Raskaudesta kertominen

Kerroin omille vanhemmille ja sisaruksille raskaudesta tänään jouluaattona, mies oli kertonut omille vanhemmilleen jo aikaisemmin. Oli jotenkin tosi jännittävää ja mietin kauheasti, että milloin on hyvä hetki kertoa. Kerroin sitten melko perinteiseen tapaan, että on vauva tulossa (jos kaikki menee hyvin) ja oli iso yllätys heille, mutta olivat hyvin iloisia tästä uutisesta. Sekä miun siskoilla että miehen sisaruksilla on jo isot lapset, nuorimmainenkin on jo 10v., niin pitkästä aikaa tulee taas vauva sukuun.
 
Annettiin aaton aattona puolison kanssa molempien vanhemmille isovanhempien kirjat, tajusivat heti mistä kyse. Yllättyneitä toki olivat.
 
Me pelättiin, että raskaus paljastuisi puolison vanhemmille jo nyt jouluna, kun en voi juoda alkoholia tai syödä kylmiä kalaruokia, joita normaalisti tulee vedettyä ihan innolla. 😅
Onneksi alkuskumppa olikin holiton ja kaikessa hälinässä valkkari oli jäänyt jääkaappiin, niin ei tarvinnut hätävalheita keksiä. Uunilohta otin runsaasti ja kylmät kalat onnistuin skippaamaan. Todennäköisesti selvittiin siis ilman mitään ihmetyksiä, tai sitten anoppi vaan ei kehdannut kysellä asiaa. Tarkoitus olisi kertoa vasta tammikuussa, kun yhdistelmäseulonnan tulokset on saatu.
 
Saapa nähdä arvasiko sukulaiset että vauva on tulossa, kun alkaa olla jo ulkomuoto aika pyöristynyt ja itsestä oikein tuntui että mekko kiristää vatsan kohdalta😁
 
Me kerrottiin nyt jouluna sukulaisille ketä nähtiin. Olisi se ollu ihan kiva odottaa vielä NT-ultraan, mutta jouluna oli kaikki niin sopivasti koolla ja oli se aika raskasta esittää ”normaalia”, kun asia kuitenkin itellä pyörii jatkuvasti mielessä🙂
 
Me kerrottiin nyt jouluna sukulaisille ketä nähtiin. Olisi se ollu ihan kiva odottaa vielä NT-ultraan, mutta jouluna oli kaikki niin sopivasti koolla ja oli se aika raskasta esittää ”normaalia”, kun asia kuitenkin itellä pyörii jatkuvasti mielessä🙂
Mitenkäs uutinen otettiin vastaan?🙂
 
Omalta puolelta tietää nyt ainakin äiti, sisko ja isäpuoli. En tiedä keille kaikille äiti/isäpuoli on lörpötellyt asiaa eteenpäin innostuneena, mutta toisaalta en oo nyt kieltänytkään. Aattelin että jos menis kesken niin voipahan surua sitten jakaa, se kun yleensä helpottaa. Muutamalle läheisimmälle kaverille olen jo myös kertonu, jotka tietää vähän taustoja vauvahaaveista muutenkin. Vastaanotto ollu kyllä kaikilta tosi ihanaa 🥰 Miehen perheelle paljastetaan ensi vuoden puolella nt-ultran jälkeen.
 
Kutsuttiin ystäviä kylään, tarkoituksena oli kertoa heille meidän uutiset koska he ovat meille aika läheisiä. Mutta he ehtivätkin kertoa omat uutisensa ensin – heillekin on vauva tulossa :Smiling Face With Open Mouth And Open Eyes: LA on noin kaksi viikkoa ennen meitä.
 
Muokattu viimeksi:
Kutsuttiin ystäviä kylään, tarkoituksena oli kertoa heille meidän uutiset koska he ovat meille aika läheisiä. Mutta he ehtivätkin kertoa omat uutisensa ensin – heillekin on vauva tulossa :Smiling Face With Open Mouth And Open Eyes: LA on noin kaksi viikkoa ennen meitä.
Oijoi varmasti ihanaa päästä jakamaan tätä ainutlaatuista aikaa hyvän ystävän kanssa ja sitten on vielä heti leikkikaveria pienelle ihan lähipiirissä❤️
 
Tänään oli ultra (la tarkentui 7.7., seulonnan tulokset ok) ja päädyttiin sitten kertomaan hyvät uutiset samantien läheisille. Tiesivät toki, että yritämme edelleen viime kesän km:n jälkeen, mutta moni oli yllättynyt, että näin nopeasti onnisti. 😍
Etenkin pikkusiskoni on innoissaan kun sai nyt minusta odotuskaverin, hänellä la huhtikuussa. ❤️
Ystäväpariskunnalle päästiin myös kertomaan, heillä la huomenna. ☺️
 
Kerroin omille vanhemmille heti positiivisen testin jälkeen lokakuussa. Pomolle kerroin noin viikolla 7 kun alkoi olemaan poissaoloja pahoinvoinnin takia.
Nyt tiistaina kerroin jo yhdelle työkaverille kun ultrassa oli maanantaina kaikki hyvin ja viikkoja 13+0. Lopulle tiimille kerron varmaan ensi viikon aikana kun ollaan taas kaikki töissä.
 
Me kerrottiin tipotellen ja nyt ultran jälkeen sit julkaistiin myös somessa. En tykkään kun ihmiset pohtii ja supisee selän takana, ja miksipä ei kertoisi iloisia uutisia. Siskoni ihmetteli, miksi näin aikaisin kun ainahan voi sattua jotain ja niinhän se on, mutta sitten haluaisin jakaa senkin. Yritän omalta osaltani poistaa stigmaa raskauksien ja salailun ympäriltä (siis niin, ettei sitä tarvitse hävetä, jos raskaudesta kertoo ja jotain käykin). Tietty jokainen saa kertoa tai olla kertomatta, miten vain :Hugging Face:
 
Olen kertonut lähimmille ystäville ja mies samoin. Perheenjäsenille kerrotaan vasta lähempänä puoltaväliä. Töissä en halua että asiakkaat tietää ennenkuin on ihan pakko. Samoin tuskin tehdään mitään julkista "meille tulee vauva" postausta mihinkään. Takaraivossa on kuitenkin koko ajan semmoinen "mitä jos" ajatus.
 
Me ei olla vielä kerrottu odotuksesta ja oonkin kovasti itse yrittänyt pohtia, mikä olisi hyvä tapa kertoa ja milloin. Meille on tulossa neljäs ja koska kuopus on jo kouluiässä, niin tuskin moni edes ajattelee, että enää meille tulisi perheenlisäystä.. nyt H14+0 ja pikkuhiljaa alkaa vatsa näkymään. Meillä "ongelma" se, että mä haluaisin, että meillä isommat lapset kuulisi uutiset ensin.. mies haluaisi kertoa äidilleen jo nyt. Mut jos hän saa tietää, niin sit meidän lapset kuulee asian sitä kautta, vaikka kiellettäisi.. en ihan vielä jaksa lasten kyselyä "milloin vauva syntyy" 😅 ja haluaisin vielä pitää odotuksen meidän omana salaisuutena.
Oon yrittänyt googlailla pienimmälle "isoveli" paitaa, joka toimisi sukulaisille kertomisessa hauskana lisänä.. toisaalta ei enää pitkään myöskään H20 ultraan, mutta ehkä raskautta ei siihen asti enää peitellä.
😅
Töissä en oo kertonut vielä, eikä toisaalta kiirettä. Ehkä siellä kerron H20 tienoilla.. oma vointi on ollut koko ajan melko hyvä, joten tarvetta tän puoleen ei vielä ole ollut..
 
Me ei olla vielä kerrottu kellekkään. Pitäisi kai miettiä milloin ja miten ja keille sitä haluaa asioitaan tiedottaa 🤔
 
Takaisin
Top