Raskaudesta kertominen

[Kouk]

Onpa monet jo kertoneet, musta se on hienoa! Itse ajattelisin kertovani ensin niille läheisille, joilta kaipaan tukea sitten jos käykin huonosti... Osaavat sitten olla tukena kun tietävät mitä oikein on menossa. Tosin en ole vielä kenellekään kertonut, mies on ainoa joka tietää.

Varmaan ekan neuvolan jälkeen alan sitten valikoidusti kertoa eteenpäin. Onneksi tässä on koronan takia kontaktit ulkomaailmaan vähentyneet muutenkin niin ei ole sellaisia uteliaita ympärillä

 

[moana]

Me kerrottiin viikonloppuna mun vanhemmille, olivat iloisia. :) Ensimmäinen lapsenlapsi heille, mikäli kaikki nyt tosiaan menee hyvin ja syliin asti hänet saadaan.

 

[pimmi85]

Meän lähipiiristä tietää(aviomiehen lisäksi) vaan mun hyvä ystävä, joka oli esikoisen kohdallakin mun tukihenkilö ihan varhaisilta viikoilta asti. Isovanhemmille kerrotaan ku on nt ultra ohi ja kun on kuvatodisteita. Asuvat puhelinlinkkien ulkopuolella, joten laitan sähköpostilla kuvan ultrakuvasta ja odottelen milloin innostunut anoppi löytää kuuluvuutta ja soittaa takaisin. Somessa ehkä samalla tavalla ku viimeksikin: kuva äitiysavustus laatikosta ku olin hakenut postista.

 

[toivonkipinä]

No nyt on kerrottu miehen ja esikoisen lisäksi parhaalle ystävälle, veljelleni ja äidilleni. Miten voikaan olla vaikeeta ja jännittävää kertoa vielä tässäkin iässä( pian 39v) omalle äidille tulokkaasta ja kun noita muksuja jo ennestään 4 mutta hyvinhän tuo uutisen otti :) Appivanhemmat saavat uutiset seuraavaksi tässä piakkoin

 

[Rapumamma]

Kerroin äidille tänään. Ei ollu yhtään yllättynyt varmaan saunassa huomannut

 

[toivonkipinä]

Kerroin eilen anopille. Tuli melko kylmähkö vastaanotto vähän tuli kakka fiilis Anteeksiko tässä iässä vielä pitää pyydellä, että näin vaan tapahtui

 

[Rapumamma]

Kerroin eilen anopille. Tuli melko kylmähkö vastaanotto vähän tuli kakka fiilis Anteeksiko tässä iässä vielä pitää pyydellä, että näin vaan tapahtui

Törkee muija!

 

[toivonkipinä]

Törkee muija!

No tuli vähän yllärinä tuo kylmyys, kun oon pitänyt ihan hyvänä tyyppinä kaikki nää 24v mitä ollaan tunnettu. Ja siis meiltä tää tuleva on heille kolmas lapselapsi. Kaksosista otti uutisen hyvin, kun oli poikansa ensimmäiset. Toki innostus vähän laantui, kun molemmat olivatkin poikia. Toivoi toisesta tyttöä. Heillä muita lastenlapsia 3 poikaa ja tyttö. No jos kaikki nyt menee niinku pitää, niin on heillä aikaa tottua ideaan. Mietin vaan et kerronko ollenkaan aikanaan kumpi tulossa, jos itse saan tietää. Jos ei kerta kiinnosta. Oon tosi pettynyt nyt..

 

[Toivo21]

Mä en oo vielä kertonut kuin yhdelle ystävälle, nyt siis rv 10+6.
Ajattelin, että np-ultran jälkeen kerrotaan vanhemmille ja muille läheisille.
Töissä en halua vielä kertoa, ehkä sitten kun ei enää voi piilotella mahaa (tällä turvotuksella se päivä voi kyllä tulla piankin)
Muutenkin on tullut sellainen olo, että haluan pitää matalaa profiilia ja jotenkin vaalia tätä tietoa itselläni Esim. someen laitan varmaan sitten, kun baby syntynyt.

 

[Toivo21]

Toivonkipinä: Harmi, että ihanaan uutiseen tulee kylmä vastaanotto
Voihan se olla, että se tuli anopille niin yllärinä, että ei osannut reagoida?

Mä pahoitin mieleni viime raskaudessa, kun kerroin asiasta tätilleni, ja hän ei reagoinut yhtään mitenkään. Voi hitto, esittäisivät edes iloista, kun toinen kertoo niin jännittävän, ihanan, elämää mullistavan uutisen . Mullakin oli kyseessä eka lapsi, jota oltiin vuosi odotettu hartaasti. Sen vuoksi mulla on nyt ehkä sellainen olo, että en kerro ollenkaan kuin ihan lähipiirille. Että en halua saada nuivaa/välinpitämätöntä vastaanottoa, vaan mieluummin pidän itselläni hyvän mielen. Huomaavat sitten kun huomaavat. Jos tykkäävät huonoa, kun ei ole kerrottu, niin ihan sama

 

[esikoistaanodottava]

Itsellä rv 9 menossa ja viikon 8 jälkeen (käytiin varhaisultrassa kun oli pelästyin pientä vuotoa) niin jo perheelle ja lähimmille ystäville kerrottu. Olen ollut tosi huono vointinen ja samalla tosi innoissani niin alkuperäinen suunnitelma salailla pidemmälle menikin uusiksi. Toivotaan että kaikki menisi hyvin toki nyt kun jo lähipiiri tietää. Kurja kuulla ett kaikki eivät kokeneet positiivista reagointia se on vähintä mitä ihmiset voisivat toisille sanoa kun noin tärkeästä ja isosta asiasta kyse! Olin itse yllättynyt miten innoissaan kaikki ovat olleet. Itse olen aika ekojen joukossa omanikäisten ystävieni parissa niin jännitin kyl kertoa. Somessa en uskalla kyllä ennen nt-ultraa enkä ennen kuin viikko 12 hiiskua.

 

[Mamma861]

Minä olen tässä ripotellen kertoillut ystäville ja sukulaisille. Olen hyvin avoin ihminen ja ajattelin, että jos jotain menee pieleen niin haluan myös sitten aihetta purkaa ja aiheesta kertoa. Someen en ajatellut julkaista mitään vielä pitkään aikaan, siellä niin paljon puolituttuja jotka voivat sitten joskus omin silmin tilanteen huomata kun törmätään :D

 

[Särkynyt31]

Meillä on hieman erilainen tausta niin en osaa ”iloita” tästä raskaudesta vielä. Ehkä sitten kun ollaan päästy tiettyjen viikkojen yli, jolloin viimeksi jouduin synnyttämään meidän menehtyneen prinsessan pystyn ajattelemaan tätä asiaa eri tavalla. Ei olla siis kerrottu kellekkään enkä usko että kerrotaan vähään aikaan...

 

[Mamma861]

Meillä on hieman erilainen tausta niin en osaa ”iloita” tästä raskaudesta vielä. Ehkä sitten kun ollaan päästy tiettyjen viikkojen yli, jolloin viimeksi jouduin synnyttämään meidän menehtyneen prinsessan pystyn ajattelemaan tätä asiaa eri tavalla. Ei olla siis kerrottu kellekkään enkä usko että kerrotaan vähään aikaan...

Toivon koko sydämeni pohjasta, että tällä kertaa kaikki päätyy hyvin

 

[Annukka87]

Mä olen nyt miettinyt, että mikä on oikea aika kertoa töissä. Menen ensi viikolla np-ultraan ja seuraava neuvola 15+0. Oon nyt pohtinut, että uskaltaako sen jälkeen kertoa jo omalle esimiehelle. Teen siis iha perus toimistotyötä.
Oon myös huomannut, että vähän ahdistaa, kun olen juuri saanut uuden position ja tuntuu tavallaan siltä, että olisi jotenkin huijannut tai jättänyt jotain kertomatta. Tiedän, ihan tyhmiä ajatuksia, harvemminhan näitä pystyy suunnittelemaan. Oon ehkä ”hieman” taipuvainen ylianalysointiin

 

[Pöllönen]

Mä olen nyt miettinyt, että mikä on oikea aika kertoa töissä. Menen ensi viikolla np-ultraan ja seuraava neuvola 15+0. Oon nyt pohtinut, että uskaltaako sen jälkeen kertoa jo omalle esimiehelle. Teen siis iha perus toimistotyötä.
Oon myös huomannut, että vähän ahdistaa, kun olen juuri saanut uuden position ja tuntuu tavallaan siltä, että olisi jotenkin huijannut tai jättänyt jotain kertomatta. Tiedän, ihan tyhmiä ajatuksia, harvemminhan näitä pystyy suunnittelemaan. Oon ehkä ”hieman” taipuvainen ylianalysointiin

Minusta kans tuntuu että huijaan kun en kerro vielä töissä, oon kohta vuoden tehny tuntisopimuksella töitä nykyisessä työpaikassani ja odotan millainen sopimus tehdään kun nykyinen päättyy tämän kkn loppuun. Odotan vakkarisopimusta, ja en halua että tietävät koska ihan varmasti raskaus vaikuttaisi sopimukseen epäsuotuisasti vaikkei saisi... Itseasiassa ajattelin kertoa vasta puolivälin jälkeen kun maha kasvaa...

 

[Marmon]

Heti positiivisen testin jälkeen kerrottiin molempien vanhemmille ja sisaruksille. Sen jälkeen vielä parille luottohenkilölle, ja ultran jälkeen päätettiin, että nyt saa puhua asiasta avoimesti ja kertoa kaikille, kenen haluaa asiasta tietävän.

 

[peetuhauva]

Viime viikon loppuna oltiin miehen äitin luona vierailemassa. Siinä alettiin syömään ja lapattiin ruokaa lautaselle kunnes meidän 3,5v sanoi ruokapöydästä "Mummo, äitin mahassa on vauva". Syvähiljaisuus ja vähän kierrettiin kyseinen aihe, kun ei vielä haluta kertoa asiasta kellekään Muutaman viikon päästä voidaan sitten myöntää todeksi esikoisen puheet Ja hassua vielä kun ei olla sanottu pojalle mitään asiasta, toki on varmaan tarkasti kuunnellut minun ja miehen puheita

 

[Pöllönen]

Siskolleni kerroin tänään hän oli ihmeissään mutta iloinen, hoki vaan mitääää?!

 

[Mirumaru]

Me kerroimme viime viikolla esikoiselle ja meidän parhaat kaverimme tietävät myös. Nyt mies oli sitä mieltä, että minun vanhemmille pitää myös kertoa viikonloppuna. Minä meinasin, että en halua kertoa ennen puolta väliä, mutta mies sanoi, että huomaavat sen kuitenkin jo ennen sitä. Esikoinen halusi olla se, joka kertoo, että hänestä tulee isosisko ja minä en aio olla paikalla lainkaan.
En vain jaksaisi yhtään äitini: "no, onko nyt oikea hetki, meidän yritys sitä ja ei voi nyt, kun raha tätä". Meillä siis yhteinen yritys ja tietenkään en voi lisääntyä, koska kaikki käytännön pyörittäminen on minun vastuulla ja he huolehtivat paperipuolesta.

Viimeksi keskenmenneen raskauden varhaisultralasku yksityiseltä meni jostain syystä äitini osoitteeseen (olen viimeksi lapsena käynyt siellä, eikä osoitetiedot ilmeisesti olleet päivittyneet) ja hän oli sitten huolimattomuuttaan avannut sen ja soitti, että oletko raskaana, ei kyllä nyt ole hyvä hetki, kun pitää tehdä firmalle rahaa. Itkin sitten, että no, enpä ole enää, kun meni kesken. Ei tainnut edes pahoitella.