Raskaus ja työnteko

[[nenna]]

Täällä ihan sama homma. Jo pelkät shoppailureissut kaupungilla saa mut uuvuksiin ja kipeäksi plus siihen huonot yöunet kun pitää rampata vessassa jatkuvasti ja selkään koskee joka asennonvaihto. Mulla siis ollut piiiiitkä kesäloma kun oon opettaja ja kohta olis paluu arkeen. Vähän jänskättää miten käy. Kuitenkin haluaisin olla töissä mahdollisimman pitkään, että aika kuluis nopeampaa.

Mä oon kans ope. Teen aina kesäsin pari viikkoa seuraavan lukuvuoden lukkareita, mutta onhan tää loma silti aika paljon pidempi kuin muilla.

Mäkin haluaisin olla töissä ja kunnossa mahdollisimman pitkään. Meillä on töissä syksyllä kaikkea mielenkiintoista tulossa, joiden valmisteluissa oon ollu jo yli vuoden mukana. Ois kurjaa missata ne sit nyt.
Toisaalta oon jo nyt ennakkoon yrittäny tsemppaa itteäni niin, että en ota huonoa omaatuntoa tai liikaa murehdi siitä, jos joudun saikkua jossain vaiheessa pyytämään. Jälkikäteen ajateltuna esikoisen aikaan sinnittelin vähän turhankin paljon ja tuntuu, että se näkyi niille oppilaille ja kollegoille ikävästi sitten väsyneenä opena ja unohteluna. Hyvä sijainen olis varmasti paljon parempi. Puhumattakaan siitä, miten se tsemppaus töissä heijasteli sitten kotona, jossa ei jaksanu tehä oikeen mitään töiden jälkeen.

 

[Maikkis_]

Mä oon kans ope. Teen aina kesäsin pari viikkoa seuraavan lukuvuoden lukkareita, mutta onhan tää loma silti aika paljon pidempi kuin muilla.

Mäkin haluaisin olla töissä ja kunnossa mahdollisimman pitkään. Meillä on töissä syksyllä kaikkea mielenkiintoista tulossa, joiden valmisteluissa oon ollu jo yli vuoden mukana. Ois kurjaa missata ne sit nyt.
Toisaalta oon jo nyt ennakkoon yrittäny tsemppaa itteäni niin, että en ota huonoa omaatuntoa tai liikaa murehdi siitä, jos joudun saikkua jossain vaiheessa pyytämään. Jälkikäteen ajateltuna esikoisen aikaan sinnittelin vähän turhankin paljon ja tuntuu, että se näkyi niille oppilaille ja kollegoille ikävästi sitten väsyneenä opena ja unohteluna. Hyvä sijainen olis varmasti paljon parempi. Puhumattakaan siitä, miten se tsemppaus töissä heijasteli sitten kotona, jossa ei jaksanu tehä oikeen mitään töiden jälkeen.

Muistinkin heti kun olin kommentoinut, että sinäkinhän oot ope. :D hyvä muisti! Joo, tuota oon myös miettiny, että on helpompi muillekin kun jää vain pois jos kovin on tukala olla. Kukaan ei jaksa sitä valitusta ja semmosta, että pitää jotain tavallaan raahata perässä. Mulla tulee uudet ykköset vielä niin jotenkin niillekin olis helpompaa, ettei kovin kerkeis kiintyä jos pian jään kuitenkin jo pois. Ja onhan se työ melko fyysistä myös kun on niin pienistä oppilaista kyse. Eikä lyhyistä työpäivistä voi puhuakaan syksyn aikana.. Saatikka opettajan työssä muutenkaan niinku moni ehkä kuvittelee.

 

[hypno84]

Mä oon miettinyt omaa jaksamista töissä. Palasin tällä viikolla 5 viikon loman jälkeen töihin ja heti alkoi tulemaan supistuksia ja jalkoja on särkenyt töiden jälkeen.

Teen työtä jossa joutuu olemaan koko päivän liikkeessä jalkojen päällä. Eli työ on aika raskasta välillä. Onneksi ensi viikolla on neuvola ja voi sieläkin jutella tuosta jaksamisesta. Ite oon realistisesti ajatellut, että jos jaksan olla elo ja syyskuun töissä niin tosi hyvä.

 

[Meritähti90]

Mullakin seisomatyö jossa koko ajan ollaan liikkeellä. Jalat ollu tän viikon tosi kipeet. Eilisen työvuoron jälkeen jalkoja edelleen särkee
Onneks enää tää ja huominen töitä! Sitten loma ja koulu/työharjoittelu.
En varmana olis nyt pystyny olee loppuun saakka töissä. Esikoisen aikana olin loppuun asti, toki pieniä saikkuja välillä.

 

[NL]

Mua kanssa mietityttää pystynkö olee töissä äitiysloman alkuun asti. Oon lastentarhanopettaja ja pitää olla melkein jatkuvasti liikkeessä ja välillä se työergonomia ei pysy parhainpana mahdollisena. Onneksi ryhmässä on korkeat pöydät lapsilla! Se helpottaa tosi paljon, ettei polven korkuisilta tuoleilta tarvitse nousta ja istuutua ja isojen ryhmässä ei lapsia tarvitse nostella. Kaikenlaista "hyppäämistä" ja liikettä työ pitää sisällään ulkoiluneen ja kaikkine toimintoineen, mutta toki itse sitten oman toimintakyvyn ja jaksamisen mukaan teen asioita.

Huomaan nyt jo ensimmäisen työviikon jälkeen, että alavatsa kipuilee enemmän ja häpyliitoksen kivut ovat alkaneet vaivaamaan kovasti. Lepohan noihin auttaa, mutta mitenpä sitä töissä lepäisi. Mut sen oon päättänyt, että saikulle jään, jos olo tuntuu siltä! Tätä en riskeeraa mistään hinnasta. Toivon vaan, että kaikki menisi hyvin ja voisin olla töissä loppuun asti.

 

[Anskulaine]

Mä aloitan äitiysloman 50 vrk ennen eli 11.10. Siihen asti toivon olevani iskussa. Tosin tänään taas aamulla ekan asiakkaan aikana meinasi taju lähteä, mutta loppupäivä meni kivasti!! [emoji106] Onneksi tietty saan ite muokata työpäiviäni, niiden määrää ja pituuksia, mutta jos kovasti vähentää, se näkyy ikävästi myös tilillä. :/

 

[NindeOut]

Mulla alkaa äitiysloma 27.10, ja sitä ennen pidän 3 viikkoa lomia mitä en ole pitänyt. Eli pari kk olisi vaan enää töitä. :)

 

[Ayla85]

Hitsin hitsi, oisin ehkä päässyt vielä töihin tälle syksyä, mutta kun ei tuota esikoista olisi voinut laittaa parin pv varoitusajalla kokopäivähoitoon... Tuskin olisi hoitopaikkaa edes saanut näin yhtäkkiä. Mun mussukka menee nyt töiden edelle.

 

[geep<3]

Mä teen siistiä sisätyötä terveysalalla. Ei ole raskasta, mutta täytyy olla skarppina, ettei tule virheitä. Esikoista odottaessa jäin sairaslomalle muutamia viikkoja ennen äitiyslomaa, koska olin todella väsynyt ja joitakin virheitä sattui...
Nyt olen sairaslomalla, koska olen niin väsynyt ja poikki. Muutama viikko vielä olisi töitä, sitten jään hoitamaan esikoista kotiin ja marraskuussa taitaa alkaa äitiysloma. En tajua, miten vielä jaksan muutamat viimeiset viikot. Koko ajan väsyttää niin tuhottomasti ja yöllä heräilen ja illalla kestää nukahtaa. Kaikenlisäksi pitäisi jaksaa liikkua päivittäin ja syödä terveellisesti (vaikka hiilarit himottaa jäätävästi, koska väsyttää), koska mulla on raskausdiabetes. Pikkuisen yli puolen välin päästy, oi voi... ja on niin huono omatunto, kun en jaksa!