Nyt puolivälin lähestyessä (rv19+4) liikuntaa harrastan olotilojen mukaan. Samoja asioita kuin ennen raskautta eli koiran kanssa lenkkeilyä ja ratsastusta. Koiran kanssa hölkkälenkit ovat vaihtuneet kävelyyn, lenkkien pituus vaihtelee. Välillä kävellessä pitää hidastaa tai pysähtyä kun tulee supistuksia(ei voimakkaita). Ratsastuksen suhteen olen myös keventänyt tahtia, pari kertaa viikossa käyn rauhallisia lenkkejä tekemässä. Varmaan tuossa vuodenvaihteessa jätän ratsastuksen pois. Uimaan olisi kiva lähteä, ehkä joku päivä kun saan aikaiseksi:)
Raskausajan liikunta
- Ketjun aloittaja Rebekka
- Aloituspäivämäärä
Emilia -82
Satasella mukana keskusteluissa
Tänään kävelin pitkästä aikaa kylältä kotiin. Normaalisti tuohon kuluu aikaa 30-40 minuuttia ja nyt meni reilu tunti. Hidasta oli meno. En nyt kokenut että mitään varsinaisia supistuksia olisi ollut, mutta jotenkin tukala olo oli ja piti mennä hitaasti. Eikä oikein tuntunut voimatkaan riittävän.
Kyllä tuli sellainen olo että riittää tämä toinen lapsi minun lapsilukuuni, vaikka vielä hetki sitten kärsinkin vauvakuumeesta vaikka toinen ei ole vielä edes syntynyt. Ei viime raskaus näin raskas tainnut olla. Taidan siis rajoittaa liikuntani pojan kanssa pihalla oloon, enkä lähde mitään kävelylenkkejä tekemään kuin korkeintaan lähikaupalle.
Kyllä tuli sellainen olo että riittää tämä toinen lapsi minun lapsilukuuni, vaikka vielä hetki sitten kärsinkin vauvakuumeesta vaikka toinen ei ole vielä edes syntynyt. Ei viime raskaus näin raskas tainnut olla. Taidan siis rajoittaa liikuntani pojan kanssa pihalla oloon, enkä lähde mitään kävelylenkkejä tekemään kuin korkeintaan lähikaupalle.
Nyt menossa rv 9+1. Joka päivä oon käynyt kävelylenkillä, salilla käyminen on jäänyt pois,mutta nyt kun ei väsytä ihan kokoaikaa nin paljon kuin alkuraskaudessa, niin ajattelin viikonloppuna käydä salilla vähän polkemassa kuntopyörää ja tekemässä kevyitä sarjoja. :)
Onko muita juoksijoita maaliskuisissa? Itsellä viikko 21+0 menossa ja ainakin vielä olen käynyt neljänä päivänä viikossa noin tunnin hölkkä/juoksulenkin, sykkeen olen pitänyt alle maksimisykkeen neuvolan ohjeiden mukaan.
Nyt vain alkanut tuntumaan, että juostessa alkanut tuntumaan inhottavalta, pitänyt vaihtaa kevyempään askellajiin eli hölkkään. Miten muilla?
Nyt vain alkanut tuntumaan, että juostessa alkanut tuntumaan inhottavalta, pitänyt vaihtaa kevyempään askellajiin eli hölkkään. Miten muilla?
Kirsukka
Silmät suurina ihmettelijä
Itse olen liikuskellut tuntemusten mukaan koko raskauden ajan. Alussa liikkuminen oli vähäisempää väsymyksen ja vatsan kipujen vuoksi, pääsääntöisesti kävelyä. Nyt sitten olen pystynyt monipuolisemmin liikkumaan.
Tällä hetkellä liikuntaan kuuluvat kävely (aika rauhallista tahtia, kun supistuksia tulee melko helposti), kuntosali (jossa voin hyvin tehä perusvoimaharjoituksia), perusjumppia (sykerajojen kanssa pitää olla tarkkana, ku ne helposti nousevat) sekä kotijumppa ja -venyttely. Äitiysjooga loppui viime viikolla, joten nyt se homma jää omalle vastuulle. Kuulemma perustunneille voisi osallistua, mutten taida enää lisää ohjelmoituja liikuntatuokioita kaivata. Lantionpohjalihasharjoituksia on ollu tarkoitus alkaa tekemään, mutta motivointi on vielä vähäistä (vaikka syitä harjoitteluun olisi jo, ts. lirahtelua on sattunu). Toivoisin et suksille pääsisi vielä raskaudenkin aikana, mut luistelun taidan suosiolla jättää tältä talvelta. Vauhdikkaammat pallopelit ja tanssitunnit olen sykkeen nousun vuoksi jättänyt pois, vaikka mieli tekisikin harrastaa kunnon hikiliikuntaa.
Sykerajoihin liittyen.. onko muilla ilmennyt ongelmia sykemittarin kanssa? Luulin et mittaristani on patteri lopussa, kun sykettä ei meinannut löytyä. Nyt kuitenkin kun patterin vaihdon jälkeen ongelma on edelleen. Miehellä ei kuitenkaan samalla mittarilla ko.ongelmaa ole, joten olettaisin et mittari reagoi jo sikiön sykkeisiin eikä tämän vuoksi tunnista minun sykettä. Onkos nyt niin et minun täytyy luopua mittarin käytöstä ja tyytyä tarkkailemaan omia tuntemuksia liikkuessa?
Tällä hetkellä liikuntaan kuuluvat kävely (aika rauhallista tahtia, kun supistuksia tulee melko helposti), kuntosali (jossa voin hyvin tehä perusvoimaharjoituksia), perusjumppia (sykerajojen kanssa pitää olla tarkkana, ku ne helposti nousevat) sekä kotijumppa ja -venyttely. Äitiysjooga loppui viime viikolla, joten nyt se homma jää omalle vastuulle. Kuulemma perustunneille voisi osallistua, mutten taida enää lisää ohjelmoituja liikuntatuokioita kaivata. Lantionpohjalihasharjoituksia on ollu tarkoitus alkaa tekemään, mutta motivointi on vielä vähäistä (vaikka syitä harjoitteluun olisi jo, ts. lirahtelua on sattunu). Toivoisin et suksille pääsisi vielä raskaudenkin aikana, mut luistelun taidan suosiolla jättää tältä talvelta. Vauhdikkaammat pallopelit ja tanssitunnit olen sykkeen nousun vuoksi jättänyt pois, vaikka mieli tekisikin harrastaa kunnon hikiliikuntaa.
Sykerajoihin liittyen.. onko muilla ilmennyt ongelmia sykemittarin kanssa? Luulin et mittaristani on patteri lopussa, kun sykettä ei meinannut löytyä. Nyt kuitenkin kun patterin vaihdon jälkeen ongelma on edelleen. Miehellä ei kuitenkaan samalla mittarilla ko.ongelmaa ole, joten olettaisin et mittari reagoi jo sikiön sykkeisiin eikä tämän vuoksi tunnista minun sykettä. Onkos nyt niin et minun täytyy luopua mittarin käytöstä ja tyytyä tarkkailemaan omia tuntemuksia liikkuessa?
Mä oon pystynyt vieläkin juoksemaan ( rv 24). asfaltilla saattaa vähän vihloa, mutta hiekkatiellä menee vielä ihan ok. Vähän alkaa tuntuu kyl raskaammalta ja hengästyy helpommin. Oon aina rakastanu juoksemista ja vaikee siitä on luopua, mutta ei tässä onneks enää montaa kuukautta oo. Ajattelin alkaa kohta kävelee reippaasti ja uimaan, varmaan parempi kun tulee liukkaat kelitki. Lisäksi oon käyny zumbaamassa, mutta sekin varmaan aika pian jää, alkaa tuntee ittensä jäykäks puunukeks :)
Mä kävin eilen hiihtämässä 9 km ja oli suoraan sanottuna mahtavaa! Hiihtäminen on huomattavasti miellyttävämpää tässä nykytilassa, kun vaikka kävely! Oltiin katsottu melko tasainen latu ja mentiin hitaampaa kun vuosi sitten. Tätä lisää :). Suosittelen kaikille.
Via
Vauhtiin päässyt keskustelija
^ Mä tykkään hiihtämisestä mutta olen pienissäkin mäissä niin onneton, etten uskalla nyt lähteä. :P Hiukan harmittaa katsella hyväkuntoisia hiihtolatuja, joita lähtee melkein meidän nurkaltakin...
Täällä on tyydytty koirien lenkittämiseen ja venyttelyyn. Mä olen nyt saikullakin harjoitussupistusten vuoksi, mutta vaikka kävelisi reippaastikin, niin ei niitä silloin tule! Enemmän se on mulla vissiin kurottelu ja ylösnouseminen, joka niitä saa aikaan.
Täällä on tyydytty koirien lenkittämiseen ja venyttelyyn. Mä olen nyt saikullakin harjoitussupistusten vuoksi, mutta vaikka kävelisi reippaastikin, niin ei niitä silloin tule! Enemmän se on mulla vissiin kurottelu ja ylösnouseminen, joka niitä saa aikaan.
Emilia -82
Satasella mukana keskusteluissa
Täällä jäänyt liikunta kokonaan pois. Hyvä kun pystyy edes hiljaa kävelemään. Lähikauppaan meno on mulle jo tosi suuri urheilusuoritus. Liitoskipuja on vaikka ei edes kävele. Saati jos kävelee niin tulee siihen päälle vielä supistuksia.
Kyllähän liikunta on edelleenkin jopa suositeltavaa :)!
Suoria vatsalihaksia ei saisi harjoittaa, koska ne on väistyneet mahan sivuille ja jos niitä nyt kovasti treenaa voi käydä niin että maha ei palaudu kunnolla, vaan jää pömpöttämään synnytyksen jälkeen. Eli jos käy tavallisessa jumpassa, niin pitää itse vähän soveltaa. Selällään ei myöskään loppuraskaudesta suositella tehtäväksi liikkeitä.
Suoria vatsalihaksia ei saisi harjoittaa, koska ne on väistyneet mahan sivuille ja jos niitä nyt kovasti treenaa voi käydä niin että maha ei palaudu kunnolla, vaan jää pömpöttämään synnytyksen jälkeen. Eli jos käy tavallisessa jumpassa, niin pitää itse vähän soveltaa. Selällään ei myöskään loppuraskaudesta suositella tehtäväksi liikkeitä.