Raskaus ja liikunta

IhaNainen

IhaNainen

Sanaisen arkkunsa ammentaja
Tänään sain itseäni niskasta vihdoin kiinni ja raahauduin jumppaan: Body pump oli päivän ohjelmassa. Olipa hieno tunne! Vähän muokkasin ohjelmaa, hyppelyt tein askelluksina ja vatsat vinoille lihaksille ja alavatsan lihaksille, jättäen suorat pois. Kotiin kun lähdin niin autolle päästyä meinasi ihan itku tulla, niin hyvältä tuntui ja samalla harmitti miten sen oman ajan ottaminen onkin niin vaikeaa? Nyt pitää vaan jatkaa oman ajan ottamista, kotona se itku meinaan tuli. Olen ollut tosi tosi tyytymätön itseeni jo pitkän aikaa, nyt pitää tapahtua muutos :D
 
Moi!

Itse intohimoisena BodyStepin harrastajana jätin lajin pois melko alkuraskaudesta. Sykkeet ovat aina niin huipussaan siinä ja pomppimista niin paljon.
BodyPumpissa olen käynyt jonkin verran, siinäkin hyppelyt teen askelluksina, muuten melko samalla tavalla loput liikkeet kuin muutkin. Painoja en ole tosin lisännyt kertaankaan raskauden aikana. Ja kaikenlisäksi BodyPumpissa en ahkerasti käynyt ennen raskautta, joten varmaan hyvä niin ettei raskaammaksi tee oloa. Jossain taisikin olla että niitä lajeja voi hyvällä mielin harrastaa, mitä on ennenkin tehnyt.

Hotjooga on toinen laji jota olen tykännyt tehdä. Vatsallaan tehtävät liikkeet jätän suosiolla väliin. Ja huomasin että 90min hotjooga on liikaa voimille, joten käyn 60min tunneilla. Kuitenkin on niin lämmin koko aika. Ja kävin kokeilemassa ihan normaalilämpöisenkin salin joogaa, niin oli mukavaa.

Työmatkapyöräilen n. 7km/suunta, eli noin 14km päivässä. Ja vaikka on nastarenkaat ja muut vermeet, niin lumien sulamisen aikaan tulen jättämään pyöräilyn suosiolla väliin (ettei tule mitään liukastumisia). Olen myös huomannut, että hengästyn normaalia herkemmin, ja on melko vaikeaa pitää sykkeet matalalla, kun on aina mennyt niin vauhdilla. Neuvolatätikin sanoi, että joskus voi ylämäetkin vaikka taluttaa.... Ja pitää katsoa sitten tilanteen mukaan, niiden lumien sulamisen jälkeen, että mimmoiset fiilikset pyöräillä vielä.

Olen ajatellut ottavani oman  liikuntakeskukseni jäsenyyteen tauon toukokuun alusta, eli semmoiset 3 kk ennen laskettua aikaa. Pitää sitten katsoa, että meneekö kesällä johonkin jumppaan satunnaisesti, ja voihan sitä joogata kotona ja kavelyhän on hyvä liikuntamuoto.
 
^Kuulostat tosi aktiivilta :) Mäkin pyöräilin melko säännöllisesti syksyn silloin esikkoa odottaessa, mutta kun jäät ja lumet tuli se jäi siihen, mukavuudenhalu... Toisaalta silloin oli niin paljon muutakin. Tuosta sykkeestä niin sehän ei haittaa jos hetkellisesti syke käy siellä yli 160, mutta pitkäkestoista ei pidä harrastella niin korkeilla sykkeillä. Mulla on luonnostaan varsin maltilliset sykkeet, joten ihan perustilanteessakin saan tosissaan tehdä töitä että syke noille lukemin nousee. Joskus tuntuu että nuo terkat on aika ylisuojeleviakin.... Tosin nyt olis mahkut viikolla 16 lähteä Ylläkselle,  mutta taidan jättää väliin :( Ei enää kyllä uskalla rinteeseen, vaikka kuinka tuntuu että ihan hienosti se menisi... Niin ja ei mulle se murtsikka ainakaan sen turvallisempi ole, noin niinkuin kaatumisriskin kannalta, tai no onhan siinä hitaampi vauhti jos vetää nupit. Pikkuneiti olisi kiva viedä kokeilemaan laskettelua, mutta jäänee siis ensi talveen.
 
Me lähdetään muutaman viikon päästä Pallakselle eräkämpille hiihtämään, ihanaa! Muutenkin hiihdän pari kertaa viikossa mutta suosin tasaisia maastoja kuten järven jäätä. Esikoista odottaessa urheilin hulluna ja ratsastinkin 29. viikolle, mutta nyt en kyllä ota mitään riskejä.

Omin laji eli pitkänmatkanjuoksu on sattuneesta syystä jäänyt, ja oikeastaan enin kuntoilu tuli tuossa alussa, kun jouduin 12. viikolle asti kävelemään joka päivä 7 km tallitöihin (eläimet jäivät muuton jälkeen vanhaan kotipihaan, kunnes joduttiin laittamaan sijoitukseen, ja nyt olemme taas pääsemässä kaikki onnellisesti saman katon alle). Se oli aikamoista, kun sai koko ajan katsella, mihin puskaan ryntää, jos huono olo yllättää, eikä se vesisaavien kantaminenkaan alkuraskauden kremppojen ja pelkojen kanssa niin auvoista ollut.

Tsemppiä kaikille liikkujille!
 
Huh huh, olen kuusi tuntia tauotta kantanut, työntänyt, vetänyt, purkanut, pyörittänyt, nostanut, kiskonut ja siirtänyt: suurpaalia, turvesäkkejä, heinäsäkkejä, porkkanasäkkejä, kottikärryjä, kauraa...

Tulipa kahden kuukauden liikunta kerralla - vähän vähempikin olisi riittänyt, mutta meillä alkoi tallin muutto (eikä vielä tähän päättynyt). Olin vannonnut, etten muutossa koske mihinkään, mutta näin tässä taas kävi. Ihme kyllä masuasukki ei protestoinut kertaakaan, vaikka sai vatsalihakset vääränäkin vääntää. Nyt lepäämään ja saunaan! 
 
Mie käyn kerran viikkoon ratsastamassa.
esikoisen odotusaikana kävin viimosen kerra hevosen selässä rv. 24. tavote olis nytki se,tai viel pidempään :)
käyn myös body combatissa 1krt/vko, ja jaksanu ihan hyvin,hyppyjä pitää vähä rajottaa jo.. :)
Hölmö kysymys: miks ne sykkeet ei saa kohota korkealle?? :O
Miulle neuvolassa on sanottu,että kaikkee liikuntaa saa harrastaa nii pitkää,ku tuntuu hyvältä..ei olla paasattu sykkeistä yhtään mitään...ekassa raskaudessaki kävin combatissa n. rv 26,sillo alko olee maha tiellä :)
pieniä kävelylenkkejä oon yrittäny tehä pari kertaa viikossa..saa nähä mite pitkää sitä pystyy kävelee,ku tuntuu nuo lonkat paukkuvan jonkun verra nyt jo :D
 
Ei siihen sen kummempaa syytä ole kuin ettei sikiön hapensaanti heikkene liialti. Tosin tuskin hetkellinen ylitys mitään aiheuttaa, mutta jos vaikka vetäisi tunnin jumpan 170 sykkeellä (?) niin siinä tapauksessa voisi jo vähän vaavi köhiä.
 
mä oo jättäny noi ryhmäliikunnat pois. mut hriyän käydä ees nyt kerta viikkoo salilla ja lenkollä tulee käytyä. koton tulee aina välil jumpattua :)
 
Vedin eilen toisen samanmoisen päivän, eli kuusi tuntia tauotta kannoin, työnsin jne. Jossain siinä turvesäkkejä kottarille nostaessa ja kärrätessä mulla repesi kohdun kannattajalihakset, enkä pystynyt kunnolla kävelemään. Yöllä oli myös vaikeuksia päästä sängystä. Uudella tyypillä oli kaikki hyvin, liikkeet tuntuivat ja sydänäänet kuuluivat <3

Tänään olisi vielä yksi tallimuuttopäivä, mutta minusta ei kyllä ole enää siirtelemään suurpaaleja (250 kg). Lähden nyt kuitenkin mukaan, kantajia kun on vain minä + mies. Huomenna on kodin muutto, mutta tänne tulee onneksi iso porukka, joten yritän ottaa rauhallisesti.
 

Itse olen hiihdellyt (luistellen) vielä ihan viikottain pari -kolme kertaa, mikä tuntuu tosi mukavalta liikuntamuodolta vielä näin yli 20 viikon raskausajan jälkeenkin. Juoksu taas alkoi tuntumaan jo aikaa sitten jotenkin epämukavalta... Huomenna ajattelin yrittää pitkästä aikaa pumppia! Kyllä se liikunta vaan sit pitää kropan ja pään hyvällä mielellä paisumisesta huolimatta! :) Toivottavasti sitä jaksaa ja pystyy liikkumaan aktiivisesti ees jollain tasolla sinne elokuuhun saakka....
 
Tänään kävin vetäsemässä pitkästä aikaa BodyPumpin ja hyvältä tuntui, mitä nyt noita vatsoja soveltaessa meinaa mielikuvitus loppua että keksii koko biisiksi muuta kuin suoria.
 
Ah, liikunta... niin MIKÄ liikunta?! Meikäläisen päivittäinen liikunta-annos tulee siinä kun kävelen bussipysäkiltä kotiin ja takaisin poitsun hoitoon viedessä... Lonkat huutaa hoosiannaa ja maha muistuttelee että "pitäisi ottaa rauhallisesti, jup jup jup"... Viime viikolla loppui äitiysjoogakin, eli siinä meni viimeinenkin aktiviteetti mitä voisi edes etäisesti kutsua liikunnaksi. Aijai, kunhan taas saan sorjan vartaloni takaisin, jos sitä saisi kiristettyä vaikka tunnin viikosta ihan vain omaan kehonhuoltoon :smiley-ashamed005
 
En voisi kuvitellakaan juoksevani saati ratsastavani; olen joitakin viikkoa tarvinnut tukivötä jo kävelyynkin, kun tuo ilmapallo tuntuu muuten poksahtavan jostakin kohden. Esikoista odottaessani kymmenen vuotta sitten ratsastin viikolle 28. Lapin hiihtolenkitkin olivat nyt vaisumpia, kun itse liike tekee liitoksissa niin kipeää. Vastineeksi olen kyllä viimeisen kuukauden sitten kantanut päivittäin puutolppia, lautapinoja, metalliverkkorullia, turvesäkkejä ja heinäpaaleja jne.
 
Minä käyn vielä viikoittain ratsastamassa, aika hyvin pystyy vielä jopa harjoitusravia istumaan. Millään isoliikkeisimmillä en enää ratsasta, mutta kovasti ei ole vielä tarvinnut tahtia hiljentää. Otan sitten aina käyntiin, jos siltä tuntuu, mutta hirveästi ei ole vielä tarvinnut jarrutella. Esikoista odottaessa jäi ratsastus sikseen, kun tuli karmea pakkasjakso, joten en tiedä, minne asti olisin voinut ratsastaa olojen puolesta. Minulla tuo ratsastus ei kuitenkaan tunnu missään muualla kuin välillä vähän mahassa, jolloin tosiaan otan sitten käyntiin.

Muu liikunta on sitten kyllä jäänyt vähemmälle. Venyttelyjä ja lantionpohjanlihaksia toki olen pyrkinyt treenaamaan nyt päivittäin, mutta esim. lenkkeily koiran kanssa vähentynyt. Yleensä pystyy kyllä kävelemään ihan hyvin, mutta nämä koleat ja kosteat kelit houkuttelevat lähinnä jumittumaan sisätiloihin. Olen palellut tämän raskauden aikana vielä normaaliakin herkemmin. Aina ollut vilukissa. :sad001 Joten innolla odotan niitä kesäisempiä säitä, jos taas pääsisi lenkkeilemään ja touhuamaan pihalla esikoisen kanssa. Työmatkat olen kulkenut autolla, koska pyörä ei ole vielä ajokunnossa, enkä ole uskaltanut lähteä kävellen, kun nivuskipuja on toisinaan. Töissä pitää kuitenkin olla tiettyyn aikaan.
 
Mä oon taas vaihteeks innostunut lenkkeilemään ja ihan tunnollisesti oon päivittäin käynyt,tosin tänään on niin hirvee ilma et taidan upota sohvan nurkkaan...ja ehkä vähän herkutella :whacky011
 
Mulla on oma hevonen, joka pitää kyllä liikkeessä. 5-6 kertaa viikossa tulee ratsastettua ja muina päivinä kävelytän tai juoksutan hevosen + tietysti tallin ja tarhan siivous. Laukkaakin olen vielä mennyt! Joskus saattaa tuntua vatsassa, mutta hyvin pystyy vielä menemään rv 23+5. Oon nyt ollut supisteluiden takia sairaslomalla, mutta ihme kyllä ratsastamisesta niitä ei tule ollenkaan. Tuntuu, että lähinnä stressi niitä aiheuttaa. :sad001
 
Suviii: Täällä ollaan samassa ikeessä, mutta tytär hoitaa tuon ratsastuspuolen:) Hevonen tosin lähti muuton vuoksi tilapäisesti ylläpitoon tähän lähelle ja palaa vasta kesällä, kun niin tuli alunperin sovittua. Muita elikoita ja tallitöitä kyllä riittää.

Viime raskaudessa ratsastin viikolle 28 kaikkia askellajeja ihan ongelmitta, mutta nyt olen köpötellyt viimeksi tammikuussa ja tarvitsen kävelyynkin tukivyön. Kaikkinaiset kivut on kovempia kuin silloin nuorena...

Eilen sain taas sukkapuikkosupistuksia, kun olin liian innokkaasti kaivanut monttuja ja metsäkuusia maastosta siihen tulevaan kuusiaitaan. Tänään pitää huilia, sopivasti on myös käsi ja jalka rampana niin kerrankin ei voi rehkiä liikaa.
 
Suvii ja Helli: Mä olen myös lopettanut ratsastuksen jokunen viikko sitten. Osittain rupesi pääkoppa pistämään vastaan ja mulla myös ratsastus aiheuttaa jonkin verran supistelua. Olen onneksi saanut aika paljon ratsastusapua, joten ei ole heppa oloneuvokseksi jäänyt. Itse liikuttelen myös maastakäsin useampana päivänä viikossa. Meidän tallilla on myös aika paljon puuhaa kun en ole täysihoitotallilla. Tarhat putsataan päivittäin, vedet kannetaan ja usein jelppaillaan tallilaisten kanssa myös toisiamme karsinoiden putsauksessa. Mutta tosi hyvin kyllä vielä jaksaa ja kuukauden päästä jo hepat menevätkin laitumelle!
 
Helli ja orvokki 81: Mä kävin eilen hakemassa tukivyön, kun selkä on ollut niin jumissa ja kipeä. Ratsastaessa ei tosin tunnu yhtään ja helpottaa sen jälkeen, mutta palaa takaisin heti, jos joutuu pidempään seisoskelemaan tai kävelemään rivakasti. Yritän, jos suinkin mahdollista ratsastella ihan loppuun asti. Muilla hevosilla kuin omallani en tosin ole ratsastanut enää toisen kolmanneksen aikana. Onneksi oma äiti ja yksi parempi ystävä voivat sitten hoitaa tuon rankemman treenaamisen hevosen kanssa, kun musta ei enää siihen ole. :) Hieman jännittää mitä tuon hevosen kanssa työskentely on synnytyksen jälkeen. Toivon todella, että pääsisin nopeasti uudestaan ratsaille, kun pisin aika ilman ratsastamista on koko elämäni aikana ollut viikko tai kaksi sen jälkeen, kun harrastuksen pariin olen eksynyt lapsena. :rolleyes:
 
Apua... Minä oon mukamaste tehny lopputyötä töiden ohella koko talven ja olen jopa jättänyt liikunnan aika vähiin. Huonompi homma. Pitänee ottaa itseä niskasta kii vielä näin kesän kynnyksellä ja ruveta lenkkeilemään enemmän koirien kanssa. Tosin tuo opinnäyte olis hyvä saada kasaan, vois sit rauhassa viettää perheaikaa myöhemmin.
 
You must log in or register to reply here.
Takaisin
Top