Mulla on myös tunne riittämättömyydestä, vähän vaan eri näkökulmasta. Kun meillä olisi kauheasti töitä, mutta en millään meinaa jaksaa tehdä kaikkea. Joudun sitten siirtämään töitäni työntekijöille ja kyselemään ylitöihin.. Ei ketään muuta taida haitata, osa porukasta on turhankin avuliaita, mutta itseäni ärsyttää kun ei vaan jaksa. Ja myös fyysiset työt siis kyseessä.
Raskaus ja työt
- Ketjun aloittaja Pus
- Aloituspäivämäärä
On sekin raskasta kun pitää murehtia jokatapauksessa töitä ja tulee erillaisia tunteita niistä. Itselläni tämä on koko ajan niinkuin kivi sydämellä sellainen painava olo.
Onneksi sinulle ollaan avuliaita ja pystyt siirtämään töitä toivottavasti annat itsellesi jossain vaiheesaa luvan ottaa rennommin. Tsemppiä töihin
Onneksi sinulle ollaan avuliaita ja pystyt siirtämään töitä toivottavasti annat itsellesi jossain vaiheesaa luvan ottaa rennommin. Tsemppiä töihin
Voi mä olisin onnellinen jos tunnit multa pienennettäis raskauden myötä. Mutta olen esimies asemassa eli lähes mahdotonta. Lisäksi vielä yksi työntekijä päätti irtisanoutua ja nyt on koko kuvio ihan sekaisin. Päänvaivaa ja stressiä aiheutuu enemmän kuin tarvis...
Toivottavasti sulla ei vaikuta tunnit palkkaan kuitenkaan? Olisiko mahdollista erityisäitiysrahaan?
Musta vaan alkanut tuntua että mun esimies jyrää mun päätökset. Ennen raskautta antoi mun hoitaa mun hommat itsenäisesti eikä sekaantunut mun alaisten hommiin nyt jatkuvasti sekaantumassa ja pahimmillaan jyrää täysin mun päätökset. Toki eilen paloi hermo totaalisesti kun sekoitti mun tän ja ens viikon suunnitelmat niin pahasti että todennäköisesti sovittuja hommia jää tekemättä. Ilmeisesti tällä hetkellä hermo hieman kireellä kun saman tien lähti posti juurikin tuolle omalle esimiehelle ja hänen esimiehelle ja toimipisteen päällikölle. Jännä nähdä mitä tänään tapahtuu [emoji23]
Mulle napsahti sitten ensimmäinen sairasloma raskauteen liittyen. Puoliviikkoa saikkua lihaskrampin takia. Kuulostaa omiin korviin aika rajulta vedolta mutta levätään nyt sitten kun käsketään. Hittovieköön että säikähdin kun niin kävi. Ei se kestänyt kun sen verran että kävelystä pääsin rauhassa istumaan mutta mä menin ihan hysteeriseksi. Kipu oli kova ja kun se oli vatsan kohdalla kyljessä niin ensimmäisenä oli kauheudet mielessä. No. Loppu viikko menee sohvalla ja ensiviikolla yritetään sitten uudestaan. :)
Mulla on kans fyysinen työ, koko aika pitää olla jalkojen päällä. Olen aina ollut ahkera ja joustava työntekijä ja edelleen olen pystynyt kovatahtiseen työskentelyyn ihan entiseen malliin. Sanoisin, että mulla on ollut todella helppo raskaus tähän asti!
Muutos, minkä itse olen huomannut työyhteisössä on, että muut toppuuttelevat tahtia ja huolehtivat aiempaa enemmän oonko ehtiny syödä yms. :D
Sinänsä oon onnellisessa asemassa, koska meillä on ihan mahtava työporukka ja oon pystynyt esimiesten kanssa keskustelemaan jo ennakkoon, että loppua kohden voidaan vähän muuttaa mun työtehtäviä kevyemmäksi kun kesätyöntekijät alkaa hallitsemaan hommat. :)
Ja mun kohdalla on ihan huippua, että kaikki töissä on suhtautunut heti alusta asti tosi positiivisesti raskauteen, vaikka sainkin vakituisen paikan juuri ennen uutisia.
Muutos, minkä itse olen huomannut työyhteisössä on, että muut toppuuttelevat tahtia ja huolehtivat aiempaa enemmän oonko ehtiny syödä yms. :D
Sinänsä oon onnellisessa asemassa, koska meillä on ihan mahtava työporukka ja oon pystynyt esimiesten kanssa keskustelemaan jo ennakkoon, että loppua kohden voidaan vähän muuttaa mun työtehtäviä kevyemmäksi kun kesätyöntekijät alkaa hallitsemaan hommat. :)
Ja mun kohdalla on ihan huippua, että kaikki töissä on suhtautunut heti alusta asti tosi positiivisesti raskauteen, vaikka sainkin vakituisen paikan juuri ennen uutisia.
Ei tuokaan mukava oo jos työkuormittaa kovasti ja sitten vielä pitää tressata työasioista toivottavasti saatte pian tekijän lähteneen tilalle.
Mulla ei kriteerit riitä erityisäitiysrahaan.
Tunnit vaikuttaa palkkaan. Meillä on aika pienet soppari tunnit,mutta tehää paljon yli normaalisti.
Mua harmittaa, kun vielä vuonna 2018 raskaana olevia kohdellaan työpaikoilla ajoittain miten sattuu. Työtuntien leikkaaminen ja esimiesten/kollegoiden asennemuutokset kyllä saa ajattelemaan, haluaako mammiksen jälkeen ko. paikkaan palata enää :/
Minä oon viimeksi pystynyt olemaan töissä huhtikuun alussa ja silloin kirjoitettiin pidempi pätkä saikkua. Täytyy kyllä sanoa, että stressi helpotti kovasti kun ei tarvi murehtia miten selviää töistä kipujen kanssa. Ja itse stressasin koko ajan töissä ollessa vauvan hyvinvoinnista (supistusten vuoksi). Henkisesti ja fyysisesti paljon helpompaa olla kotona. Toki poden huonoa omatuntoa siitä että jouduin jo näin aikaisessa vaiheessa jäämään pois töistä..
Harmi, kun suhtautuminen ei aina ole kovin hyvä 
Itsellä kyllä on ollut mukava vastaanotto raskausuutiselle ja sen työkaverit huomio esim mun ei ole tarvinnut ekojen selkäkipujen jälkeen nostaa lapsia pyllypesulle tai kannella mitään raskasta saati kiipeillä minnekään :) Muuten on työtahti pysynyt melko samana, vaikka hieman väsyttääkin eikä aivan kaikkea ei jaksa ja kävelytahti hidastunut :) Yksi työkavereista kutsuu mammaksi, kun toppuuttelee tahtia ja siitä tulee hyvä mieli itselle :)
Itsellä kyllä on ollut mukava vastaanotto raskausuutiselle ja sen työkaverit huomio esim mun ei ole tarvinnut ekojen selkäkipujen jälkeen nostaa lapsia pyllypesulle tai kannella mitään raskasta saati kiipeillä minnekään :) Muuten on työtahti pysynyt melko samana, vaikka hieman väsyttääkin eikä aivan kaikkea ei jaksa ja kävelytahti hidastunut :) Yksi työkavereista kutsuu mammaksi, kun toppuuttelee tahtia ja siitä tulee hyvä mieli itselle :)