Pelkään keskenmenoa, kuten niin moni muukin. Olen vielä aika alussa (10+5) ja vaikka varhaisultrassa kaikki oli hyvin, on tämä ihan kamalaa ajoittain. Etenkin kun nyt oireet alkavat helpottamaan, vaikka sekin on luonnollista ja myös helpottavaa.
Sain ivf-munasolujen keräyksessä erittäin harvinaisen sisäisen verenvuodon ja jouduin kiireiseen leikkaukseen. Sairaalaan lähdin onneksi ajoissa, mutta hoitoa odotin kauan. Pahinta oli se, kun en vielä tiennyt mikä mua vaivasi ja ns romahdin sairaalassa kun olin yksin-koronan takia mies ei saanut tulla mukaan. Kokemus kontrollin täydestä menettämisestä kehoonsa yksin ollessa oli valitettavasti aika traumaattinen. En myöskään toivo sektiohaavaa, joka on aika paljon isompi kuin nämä pari tähystysleikkausreikää (nämäkin oli kipeät!).
Kerron tätä siksi, koska pelkään paljon sitä, että synnytyksessä tapahtuu komplikaatio ja joudun olemaan taas koronan takia yksin. Alatiesynnytys sinänsä tuntuu hyvältä ja mukavalta, sitä en onneksi sentään pelkää.
Juu, taidan tarvita pelkopolia tms. kunhan raskaus tästä etenee turvallisemmille viikoille.