Raskaudesta kertominen

[alinah]

Meillä esikoinen täyttää 9vuotta tammikuussa, kuopus täytti just tässä elokuussa 5v. Ja tietysti vuoden päästä 6v. Että ikäeroa täällä meilläkin näillä tulee olemaan sisarukseensa. Eli meillä -16 Ja-19 syntyneet pojat. Tämä kolmonenkin tulee varmaan olemaan poika, ihan on poika fiilis.

 

[Nanesa]

Meilläkin -15 ja -20 syntyneet. Ihanteellinen ikäero minä sanoisin! Kerkiää keskittyä vauvaankin paremmin ja vanhemmat osaa jo itse tehdä asioita!

Niin sitä minäkin ajattelen, että ihan mukava, kun isommat on jo omatoimisempia niin pystyy keskittymään vauvaan paremmin ja sitten heistäkin on apua. Vaikka se vähän jännittää, kun pitkästä aikaa taas kaikki alkaa ihan alusta, yöheräilyt ym, miten hyvin sitä jaksaa, kun ikääkin on enemmän, mutta eiköhän siihenkin taas totu
Meillä mies tekee aika paljon reissuhommaa niin pääsääntöisesti arkipäivinä pyöritän arkea yksin niin sekin vähän jännittää, mutta onpa siihenkin tottunut tässä vuosien varrella, senkin takia on hyvä, että toi ikäero on isompi

 

[srraaa]

Olispa ihanaa kertoa jo töissä, aamuisin nääs vähän hankala välillä keskittyä työntekoon olojen takia

 

[Kultanaamio]

Mielellään sitä juu kertoisi jo, mutta ollaan päätetty odottaa ainakin ekaan ultraan ennen kuin kerrotaan kellekään. Varhaisultraan en ole menossa näillä näkymin, eli vielä joutuu odottelemaan... Miehen vanhemmat on varmasti todella onnessaan kun saavat kuulla, omista en osaa sanoa miten suhtautuvat.
Töissä uutinen voi myös herättää ristiriitaisia tunteita, sillä tiedän että ainakin yksi työyhteisömme jäsen on pitkään yrittänyt raskautua ja ei ole varmasti helppoa iloita toisen puolesta... Mutta kyllä omaa oloa helpottaa varmasti sitten kun saa lopettaa salailun

 

[Welmukka]

Mä haluaisin kertoa koko maailmalle mutta yleensä on odotettu nt-ultra että siellä ois kaikki kunnossa ja kerrottu sen jälkeen. Näin varmaan sit tälläkin kertaa. En halua kaikille sukulaisille jos käykin jotain, en tahtoisi käsitellä asiaa kovin laajassa piirissä.

 

[moss]

Mä haluaisin kertoa koko maailmalle mutta yleensä on odotettu nt-ultra että siellä ois kaikki kunnossa ja kerrottu sen jälkeen. Näin varmaan sit tälläkin kertaa. En halua kaikille sukulaisille jos käykin jotain, en tahtoisi käsitellä asiaa kovin laajassa piirissä.

Vähän samat fiilikset, mutta toisaalta tekisi mieli kertoa jollekulle, jotta olisi helpompaa sitten, jos kaikki ei menekään hyvin: Olisi joku, jonka kanssa puhua asiasta. Toisaalta taas en haluaisi kenenkään tietävän, jotta ei tarvitsisi kaikille kertoa huonoja uutisia, jos niin kävisi.

Tämä tuntuu jotenkin erityisen hankalalta, kun on ensimmäinen kyseessä. Tai mistäpä minä tiedän olisiko tämä yhtä vaikeaa vaikka toisen tai kolmannen kanssa…

 

[Mirtsi]

Mä olen nyt aika rohkeasti kertonut muille. Lapsille toki en, heille kerrotaan kun ollaan selvemmillä vesillä, sillä heille keskenmenon sattuessa pettymys olisi sen verran suuri, että en pystyisi käymään oman surun lisäksi lasten surua läpi. Ainoastaan 4kk pojan kuullen ollaan puhuttu, mutta hän ei asiaa tajua
Oireita tällä hetkellä on, joten siinä mielessä aika luottavaisin mielin

 

[Haavemaa1190]

Tänään kerrottiin lapsille. Nuorempi oli aivan onnesta häkeltynyt ja pussaili mahaa. Vanhempi naureskeli asialle mutta vakavoitu kun kuuli että vauvoja olisikin tulossa kaksi. Sitten, selvästi isäänsä tullut, totesi että eihän me sovita enää autoon!

 

[Nanesa]

Me kerrottiin lapsille joku reilu viikko sitten. Ei olis kyllä pystynyt muutenkaan kovin pitkään heiltä salailemaan, kun iski tää kauhee pahoinvointi ja väsymys. He ovat myös todella innoissaan. Kuopus tykkää paljon halailla mahaa. Hän myös sanoo, että muista varoa öiti mahaa, kun siellä on vauva Esikoinenkin välillä aina haluaa katsoa mahaa ja silitellä. Nyt odottavat kovasti lauantaita, kun pääsevät mukaan katsomaan vauvaa sinne varhaisultraan