Raskausajan liikunta

R

Rebekka

Silmät suurina ihmettelijä
Ajattelin avata tällaisen keskustelun, sillä tämä aihe on minulle erittäinkin ajankohtainen tällä hetkellä.

Työpaikkani järjestää ensi viikonloppuna tapahtuman, jossa olisi tarkoitus kävellä (huom.siis ainoastaan kävellä) 42 kilomertin lenkki. Tapahtumaan olen ilmoittautunut jo hyvän aikaa sitten, jo ennen kuin tulevasta raskaudestani tiesin. Sunnuntaina viikkoja olisi koossa 10+5, ja toisaalta mieleni tekisi kovasti osallistua tapahtumaan, mutta toisaalta pelottaa, josko tekisin muruselle jotain hallaa noin pitkällä lenkillä. Työpaikallani ei siis raskaudestani vielä tiedetä, enkä ajatellut vielä pitkään aikaan asiasta mitään puhuakaan.

Mitä kokemuksia/mielipiteitä teillä muilla on raskausajan liikuntaan liittyen? Kuinka paljon uskaltaa hyvillä mielin liikkua?
 
Maratonin mittainen matka tuntuu mun korviin hieman liian pitkältä. Toisaalta kyllähän ammattiurheilijatkin jatkaa treenaamista raskausaikana, että ehkä myös riippuu siitä ootko tottunut vetämään pitkiä kävelylenkkejä..

Tohon menee varmaan (jos nyt luin oikein että 42 km) kävellen joku 6-8 tuntia, riippuen nopeudestasi ja maastosta. Itse olen tehnyt kahden tunnin kävelylenkkejä ja oon ollu niiden jälkeen ihan naatti ja nukkunut pitkät unet. Jos toi kävellään kolmessa osassa, tyyliin 14 km/päivä niin sitten kuulostaa kohtuulliselta. :)

Jos maasto sallii niin tonhan vois kepeästi pyöräillä, tosin se varmaan edellyttäis sitä että muut tietää sun raskaudesta.. 
 
Jos sun kunto sen kestää ilman raskauttakin, niin miksei nytkin?
Raskaus ei ole sairaus, vaikka sairaaksi voikin tehdä. Lisäenergian tarpeeseen kantsii varautua ja nesteytykseen.
Et kai ole kärsinyt pahoinvoinnista tai muista hankalista vaivoista? Silloin matkasta voisi tulla pitkä!
Ystävi kertoi joskus äitinsä harrastaneen hulluna hiihtoa, myös raskausaikana. Siinähän ei putoamis vaaraa tai vastaavaa ole, mutta  neuvolatäti olikin ollut huolissaan ehkä liian kireistä vatsalihaksista! (Joista ei sitten koitunut haittaa.)

Minä ilmoittauduin just raskauden takia johonkin venytä ja vahvista kuntopiiriin. Aijemmin kävin ihan jumpassa, mutta se olisi nyt ikävästi keskeytynyt loppuraskaudesta. Tavallinen joogakin meni hankalaksi raskauden takia. Kaikki venytykset ei tuntuneet painavan vatsan kanssa kivoilta.
 
Kyllä mä ainakin oon kävellyt pitkiäkin pätkiä. Eihän siihen muu oikeastaan vaikuta kun sun vointi, kuuntele kroppaa. Jos alkaa kolottaa tai tulee voimaton olo/ päänsärkyä tms, niin kannattaa harkita jatkoa, mutta ei se raskaus tuota estä jos voit hyvin. Riittävästi juotavaa ja evästä nin luulis menevän.
 
Liikuntaa voi harrastaa oman kunnon/voinnin mukaan. Harrastan ite sählyä ja kysyin neuvolas et pitääkö jättää sähly pois ni ei kuulemma pidä, mutta tarkkailla ettei (mielellään) syke nousisi yli 150. Liikunta on hyväksi niin itelle kuin vauvalle.
 
Aika monet ihan oikeesti tekee sen, että kun alkaa odottaa vauvaa, lopettaa liikunnan kokonaan tai vähentää huomattavasti. Itse lenkkeilen koiran kanssa reilu tunnin lenkkejä ja käyn väh. 2 kertaa viikossa salilla, kun täytyy muutenkin erittäin huonon selkäni takia tehdä lihaskuntoharjoitusta. Bodypympin jätin koska jäi jotenkin viime raskaudesta (tuulimuna) joku pelko.. Nyt tosin töitä on niin vietävästi etten ehdi mitään ihmeempiä kun hoitaa esikon ja koiran ja mennä töihin! Ennen kävin juoksemassakin mutta nyt tuntuu kuin lorahtaisi pissat housuun jos juoksee :D salin juoksumatolla kyllä juoksen.. Parempi on liikkua, palautuu nopeammin synnytyksestä ja voi muutenkin paljon paremmin. Ellei ole erittäin vahva raskausväsymys... :)
 

Mua tympii suuresti, kun normaalisti liikun paljonkin, mutta nyt hematooman takia on vielä ainakin jumpat ym. pannassa. Nyt olen huomannyt myös, että jo vähän hengästyessä, jopa  kävellessä, alkaa supistella! Kohtu kovettuu inhottavasti :( Mitään pilates-tyyppisiä liikkeitä ei ole kiva tehdä, kun vatsan alueelle tulee outo tunne. 

Olenkin koittanut käydä rauhallisilla kävelyillä ja tehdä kevyitä jumppaliikkeitä kotona. Toivon, että torstain ultrassa, sen lisäksi, että vuava olisi kunnossa, niin myös hematooma olisi hävinnyt ja voisi käydä uimassa ja kokeilla muutakin kevyempää.

 
Mun mielestä hyvä perussääntö on, että sellasta liikuntaa, mitä on harrastanut ennen raskauttakin, voi jatkaa raskaudessa. Toki jos on kovin vaarallinen, vaikka joku extremelaji niin sitten eri asia. Liikuntaa toki voi ja kannattaa lisätäkkin, mutta mun tietääkseni isot "repäisyt" aikasempaan liikuntaan ei kannata, esim. alkaisit treenaamaan huippu-urheilijan lailla tai juokset coopperin vaikka kroppasi ei ole sellaiseen tottunut. Tai sitten tosta maratoonista, musta ei olis siihen. Pitkä matka se on vaikka onkin kävellen. Mutta omaa kuntoa kuunnellen, ei se nyt ehdottoman vaaralliselta kuitenkaan kuulosta. Mut kai sulla on sit mahdollisuus lopettaa kesken jos kroppa tekee stopin? Ylirasittaa ei kannata. Siis mun mielestä. :)
 
Itse olen käynyt juoksemassa omien tuntemusten mukaan sekä agilityssä koiran kanssa. Viime raskaudessa tuo agility sitten kiellettiin jossain vaiheessa, kun siinä tulee äkillisiä suunnan vaihtoja, niin ei tee hyvää. Toivon, että tällä kertaa voin harrastaa liikuntaa mahdollisimman pitkään. Edellisessä raskaudessa oli todella pahoja liitoskipuja ja lopulta en enää voinut kivutta kävellä edes paria sataa metriä bussipysäkille saati käyttää koiraa lenkillä :(
 
Itse olin juuri keväällä löytänyt juoksemisen ja muutenkin tarkkaillut ruokavaliota niin, että sain 5 kiloa pois hyvin rauhallisella tahdilla. Sitten yht' äkkiä kehitys juoksussa tyssäsi, eikä jalka noussut läheskään yhtä reippaasti kuin aikaisemmin. Luulin, että olin treenannut liian lujaa, mutta syy olikin ihan toinen. Plussauksen jälkeen viikon verran olin vielä uljaasti siinä luulossa, että vien juoksuohjelman loppuun, mutta sitten alkoi sellainen pahoinvointi, että juoksu on ihan kaukainen haave enää.

Kunhan tästä oksentelukierteestä pääsen, tarkoituksena on palata liikunnan pariin, mutta kevyesti. Äitiysjooga, vesijumppa ja kävelylenkit olisivat listalla.
 
Tämä saattaa olla tyhmä kysymys, mutta en näin ensikertalaisena näitä tiedä (koitin kyllä googlettaa), mutta mites uimahallissa uimisen kanssa? Mulla on niin kovat päänsäryt niskojen jumituksesta johtuen, että huvittais kovasti mennä uimaan...
 
Kyllä voit vapaasti mennä polskimaan! :)
Vasta ihan lopussa ei mun tietääkseni enää suositella, mutta sitä en muista että minkä takia ei.. Olisko liittynyt jotenkin siihen että jos kohdusuu jo jonkun verran auki silloin..
 
Mulla on jäänyt liikunta ihan lyhyisiin kävelylenkkeihin, kun olo on ollut niin huono ja välillä on myös huimannut. Väsymyksestä puhumattakaan. Nyt olo on jo vähän helpottanut, niin toiveissa olisi päästä pian liikkumaan. 
 
Mä aion jatkaa itämaista tanssia ja kuntosaliharjoittelua. Vähennän painoja ja teen oman tuntuman mukaan. Esim. vatsalihasten kiertoliikkeet ei tuntunu kovin hyviltä. Ennen pystyin tekemään niitä n. 35kg painoilla ja nyt piti vähentää reilusti painoja ennen ku pystyin tekemään ilman, että tuntu pahalta. Penkistä nostan edelleen pelkkää tankoa, onhan siinäki painoa jo 20kg. Aion keskittyä niihin lihaksiin, joita pystyn vielä tekemään ja jättää pikkuhiljaa mahan kasvaessa jotkut laitteet pois. Tanssin ei pitäis haitata raskauden loppuvaiheessakaan ku siinä ei tehdä hyppyjä. Odotan ensiviikon ekoja treenejä jo kovasti. :)
 
Mäkin odotan innolla nyt että pääsee taas salille kun ollut 3vk tauko flunssan ja töiden takia. Olen vähän koittanut aloittaa taas juoksemista lenkillä, eikä tunnu yhtään pahalta.
 
Ajattelin nostella tätä vanhaa ketjua, kun on tullut taas ajankohtaiseksi. Minkälaista liikuntaa olette harrastelleet, kun raskauden puoliväli alkaa olla ajankohtainen?

Itse olen käynyt nyt pari kertaa odottajien pilateksessa. Se on ollut todella hyvä ja hyödyllinen. Sen lisäksi olen käynyt Bodybalancessa tavallisella salilla, mutta hieman pitää soveltaa joitakin liikkeitä. Siinä on auttanut tuo odottajien pilates, kun tiedän paremmin mitä saa tehdä ja mitä ei. Sitä ennen vähän arastelin noita tavallisia tunteja hetken, kun oli vähän epäselvää että mitä raskaana olevana pitäisi varoa.

Lonkat vähän reistailee ja en ole pystynyt askeltakaan juoksemaan viikkoihin. Jos kävelen paljon, niin lonkat kipuilee yöllä. Sen lisäksi runsaan kävelyn aikana alavatsassa kiristelee, jos menee liian lujaa. Eli sellaista hidasta köpöttelyä sitten suurimmaksi osaksi. Toisinaan pääsee vielä normivauhtiakin :). Oon miettinyt, että pitäisiköhän mennä osteopaatille tms. valittamaan noista lonkista, vai onkohan siitä mitään apua jos on vaan löysyyttä.. 

Tekisi mieli ehkä kokeilla vielä jotain muunkinlaista jumppaa, mutta toisaalta en ole oikein uskaltanut. Olen tosi huono ottamaan löysästi, eli aina kun ohjaajat huutaa lisää, niin mähän teen.. Pitäisi ehkä mennä ja psyykata itsensä löysäilemään :D. Viimeksi kun kävin Bodybalancessa kävi kyllä ärsyttämään, kun tuntui et KAIKKI tuijotti mun mahaa..
 
Mä olen nyt viikolla 27 ja käyn edelleen uimassa ja zumbassa 1 viikossa ja jatkan rauhassa niin kauan kun tuntuu hyvälle.Mun zumbaamisen tahti on tosi rauhallinen,en tee esim hyppyliikkeitä, ja maltan ihan hyvin tehdä, tai se tulee jotenkin automaattisesti, hitaamalla tahdilla kuin yleensä.Uinnin kanssa ajattelin, että jos se käy jossain vaiheessa selkään,kuten joku mulle sanoi,niin siirryn mummojen kanssa lastenaltaan puolelle pulikoimaan,kävelemään.

Tänään meinasin mennä taas salille vaan kävelemään juoksumatolle.Joskus käyn venyttelyjumpassa ja sovellaan kanssa tiettyjen liikeitten kanssa tosin siitä on jo viikkoja kun viimeeksi kävin.Ehkä menen taas ensi viikolla kokeilemaan pystyykö vielä.Mut venyttely tuntuu nyt vaan niin hyvälle.Sama uimisen kanssa,vedessä oleminen ei ole koskaan tuntunut niin hyvälle kun nyt raskaana ollessa.Liikunta pitää mielen virkeänä!
 
Venyttely "jumpassa" edelleen. Jotkut liikkeet pitää vähän soveltaa, esim vatsallaan tehtävät, mutta muutoin vielä kaikki mennyt kivasti.
Tuossa, kun ei syke tai hiki nouse, niin jaksaa ihan kivasti.
Muskarikin on vauhdikkaampi!

Mammajooga olisi ollut vastaava ja ihana kokeilla, mutta eihän sellaisia täällä...

Koirien ja esikoisen kanssa käydään myös lenkeillä. Mutta ne onkin sellaisia köpöttely lenkkejä.
 
Koiran kanssa lenkit ja jooga. Silloin tällöin kun ehtii niin poljen kuntopyörää ja 2x viikossa teen kotona kahvakuulatreenin. Ihan hyvässä kunnossa tunnen olevani ja olokin on hyvä, tosi reipasta tahtia mennään koiran kanssa, mutta juosta en pysty.. Uimassakaan en voi käydä kun heti alkaa supistaa. Kylpylän superlämmin vesi ei tuntunut miltään, mutta uimahallissa samantien tuli epämukava olo.
 
You must log in or register to reply here.
Takaisin
Top