana liikkunut paljon.
Alaselänsärystä en oikein ole varma, että johtuuko painosta vai ihan vain siitä, että oma asento on muuttunut vatsan kasvaessa. Kauheasti joutuu keskittymään tähän omaan ryhtiin

Nyt sitä pakko tarkkailla tuota painoa, kun pitäisi pystyä olemaan toimintakunnossa, että jaksaa arkipäivän askareet esikoisen kanssa ja ettei diabetes pahenisi.

Sain silloin ensimmäisessä raskaudessa vielä liikkumiskiellon, kun olin viidennellä kuulla, että se varmasti vain edisti painonnousua, kun ei saanut edes kotiaskareita tehdä.
Nyt ei saa todellakaan tulla mitään sellaista tai olisin aika pulassa

 

[Pihla]

Mä olen 170 cm ja painoa nyt 72-73 kg. Alkupaino oli 63-64 kg kieppeillä. Ei ole mitenkään raskas olo, siis että kerääntynyt paino jotenkin rasittaisi paikkoja. Tottakai tuo paisuva maha tekee olon joskus tukalaksi, jos pitäisi ähertää jotain hankalassa asennossa. Välillä oikein miettiikin, että miten tuo paino ei tunnu missään, onko sitä muka tullut niin paljon. Mutta sitten kun vilkaisee peiliin, niin voi vaan todeta että kyllä on, ei ehkä tunnu mutta näkyy kyllä.

Niin ja tällä hetkellä vaikuttaisi olevan sama kuin lambi sanoi, että tietyssä vaiheessa paino nousi kohisten, mutta tässä rv 30 lähestyessä näyttäisi painonnousukin tasaantuneen. Ainakin tällä hetkellä näin.

 

[Ilo13]

Itselläni on tullut nyt lähes 10kg lisää ja ehkä siitä tekee huiman se että ne on tullut viikkojen 18-30 välillä, että onneksi alkuraskaus sujui ilman lisäkiloja. On ne herkutkin kyllä tossa keskiraskauden aikana maistuneet ja maistuvat edelleen, vaikka normaalisti saatan olla helposti parikin viikkoa ilman makeaa. Nyt on vaan inhottava vaiva tullut, nimittäin tyyppi kai painaa mun rakkoa niin paljon että lähes samantien kävellessä tunnen kovaa pissahätää ja jos meen vessaan niin tulee ehkä teelusikallinen.. en haluisi vielä todellakaan luopua lenkkeilystä koiran kanssa. Onko muilla ollut vastaavaa?

Lähetetty minun GT-I9305 laitteesta Tapatalkilla

 

[lambi]

Mä oon 167 ja alkupaino siinä 67, minkä oon todennut olevan sopiva normipaino itselle näille ikävuosille, 20v oli lähes 10kg vähemmän.
Mutta elän tosi fyysistä arkea nykyään, koen että jaksan oikein hyvin vielä tän kuulankin kanssa, hieman aiheuttaa ylimääräistä varomista noiden eläinten kanssa touhutessa- varoo kyllä visusti samasta potkuja tms vatsaan.

ja joka ikinen raskaus mennyt suht samoilla lukemilla(tilanteesta, iästä, stressitasosta, elintyylistä jne riippumatta) ja aina se paino karissut siinä puolenvuoden-viim vuoden sisällä. en siis jaksa painosta huolestua- se tulee se menee..

 

[kyfi]

Tätä painoasiaa aina välillä kyllä miettii, tunnustan. Nyt (vkolla 33) on tullut yhteensä aika tasan 11kg lisää (alkupainoon, joka oli 59kg/165cm). Kahdeksan kilon kohdalla, joka tuli täyteen jo joskus vkolla 27 tai 28, olin oikeastikin kauhuissani nousuvauhdista. Edelleen pelkään, että päädyn kahdenkympin kerhoon, mutta eihän sille isoja mahda, jos niin käy. Ahmimisesta kun ei ole kyse, vaikka syönkin jonkun verran enemmän sokeria, kuin tavallisesti.

Alusta asti syömisen perään katsominen on tuntunut hankalalta. Vaikken siis ahmi, veikkaan, että näin istumatyöläiselle kertyy lähes päivittäin varkain liikaa kaloreita. Aiemmin tunsin kroppani ja tiesin, mikä on tarpeeksi. Nyt on koko ajan joko nälkä tai toisaalta niin huono olo, ettei mikään oikea ruoka mene alas... Enkä osaa arvioida 'perstuntumalla' miten paljon sikiö tarvitsee.

Olen aina ollut siinä mielessä onnekas, ettei ole tarvinnut laihduttaa tai tarkkailla syömistä. Nyt tuntuu, että olisi hyötyä, jos olisi joskus oppinut laskemaan kaloreita. Vaikka en tiedä osaisinko sittenkään arvioida oikein - tai lopettaisinko kokonaan makean yms muun turhan syömistä...

Äidilläni oli kuulemma tullut aikanaan 17 kg, jotka kaikki lähtivät noin puolessa vuodessa. Ehkä kuljen sitten sillä tiellä, pian se nähdään.

 

[kyfi]

Unohtui se varsinainen kommentti :) Eli kyllä, todellakin huomaan painonnousun: jalkapohjat ovat arkana kävelystä (!), eivät ole selvästi tottuneet kantamaan näin paljoa, samoin selkä vihoittelee. Jälkimmäisen tosin pistän enemmän huonon core-lihaksiston kuin itse painon piikkiin. Ylipäätään tuntuu, ettei keho ole ihan sinut nykyisen massansa kanssa.

 

[Pihla]

Täällä ainakin kävelyllä käyminen olisi muuten ihan kivaa, mutta kun se hemmetin pissahätä tai sen tunne tulee tosi pian. Ja sit vessaan mennessä tulee ehkä se teelusikallinen... Mulla myös tulee kivuttomia supistuksia kävellessä, kai, eikä ne ainakaan vähennä sitä pissahädän tunnetta.

 

[Gemini]

Ilo13, mulla on ainakin tuota.. Vähänkin kun kävelee pidempää iskee "mukamas" kauhea hätä ja sitten, kun pääsee vessaan niin pieni liruliru ja se on siinä, turhauttavaa. Ja vauvan potkut virtsarakon suuntaan vihlaisee jotenkin inhottavasti..

Mulla on kyllä nyt supistuksia alkanut tulemaan siivotessa ja kävellessä..
Välillä on vähän epäselvyyttä siinä, että supisteleeko mua vai työntääkö vauva vaan itseään niin tuohon eteen, jonka takia vatsa tuntuu menevän kovaksi tai tuntuu jotenkin kireältä.. Vai voiko tuommoista edes sekoittaa..
Esikoisen kohdalla muistan, että tiesin kyllä milloin supistaa. Tämä vauva on kyllä niin paljon liikkuvaisempi, että sen takia välillä oon vähän pihalla..

 

[Ilo13]

Minä olen ihan pihalla supistaako mua vai ei ollenkaan, kerran olen varmaksi lenkillä tuntenut kun maha kovettui täysin. Sen jälkeen kaikki on ollut arvailua. Kävellessä ja siivoillessa kyllä kiristelee välillä alavatsaa, että oliskohan sitten se supistelua. Minulla esikoinen tulossa ja kaikki on uutta:) Huomenna neuvola, niin pääsee kyselemään tuntemuksista.

 

[Gemini]

Mulla on ekasta raskaudesta kuusi vuotta aikaa ja kyllä sitä on vaan moni asia unohtunut. Varsinkin just nämä, että miltä kehon muutokset oikeasti tuntuvat, vaikka kyllä muistin aika hyvin kuinka raskas olo tulee mahan kasvaessa.
Mutta esim. vauvan liikkeet tuli todella yllätyksenä, että kuinka vahvasti sitä todella tuntee ne liikkeet
Uskon, että itseäni supistelee paljonkin, kun maha tuntuu monta kertaa päivässä tosi kireältä ettei se voi vauvakaan joka kerta olla.. Mulla tuntuu se kireys eniten monesti vatsan sivuilla ja sitten tuossa ihan edessä.

 

[Suspaus]

Mulla alkuun 64 kg/167 cm ja nyt tullut se 12 kg (tänään tsekkasin päivällä ja nyt siis 33+1). Viimeksi tuli siihe 39+4 mennessä saman verran... Mutta loppua kohden kyllä nousuvauhti selkeästi hidastui. Ja joo, pilates taitaa saada jäädä, kun en pysty olemaan enää yhtään selällään. Ja kävellessä välillä voi mennä ihan reipastakin vauhtia ja tänään kun lähdin poikaa hakemaan hoidosta, niin pisti ja supisti ensimmäisen 100 metrin jälkeen!

 

[Pihla]

Mun on kanssa vaikea tunnistaa supistuksia, kun ei aina tiedä työntääkö vauva itseään jotenkin, onko pissahätä tai onko vaan kauheesti ilmaa mahassa.

 

[Kesäesikko]

Niin tuttu tunne kyllä tuo kamalan kova pissahätä ja sitten turhautuminen kun pääsee vessaan ja tulee se lusikallinen, lisäksi usein jää vielä sellainen olo, että olisi vielä hätä, ei siinä sitten auta kun mennä taas hetken kuluttua samanlaisella kiireellä veskiin

Toisinaan myös varsinkin nopeampaan kävellessä vatsa "kovettuu ja pingottuu" siinä sitten taaperretaan ja katsotaan kun kaikki mummot ja papat painaa ohi

 

[Veganmum]

Mulla on alkanut olemaan supistuksia(nyt rv. 29+4). Lisäksi selkä aivan älyttömän kipeä välillä. Mun lähtöpainoni oli 54-55kg ja olen 162cm pitkä. Nyt painoa on noin 62kg ja hurjalta tuntuu, että painoni on noussut noinkin korkealle.
Pissahädän tunne on myöskin tuttu juttu mulle. Aina saa katsoa etukäteen, et onhan vessa saatavilla, kun lähtee asioille.

Ja voi sitä närästystä, mikä välillä iskee. Silloin myös saattaa olla oksettava olo. Liikun melko paljon koirien kanssa, mutta nyt on mieskin saanut harrastaa koiralenkkeilyä supistusten takia.

Olen nyt sairaslomalla, kun vanhustenhoitotyö kävi liian rankaksi. Saa nähdä, et jatkuuko saikku vielä jopa äitiysloman alkuun asti. Olin niin helpottunut, kun hain /sain tämän viikon saikun, että meinasin itkuun purskahtaa. En tiedä oliko raskaushormoneilla osuutta asiaan. Todennäköisesti.

 

[sanko]

Tänään kävin heti aamulla kattomas painon, ilman vaatteita kakkimisen jälkeen, 75kg (HAPPY :)) olin tuona tuskaisena päivänä tainnu syödä oikein huolella ja siitä tuo järkky kilomäärä...

Nyt tulee pitkähkö selostus, josko joku jaksais lukee, ja vielä ymmärtäiskin
Mutta siis, pituutta semmonen 168,5cm, ja lähtöpaino oli nyt 66kg (esikosta oli 62kg). Ja teinpäs oikein vertailun vuoks listan (kiitos lambin), esikosta on neuvolakorttiin merkatta rv 39+3 75,4kg, eli painoin sen mitä nyt tässä vaiheessa rv 28+6. Mutta muutoin vertaillessa painon kehitystä niin samoilla mennään, hitusen pienempiä harppauksia on tullut tässä raskaudessa.

Tosin nyt taitaa tapahtua käänne, viimeks ~rv 27 ja ~rv 31 välissä oli tullu vaan 100g, nyt jo ainakin se kilo (ja neuvola vasta loppukuusta). Muutoin viimeks neuvolakäyntien välissä (rv:t 31-34-36-38-39) painoa kerty puolesta kilosta reiluun kiloon.
Eli elättelen toiveita josko se tahti nytkin alkais hiljentyyn. Tosin viimeks liikuin kyllä enemmän ku nyt, nyt oikeestaan nollassa. Jos tuon esikon kanssa yrittäis pieniä kävelylenkkejä nyt kun toisella on pyörä reelassa. Ei vaan muka saa aikaseks yms.
Ja taidan lopettaa vaakalla käymisen iltaisin, hyppään siihen vain aamulla, jos silloinkaan Jotenkin vaan järkytti niin pirusti se miltei 80kiloo, lukemana mulle kuulostaa kauheen suurelta. Mutta olihan sitä lähtöpainookin nyt vähän enemmän... Töissä ei meinannut mennä yhdet housut jalkaan persiin yli, siitäkin huomaa hyvin tän kasvun
Mutta josko tää tästä, jos sit synnärille jäis tooosi monta kiloa, ja onnistuin laihtumaan alkuperäisiin abaut 60kg mittoihin.

Pissahädästä, täällä ravataan usein. Ja välillä se on vaan pieni liru mikä tulee ja hätä oli muka isompikin. Eli kyllä vaaveli siellä sopivasti välillä painaa, mut välillä jos ei heti menekään vessaan niin saattaapi mennä hädän tunne ohi.
Suppareita mulla ei kai ole... Ainakin oletan et se on ollu vauva mikä pönkee, ja tuntunut siis vain osittain mahan kovenemisena... ehkä.

 

[Gemini]

Pakko oli nyt munkin vilkaista tuota ensimmäistä äitiyskorttia. Ja ei helvetti, mulla on ihan samat lukemat menossa viikolla 30+ kuin silloin. Huonolta näyttää..
Siis, painonnousu ei mua haittaisi, jos lähtöpaino olisi ollut alhaisempi ja mulla ei näitä terveysongelmia ilmenisi painon karttuessa.
On vaan pakko nyt katsoa peiliin. Kyse ei kuitenkaan ole pelkästään musta itsestäni vaan muistakin ja mitä haittaa voin saada aikaiseksi, jos en pidä itsestäni huolta..
Tuolla raskausajandiabetes keskustelussa mainitsinkin tänään etten ole nyt pitänyt niin hyvää huolta omista syömisistäni.. Ärsyttää, että pitää olla tämmöinen tyypillinen tapaus, että "reagoidaan vasta sitten, kun jotain sattuu", perkele..

Mutta voisin tosiaan tehdä sen, mitä en ekassa raskaudessa tehnyt ja se on se LIIKUNTA!

Tällä viikolla neuvola, joten saas nähä mitä täti (oikeastaan saattaa th, kyllä ihan mun ikäinen ) oikein sanoo.

Edit: Ai niin, vielä yksi nolo juttu, jonka huomasin. Kahdet äitiyspöksyt lähtenyt perseen kohdilta repeytymään enkä tiedä milloin tämä on tapahtunut....

 

[Lara88]

Mulla on näillä viikoilla tullu jo painoa ihan liikaa. Tuskastuttaa tää painon nousu. Toivon että tästä painosta jonkun verran olis nesteen kertymistäkin. Tai siis aika paljonkin sais olla, kun painoa tullu alusta lähtien nyt 21 kiloa. Paisun kuin pullataikina. Jalkapohjissa todellakin tuntuu jo pienikin seisoskelu. Tänään pitkästä aikaa kävely sujui melko hyvin. Maha ei krampannu ja ei ollut heti vessahätä liikkeellelähdön jälkeen. Pohkeita vaan poltteli, mutta se ei niin paha kun se ainainen vessahätä. Pohkeita jos erehtyy aamuyöllä venyttelemään, niin saan aikaiseksi mielettömän suonenvedon. Toinen pohje ollut kipeä jo ainakin sen 2 päivää kun vähän veti suonta yöllä. No mutta kohta tää kaikki on ohi. Ei olis enää pitkä aika laskettuun. Sitä ennen koitettava pitää paino kurissa ja synnytyksen jälkeen haluan nää kilot äkkiä pois!!!!

 

[Gemini]

Tänään kävin kävelyllä, josta ei kyllä mitään meinannut tulla. Nyt ei vaivannut vessahätä vaan vatsa meni niin kireäksi ja sitten alkoi sattumaan. 20 min kävelin sitten oli pakko lopettaa.
Vähän alla päin olen, kun syksyllä sitä vielä juoksi 10 km lenkkejä.

On muutenkin tosiaan jotenkin vähän epäonnistunut olo liittyen tähän omaan fyysiseen hyvinvointiin. Kun oli töissä niin ei sitä vaan ollut enää työpäivän jälkeen energiaa pitää itsestään huolta.
Alkuraskaudessa olin muutenkin yliväsynyt ja oksetti koko ajan. Raskauden puolessa välissä meni pahoinvointi pois, mutta siitäkin on jo 10 viikkoa! Niin joo, sitten oli ulkoilmat. Huono sää tai liian liukasta tai pimeää, aina jokin syy ettei voinut mennä ulos liikkumaan. JA nyt sitä on niin vaivainen! Ärsyttävää ja vielä omaa syytä..

Noh, yritän silti koittaa käydä kävelyllä. Sekä voisin vilkaista myös missä kunnossa pyörä on! :)

 

[odecca]

Mulla taas on niin et esikoista kun odotin olin näillä viikoilla saanu painoa jonkun 16kg ja nyt oon saanu 1 kg samassa ajassa :) Ainboo vaan et sillon kun aloin odottamaan esikoista lähtöpaino oli 57kg ja kokonaisuudessaan painoa tuli 26kg, ne ei koskaan lähtenyt pois ja tätä toista aloin odottamaan niin et lähtöpaino oli 87-87kg. Mua on kammottanut koko raskauden et jos saan grammankaan lisää painoa niin leviää pää... Mulla ei esikoisen jälkeen paino tippunut yhtään vaikka liikuin tosi paljon, mullaon aina tarkka ruokavalio ja imetin 8,5kk. Paino lähti laskemaan vasta kun tulin uudelleen raskaaksi ja aluksi tippui 83kg ja se on sieltä nyt sit hiiipinyt 88kg, eli melkonen paksukainen olen kun pituuttakin on vaan 163cm. Mä niin toivon et tän toisen jälkeen oikeesti tippuis paino, turhauttaa todella paljon kun kaikkensa teki mut mikään ei lähtenyt ja kaikkialla vaan toitotetaan et kyllä se lähtee kun tekee sen eteen jotain... no eipä vaan lähtenyt