Raskaudesta kertominen
- Ketjun aloittaja MessyC
- Aloituspäivämäärä
Me todettiin että tällä kertaa pidetään raskaus kaikilta salassa ainakin varhaisultraan asti. Katotaan miten se menee, niin päätetään varmaan sen jälkeen milloin ja miten kerrotaan.
Viimeksi olisin halunnut kertoa vasta NT ultran jälkeen mutta nyt tuntuu että mieluummin kertoisi ehkä jo varhaisultran jälkeen, tuntuu muuten niin pitkältä ajalta vältellä erityisesti alkoholia, kun joutuu aina keksimään jotain tekosyitä
Nyt tosin oltais tulossa Suomeen todennäköisesti just NT ultran jälkeen niin tavallaan olis hyvä jättää kertominen sinne.
Viimeksi olisin halunnut kertoa vasta NT ultran jälkeen mutta nyt tuntuu että mieluummin kertoisi ehkä jo varhaisultran jälkeen, tuntuu muuten niin pitkältä ajalta vältellä erityisesti alkoholia, kun joutuu aina keksimään jotain tekosyitä
Nyt tosin oltais tulossa Suomeen todennäköisesti just NT ultran jälkeen niin tavallaan olis hyvä jättää kertominen sinne.
Ei olla kerrottu kenellekään eikä kerrota ainakaan ennen np ultraa. Aiemmista ollaan kerrottu läheisille n. Rv 14, 16, 14 ja 15. Ultrakuvaa ollaan käyty näyttämässä ja kerran anoppi ehti kysyä ennen kuin oltiin ajateltu itse kertoa.
Haluaisin pitää omana salaisuutena mahdollisimman pitkään, mutta maha saattaa tulla taas aikaisin esiin..
Mä olen huono puhumaan läheisille huonoista uutisista, niin haluaisi päästä vähän varmemmille viikoille.
Nyt työkuviot muuttuu 2 viikon päästä, joten ei tarvitse töissäkään kertoa aikaisin.
Haluaisin pitää omana salaisuutena mahdollisimman pitkään, mutta maha saattaa tulla taas aikaisin esiin..
Mä olen huono puhumaan läheisille huonoista uutisista, niin haluaisi päästä vähän varmemmille viikoille.
Nyt työkuviot muuttuu 2 viikon päästä, joten ei tarvitse töissäkään kertoa aikaisin.
Mekään ei olla kerrottu kellekään, mutta nyt alkaa tuntua vähän raskaalta salailu. Mulla on niin karseeta tää pahoinvointi ja mies palaa nyt saikun ja vapaiden jälkeen töihin. Esikoinen tietty päätti, että en tykkää nukkua päikkäreitä muuta kuin rattaissa kävellessä. Kaipais kyllä apua, mutta en haluais vielä kertoa ennen nt-ultraa muille ku omalle äidille. Äidillekin oikeestaa vähän pakon edestä, kun meillä ei oo omaa autoa tällä hetkellä ja tarvitaan siis auto lainaan nt-ultran ajaksi ja esikoiselle hoitaja.
Meillä on nt-ultra minimirajana. Julkiseen (some) ulostuloon meinasin venailla jopa rakenneultraan asti.
Mun perhe (siskot+vanhemmat) tietää edellisestä keskenmenosta, joten sinänsä ei haittaa, vaikka heille kertoisi jo ennen nt-ultraa. Tiedän, että ovat odottaneet uusia uutisia siitä asti..
Töiden osalta haluaisin ehdottomasti pitää kiinni siitä nt-ultrasta, ja ylipäätään keskustella ensin esimieheni kanssa ennen muille kertomista, mutta joudun lähtemään 1,5vkon työreissuun 11+0, joten ei mitään mahdollisuutta ultraan. Työreissu tulee olemaan hyvin alkoholipitoinen ja tiedän jo nyt, että kun rupean totaalikieltäytyjäksi niin saan olla selittämässä kaikille työkavereille vuoronperään, että miksi en halua juoda.
Suoraan sanoen vituttaa, kun pitää omaa alkoholin juomattomuutta selitellä ihmisille, jotka ei oo ees mitenkään mun läheisiä tai ystäviä. Pari viikkoa sitten työreissulla tartti jo yhden työkaverin kanssa käydä pieni sanaharkka siitä, että miks en juo, kun kuulemma "herättää kysymyksiä" kun en halua juoda viiniä ravintolassa.
Mun perhe (siskot+vanhemmat) tietää edellisestä keskenmenosta, joten sinänsä ei haittaa, vaikka heille kertoisi jo ennen nt-ultraa. Tiedän, että ovat odottaneet uusia uutisia siitä asti..
Töiden osalta haluaisin ehdottomasti pitää kiinni siitä nt-ultrasta, ja ylipäätään keskustella ensin esimieheni kanssa ennen muille kertomista, mutta joudun lähtemään 1,5vkon työreissuun 11+0, joten ei mitään mahdollisuutta ultraan. Työreissu tulee olemaan hyvin alkoholipitoinen ja tiedän jo nyt, että kun rupean totaalikieltäytyjäksi niin saan olla selittämässä kaikille työkavereille vuoronperään, että miksi en halua juoda.
Suoraan sanoen vituttaa, kun pitää omaa alkoholin juomattomuutta selitellä ihmisille, jotka ei oo ees mitenkään mun läheisiä tai ystäviä. Pari viikkoa sitten työreissulla tartti jo yhden työkaverin kanssa käydä pieni sanaharkka siitä, että miks en juo, kun kuulemma "herättää kysymyksiä" kun en halua juoda viiniä ravintolassa.
hanna.emilia
Vauhtiin päässyt keskustelija
Tutulle äitiporukalle kerroin heti plussasta. Heiltä kun saa tukea kävi miten tahansa 
Viime raskaudesta kerrottiin mun vanhemmille ja sisaruksille varhaisultran jälkeen. Oltiin niin paljon tekemisissä, että eipä sitä olisi enää salassakaan pitänyt. Miehen vanhemmille sitten nt-ultran jälkeen. Someen/muille sitten joskus puolenvälin jälkeen/aina nähdessä. Tässä raskaudessa taidetaan mennä suurinpiirtein samalla kaavalla.
Viime raskaudesta kerrottiin mun vanhemmille ja sisaruksille varhaisultran jälkeen. Oltiin niin paljon tekemisissä, että eipä sitä olisi enää salassakaan pitänyt. Miehen vanhemmille sitten nt-ultran jälkeen. Someen/muille sitten joskus puolenvälin jälkeen/aina nähdessä. Tässä raskaudessa taidetaan mennä suurinpiirtein samalla kaavalla.Toi on kyllä super ärsyttävää kun aina pitäis olla juomassa alkoholia. Miksei se tosiaan vaan oo tarpeeksi että ne muut juo jos haluaa ja ite voi olla juomatta ilman mitään lisäkysymyksiä. Mulla olis myös työporukan kanssa tulossa illallinen ja jo valmiiksi ahdistaa kun oon varma että sitä alkoholia tuputetaan.
Ens viikolla olis pitänyt myös työporukan kanssa mennä ajamaan kartingia mutta sen sain onneks perustua suht helposti, kun siihen ei oikein olis löytynyt enää selityksiä että miksei voisi ajaa
Just näitten takia haluisin lähipiirille kertoa aikasessa vaiheessa. Ja toisaalta olis helpompaa jos joku meneekin pieleen niin ei ainakaan tarvii esittää että kaikki on kunnossa vaan todennäköisesti kaikki ymmärtäisi miksi ei oo ihan oma itsensä.
Tiarella
Puuhakas puhuja
Kerroin heti plussasta kaverille ja siskoille, kuten kolmosen kohdalla. Lapsille kerron ekan ultran jälkeen, kunhan selviää että siellä on tyyppi jolla sykkii sydän. En tiedä millon ja miten sitten muille kerron. Tiedän että onnitteluja ei pahemmin tule, kolmosestakin ei pahemmin onniteltu. Tuli vaan omilta vanhemmilta oliko vahinko, sun pitäs olla työelämässä, et pääse kohta minnekään töihin... Joten ei hirveesti kiinnosta kertoa omille vanhemmille koska vastaanotto tämä. Myös harmittaa ettei mun siskot onnittelu mua. Ainoastaan mun kaveri onnitellu.
PS. Veikkaan että kun lapsille kertoo niin nehän kertoo heti hoitajille ja koulun ihmisille. Näin kävi kolmannen kohdalla, mut silloin kerroin kyllä melko aikasin lapsille ja jouduin kertoo niille että tää on vasta aika alussa.
PS. Veikkaan että kun lapsille kertoo niin nehän kertoo heti hoitajille ja koulun ihmisille. Näin kävi kolmannen kohdalla, mut silloin kerroin kyllä melko aikasin lapsille ja jouduin kertoo niille että tää on vasta aika alussa.
Ikävä kuulla että perheen puolelta ei tosiaan onnitteluja pahemmin tule
Toivottavasti tietenkin nyt olisi heillä eri asenne kun viime kerralla. Mutta jos ei niin jättää niitten puheet omaan arvoonsa, pääasia että oot ite onnellinen että siellä joku kasvaa!Toivottavasti lapset on myös iloisia uudesta pikkusisaruksesta
Kerroin lähes heti plussasta muutamalle ystävälle, joille oon aiemmin kertonut jo yrityksestä. Perheelle ja muille ajattelin kertoa nt-ultran jälkeen. Tuntui tärkeältä jakaa matka heti muutaman ystävän kanssa, jotka myös toki tietävät, että mitä tahansa voi vielä tapahtua ja heidän tukea varmasti tarvitsen, jos keskenmeno tulee.
Olen kertonut yhdelle ystävälle ja vähän ajattellut, jos joidenkin viikkojen sisällä kertoisin jo parille muullekin. Tavallaan haluaisin, että on ihmisiä jotka tietävät tilanteeni, meni tämä odotus mihin suuntaan tahansa. Voivat elää mukana ja olla tarvittaessa tukena.
Perheille ajateltiin kertoa vasta nt-ultran jälkeen, kun asuvat kaikki niin kaukana. Esimiehelle joudun ehkä kertomaan jo ennen ultraa, kun työni on erittäin sesonkiluontoista ja joudun kuukauden päästä asettamaan tavoitteet seuraavalle 7 kuukaudelle.
Perheille ajateltiin kertoa vasta nt-ultran jälkeen, kun asuvat kaikki niin kaukana. Esimiehelle joudun ehkä kertomaan jo ennen ultraa, kun työni on erittäin sesonkiluontoista ja joudun kuukauden päästä asettamaan tavoitteet seuraavalle 7 kuukaudelle.
Mulla on menossa ensimmäinen raskaus (miehellä lapsia edellisestä suhteesta kyllä), ja onnesta soikeana ollaan kerrottu uutinen melkein heti plussat vedettyäni useimmille ystäville sekä molempien perheille.. Somea ja työpaikkaa lukuunottamatta asian julkitulo ei haittaa, vaikka ihan alussa vielä mennäänkin. Tosin muiden keskusteluita luettuani hetken epäilin, tuliko hätiköityä ja onko ”outoa” huudella asiaa näin isosti tässä vaiheessa raskautta..
Itsekin vähän tässä haen sitä, että milloin kertoa ja kenelle. Lähes kaikki ystävänikin ovat kertoneet vauvauutisista vasta ensimmäisen kolmanneksen jälkeen. Mutta toisaalta haluaisin jakaa asian ainakin muutamille ystäville, koska omassa kaveripiirissä on juuri nyt useita vauvoja ja muutama tulossa.
Toisaalta paikka missä asun, on erittäin tiivis yhteisö ja täällä lomittuu osittain ystävyyssuhteet ja työyhteisö, joten vähän jännitän sitä että asia tulisi työpaikan tietoon jo näin ajoissa.
Vanhemmilleni ja parille kaverille kerroin heti plussan jälkeen. Parille muulle kaverille ja sisaruksille reilu viikko plussasta.
Tämä ihan sen takia, että nämä on ihmisiä, jotka muutenkin tietää lähes kaiken mun asioista ja lisäksi kerron aina asiani avoimesti. Toinen syy kertoa oli, että mikäli kaikki ei menisikään hyvin niin siitäkin olisi helpottavaa saada kertoa muille. Jos en olisi kertonut raskaudesta alunperinkään, en näkisi syytä kertoa myöskään huonoja uutisia. Lisäksi en myöskään halua käsitellä tätä kaikkea pelkästään omassa päässä, kun tosiaan olen muutenkin yksin.
Tämä ihan sen takia, että nämä on ihmisiä, jotka muutenkin tietää lähes kaiken mun asioista ja lisäksi kerron aina asiani avoimesti. Toinen syy kertoa oli, että mikäli kaikki ei menisikään hyvin niin siitäkin olisi helpottavaa saada kertoa muille. Jos en olisi kertonut raskaudesta alunperinkään, en näkisi syytä kertoa myöskään huonoja uutisia. Lisäksi en myöskään halua käsitellä tätä kaikkea pelkästään omassa päässä, kun tosiaan olen muutenkin yksin.
Siskot oli ihan superpettyneitä, ku en esikoisesta kertonu heille heti, vaan vasta nt ultran jälkeen, joten tästä kerroin nyt heti.
Samoin vuokrahevosteni omistajalle oli ns "pakko" kertoa, kun en nyt uskalla jatkaa varsan ratsukoulutusta, ettei vaan satu mitään.
Myös tanssiryhmän ohjaajalle pitänee kertoa tässä jossain vaiheessa, kun olis marraskuussa tanssikonsertti tulossa ja jos oon kovin pahoinvoiva, niin eo siitä tanssimisesta siinä määrin taida enää mitään tulla...
Samoin vuokrahevosteni omistajalle oli ns "pakko" kertoa, kun en nyt uskalla jatkaa varsan ratsukoulutusta, ettei vaan satu mitään.
Myös tanssiryhmän ohjaajalle pitänee kertoa tässä jossain vaiheessa, kun olis marraskuussa tanssikonsertti tulossa ja jos oon kovin pahoinvoiva, niin eo siitä tanssimisesta siinä määrin taida enää mitään tulla...
Mies kertoi parhaalle ystävälleen ja hänen puolisolle jotka tiesivät myös aiemmasta km. Mä olen saanut vielä pidettyä suuni kiinni muuten, mutta mun esimiehelle kerroin. Hänelle kun kerroin sairasloman vuoksi myös km kesällä. Ihan ajattelin että en jaksa salailla kun ollaan samassa toimistossakin. Ensi maanantaina varhaisultra, ja jos siellä on kaikki hyvin kerrotaan siitä viikon päästä molempien perheille. Sitten pikku hiljaa siitä mietitään ystäviä joille kerrotaan.
Meillä mies oli möläyttäny pojan vauvauintiporukan miehille miesten saunassa 
On kuulemma niin paljon helpompi kertoa puolituntemattomille, jotka ei oo oikeestaan millään tavalla tekemisissä meiän kanssa. Ei mua varsinaisesti haittaa, mut jotenki hassua, ku hän on muuten hyvinki tarkka mitä omasta elämästään kertoo kellekään ja pahastuu siitä, jos mä höpöttelen esim töissä, miten meillä kotona menee. (Ollaan siis samalla työpaikalla, mutta eri osastoilla)
Eli tällä hetkellä raskaudesta tietää mun ratsastusvalmentaja, tanssinopettaja, esimies, siskot ja noin 10-15 miestä vauvauintiryhmästä
On kuulemma niin paljon helpompi kertoa puolituntemattomille, jotka ei oo oikeestaan millään tavalla tekemisissä meiän kanssa. Ei mua varsinaisesti haittaa, mut jotenki hassua, ku hän on muuten hyvinki tarkka mitä omasta elämästään kertoo kellekään ja pahastuu siitä, jos mä höpöttelen esim töissä, miten meillä kotona menee. (Ollaan siis samalla työpaikalla, mutta eri osastoilla)Eli tällä hetkellä raskaudesta tietää mun ratsastusvalmentaja, tanssinopettaja, esimies, siskot ja noin 10-15 miestä vauvauintiryhmästä