Raskaus ja työt

E

eZZi

Vieras
Miten porukka on jaksanu omissa töissään??

Laskettuun aikaan ja äitiyslomaan on vielä aikaa runsaasti (mutta kuitenkin jo ihan oven takana!), mutta olotiloja varmaan löytyy?

Itse oon tällä hetkellä osa-aikasena, kolme-neljä tuntia aikasin aamulla siivoomista suhteellisen kovalla tohinalla ja alkaa kyllä noi heräämiset oleen hyvinkin raskasta touhua.. kun koko loppupäivän väsyttää, paitsi sitten illalla kun pitäis alkaa nukkumaan :D

Enkä tiedä sitten olenko yliherkkä vai kuvittelenko vaan, mutta kumartumiset ja kyykkäilyt on kyllä ihan pahinta, alkaa vattaan sattuun :eek:

Joten kertokaa omista töistänne ja jaksamisestanne siellä, että saan motivaatioo itse jaksaa töissä vielä pitkään :D
 
Mulla rento toimistotyö, joten olen jaksanut hyvin. Alussa väsymyksen ja pahoinvoinnin kanssa tuli taisteltua mutta nyt kun molemmat helpottaneet niin työ sujuu normaalisti. Ellei selkä ala ilmoittelemaan itsestään luulen voivani tehdä töitä äippäloman alkuun asti :)
 
Kumartelu ei tunnu hyvältä ei. Mähän oon koko kesän ollu saikulla pahoinvoinnin takia. Nyt on se jotensakin jo helpottanut mutta voimat on poissa makoilun takia. Viikon päästä olis työvuoro joka kestää 9h ja siinä on tasan yks tauko että katotaan miten pystyn kestän ja jaksan sen nyt kylmiltään tehdä pelottaa ihan kun kotona pitää puol päivää levätä jo pyykin viikkaamisesta
 
Olen lähihoitaja ja teen kolmivuoro työtä, onneksi puolikasta työaikaa niin olen jaksanut ihan hyvin. Esikoisen aikana, kun teki täyttä työaikaa niin jouduin sairaslomalla olemaan paljon, kun työ fyysisesti ja henkisesti niin rankkaa. Nykyään toisessa työpaikassa olen kyllä jaksanut hyvin ja toivon, että pystyn olee töissä äitiyslomaan asti :)
 
Viimeistään klo:2.50 soi joka yö herätyskello, töihin meen siis viimeistään puol neljään. Täysin seisomatyötä ja paljon nostoja.. Työpäivä loppuu 11-12.30, mut kotona kun odottaa tosi aktiivinen tyttö 1v. ni ei siinä paljon lepäämään ehdi:wacky: Onneks tiiän et viimeistään kuukausi ennen äitiysloman alkua pääsen saikulle, niin pääsin esikoisenkin kanssa:)
 
toimistotyössä, välillä pää ei meinaa pysyä mukana päivän käänteissä mutta fyysisesti jaksan kyllä. Väsymys, mikä oli jokusen viikon jo poissa, palasi viimeviikolla. Perjantaina kotimatkalla mietin että jaksanko ajaa kotiin asti ilman torkkuja. Kotona oli otettava torkut että jaksoi vielä kauppaan lähteä. Haaveena olisi äippälomaan asti tehdä töitä, tosin oltiin suunniteltu kesäloma vasta syyskuulle, jo ennen vauvauutista siis, eli ihan kiva katko tulee siihen. Sitten olisi enää reilu 2kk jaksettava. Voin tehdä etätöitä, ja luulenkin etäpäivien lisääntyvän syksyä kohden.
 
Teen raskasta ruumiillista työtä osa-aikaisena ja olen jo alkanut keventää työtäni, kysyin neuvolasta mielipidettä ja hän oli ehdottomasti sitä mieltä että täytyy keventää, jos tuntuu pahalta.

Nostelen koko työpäivän 6-8 tuntia painavia laatikoita ja paketteja, kumartelen ja seison koko työvuoron.

Virallisesti en ole vielä ollut saikulla kun pystyn vaikuttamaan työvuoroihini, mutta viikon olin poissa töistä ja helpotuksen huomaa!
 
Fyysisesti suht rankka leipurin työ, jossa ei pysty paljoa tehtäviä valkkaamaan. Paljon nostelua ja kumartelua ja usein kova kiire. Ja aikaisia herätyksiä, tietysti. Välillä ei ehdi tauolle ollenkaan, joskus tauko on se , että nopeasti syö eväät ja juoksee välillä uunilla. Viime raskaudessa pyysin pomoa keventämään mun hommia kun selkä kipeytyi ja maha kovettui ja kipeytyi välillä. Ei onnistunut, koska oli huono henkilökuntatilanne. Pääsin sairaslomalle kuukausi ennen äitiysloman alkua, mutta senkin sain vaan pienissä pätkissä ja pomo painosti koko ajan töihin. Nyt on pomo vaihtunut. Ajattelin huomenna kertoa töissä että oon raskaana. Eräälle työkaverille kertominen on kaikkein vaikeinta, koska tiedän ettei hän suhtaudu asiaan hyvin. Hän ei ole itse hoidoista huolimatta tullut raskaaksi. Viimeksi hän lopetti mille puhumisen kokonaan.
 
Mie teen seisoma työtä ja nää kesät on kiireisimpiä. Onneks loman jälkeen on jo rauhallisempaa. Jaloissa ja selässä tuntuu työpäivinä.
 
Olen töissä kokopäiväise siivoojana koulussa. Viikon päästä loppuu kesäloma ja liitoskivut on aivan järkyttävät joten mietin että miten ihmeessä jaksan kolme kk vielä ennen äitiyslomaa
 
Lyydia: ihan samoja hommia tehdään! Ja muutenkin teillä taitaa töissä olla sama meininki ku meillä:nailbiting: ite aion torstaina kertoa pomolle, tiiän et ei tuu ilahtuu..
 
Mä toimin ammatinharjoittajana siivousalalla. Nyt viikko 14 menossa ja kesäloman vika viikko alkanut. Saa nähdä miltä työt tuntuu, kun ens viikolla palaan. Vielä en ole kertonut asiakkaille uutisia, saa nähdä pysyykö asia salassa siihen asti, kunnes asiasta kerron vai alkaako maha jo näkyä. Tällä hetkellä vointi hyvä ja liikunta sujuu varsin normaalisti. Eri asia tietenkin kokopäiväinen raskaahko seisomatyö. Luulisin, että vielä menis ihan hyvin, mutta saa nähdä minkälaisia vaivoja tässä myöhemmin ilmenee. Otaksun, että vauhti hidastuu pikkuhiljaa mahan kasvaessa ja joudun tekeen entistä enemmän töitä selän kunnossa pitämiseksi, jos nyt muuten onnistun välttymään sellaisilta työn mahdottomaksi tekeviltä vaivoilta. Tässä vaiheessa vielä elättelen toiveita, että pystyisin tekeen töitä sinne 30pvää ennen laskettua aikaa asti. Joka tapauksessa pyrin maltillisesti keventään työmäärää jos asiakkaita lopettaa. Varmaan tulee myös joitain tiettyjä hommia, joita en ison mahan kanssa pysty tekeen, mutta sen näkee sitten aikanaan.
 
Seisomatyöläisille vinkiksi, että kannattaa hankkia tukisukkia, mulla ne on helpottaneet jalkakipuja huomattavasti!
 
Koittakaa jaksaa :Heartred Olen siinä onnekkaassa asemassa, että teen fyysisesti kevyttä toimistotyötä (henkinen rasitus onkin sitten toinen asia :D ) ja pystyn etäilemään tarvittaessa.
 
Oon suht kevyessä toimistotyössä, satunnaisesti varastohommia ja niitäkin on tarttenut vähentää kun ei meinaa jaksaa. Toimistossa istuminen käy myös selän päälle kun ei tuo työpisteen ergonomia ole mitenkään huippu. Lisäksi ei meinaa oikein aivot pysyä perässä kaikessa kun on hektistä. Haaveilen jo sairaslomasta vaikka kolmisen kuukautta ainakin terttis viel jaksaa :)
 
Mä tän kuun loppuun oon tässä nykyisessä paikassa ja miehen kanssa oli puhe että jään sieltä pois koska käsitellään vaarallisia aineita pääasiassa joten en ota riskiä sen suhteen, että sieltä mahdollisesti saa jotain joka vaikuttaa pienen kehitykseen yms. Työskentelen sitten miehen yrityksessä loppuajan.
 
Lähihoitajana palvelutalossa työskentelen. Työ kolmivuoroa mutta teen pääsääntöisesti aamua ja iltaa vain. Kyllä on alkanut mietityttään oma jaksaminen. Pitäisi nyt elokuussa mennä takaisin loman loputtua jota stressaan jo nyt. :confused: Meillä on niin fyysisesti kuin psyykkisestikkin raskasta, ja vaikeaa on vaihtaa kevyempään työhön kun sellaista ei oikeen oo mun työpaikalla. Pitää sitten töissä ottaa vain se asenne että teen mitä pystyn ja että vauvan hyvinvointi on etusijalla, sitten jäädään saikulle jos kroppa niin päättää..
 
Muokattu viimeksi:
Minä olen nyt koko kesän ollut lomalla, siis ihan kesäkuun alusta, ja työt jatkuu elokuun puolessa välissä. Kesä on mennyt mukavasti päiväunia nukkuen tyttöjen kanssa, onneksi tosin pahin väsymys taitaa olla jo ohitse? Vähän jännittää, miten toisenlainen päivärytmi syksyllä lähtee luistamaan. Teen noiin 80% työaikaa, eli keskimäärin 6h päivässä, joka varmaan tuntuu ihan mukavalta. Pyrin siihen, että voisin olla töissä joululoman alkuun saakka mutta saa nähdä miten tässä käy.
 
Todellakin toivon, että jaksan olla tuossa työssä mahdollisimman pitkään, kun on kuitenkin vaan vähän päälle 15h/viikko töitä. Täytyy varmaan mainita jo pomolle, että jos mahdollista niin voisin siirtyä toiseen kohteeseen joka alkais vähän myöhemmin..

Toisaalta ihana kuulla että muillakin on ongelmia töiden ja raskauden yhteen sovittamisessa töistä huolimatta, kuitenkin heti toisena ajatuksena että voi meitä parkoja kun joudutaan tämmöstenkin asioiden kanssa vielä kamppaileen kaikkien pahoinvointien, väsymysten ja ties minkä kaiken lisäks :D

Haaveilen jo kyllä siitä äitiyslomasta..:wacky::whacky011
 
Mun duuni ei sinallaan oo fyysisesti raskasta, mut teen yotyota ja en jaksais valvoa ihan niin hyvin kuin normaalisti. Tyomotivaatio sen sijaan on tasan nolla, ei kiinnosta yhtaan. Mut ei nyt auta kuin ootella, onneks kesalomat on nyt elo-syyskuussa niin saa vahan taukoa toista.
 
Takaisin
Top