Raskaudesta kertominen 💬
- Ketjun aloittaja Däumeline
- Aloituspäivämäärä
Tätä paljon mietitty, parhaalle ystävälle kerroin ihan vaan että tihrustaa mun kanssa haamua, muille ystäville ei olla kerrottu, eikä varmaan vielä hetkeen. Mulla äiti oli tosi huonossa kunnossa sairaalassa ja on edelleen, ja hänelle kerrottiin kun ei ollut tietoa selviämisestä ja mulle oli tärkeetä että tietäisi kuitenkin jos jotain kävisi. Muille pohditaan jänniä tapoja kertoa 
vinkkejä otetaan vastaan! Ajatus olisi ollut vanhemmille että oltais käyty syömässä, ja kysytty tarjoilijaa että haluaako olla mukana tässä, ja kysynyt että mitäs isovanhemmille saisi olla? (ekaa kun odotetaan), niin olisivat olleet että häh? Mutta tämä vielä avoinna. Varmaan läheisille varhaisultran jälkeen ja muille vähän myöhemmin, tai tämä on miehen toive. Itse voisin kertoa läheisille ihmisille, koska ajattelen että läheiset ovat myös siinä tukena jos kävisikin huonosti.
vinkkejä otetaan vastaan! Ajatus olisi ollut vanhemmille että oltais käyty syömässä, ja kysytty tarjoilijaa että haluaako olla mukana tässä, ja kysynyt että mitäs isovanhemmille saisi olla? (ekaa kun odotetaan), niin olisivat olleet että häh? Mutta tämä vielä avoinna. Varmaan läheisille varhaisultran jälkeen ja muille vähän myöhemmin, tai tämä on miehen toive. Itse voisin kertoa läheisille ihmisille, koska ajattelen että läheiset ovat myös siinä tukena jos kävisikin huonosti.
@ernarna Ihana idea tuo tarjoilijan osallistaminen isovanhemmille kertomiseen!
Kovasti ollaan juteltu, muttei mitään tarkkaa aikaa päätetty. Pyöritellään, josko jaettais tämä kupla kaksistaan nyt ensimmäisen kolmanneksen ajan. Miehen lapsi (aiemmasta parisuhteesta) saa varmasti olla ensimmäinen joka tietää, ja ehkäpä sitten kerrotaan perheille ja sitten vasta ystäville.
Itsestä tuntuu kyllä vaikealta pitää tätä omana tietona. Olen niin tottunut rakkaimmille ystäville avoimesti jakamaan ja suurin osa lähipiiristä tietääkin, että yritystä on.
Kovasti ollaan juteltu, muttei mitään tarkkaa aikaa päätetty. Pyöritellään, josko jaettais tämä kupla kaksistaan nyt ensimmäisen kolmanneksen ajan. Miehen lapsi (aiemmasta parisuhteesta) saa varmasti olla ensimmäinen joka tietää, ja ehkäpä sitten kerrotaan perheille ja sitten vasta ystäville.
Itsestä tuntuu kyllä vaikealta pitää tätä omana tietona. Olen niin tottunut rakkaimmille ystäville avoimesti jakamaan ja suurin osa lähipiiristä tietääkin, että yritystä on.
Me varmaan kerrotaan samalla tavalla kuin aikaisemminkin, eli läheisille nt- ultran jälkeen. Lapsille varmaan ensin, vaikka nuorempi ei vielä ymmärrä , eikä vanhempikaan ihan tarkkaa -mut on jo sen verran "vanha" ( kesällä 5v) et voi kyllä lipsauttaa sen jollekkin. 
Sit rakenneultran jälkeen sukulaisille ja ystäville, ja someen joko ei ollenkaan tai syntymän jälkeen.
Mulla ei ole kauheasti niin läheisiä ystäviä, että olisi tarvetta kertoa aikaisemmin. Ruuhkavuodet on veroittaneet kyllä paljon mahdollisuutta nähdä, kun kaikilla on omat perheet/menot ja suurin osa vuodesta jonkun lapset on sairaana
Mulla myös kestää aina vähän aikaa ennen kuin vatsa tulee esiin, joten hyvin on onnistunut salailu ainakin rakenneultraan saakka. Esikoisesta porskutin melkein rv 27 saakka kaavuissa. 
Ja varmaan vaan kerrotaan tylsästi kaikille. Tuntuu että kolmannen kanssa kertominen on jo "vähän nähty".
Sukulaisille ajattelin laittaa kuvan jossa lapset istuu ultrakuvan kanssa. Jos jaksaisin olla vitsikäs, niin läheisille voisin laittaa kuvan jossa olis pulla uunissa. Se olis sopivan humoristista meidän menoon.
Sit rakenneultran jälkeen sukulaisille ja ystäville, ja someen joko ei ollenkaan tai syntymän jälkeen.Mulla ei ole kauheasti niin läheisiä ystäviä, että olisi tarvetta kertoa aikaisemmin. Ruuhkavuodet on veroittaneet kyllä paljon mahdollisuutta nähdä, kun kaikilla on omat perheet/menot ja suurin osa vuodesta jonkun lapset on sairaana
Mulla myös kestää aina vähän aikaa ennen kuin vatsa tulee esiin, joten hyvin on onnistunut salailu ainakin rakenneultraan saakka. Esikoisesta porskutin melkein rv 27 saakka kaavuissa. Ja varmaan vaan kerrotaan tylsästi kaikille. Tuntuu että kolmannen kanssa kertominen on jo "vähän nähty".
Sukulaisille ajattelin laittaa kuvan jossa lapset istuu ultrakuvan kanssa. Jos jaksaisin olla vitsikäs, niin läheisille voisin laittaa kuvan jossa olis pulla uunissa. Se olis sopivan humoristista meidän menoon. 
Mun läheisimmät kaverit tiesivät yrittämisestä ja ovat olleet tietoisia kaikista käänteistä, myös viime kierron keskenmenosta. He ovat olleet mulle tosi tärkeä tuki ja on ollut ihanaa spekuloida noita ihan ensimmäisiä haamuja heidän kanssaan
Mummini oli seuraava, joka sai tietää. Kerroin hänelle ensimmäisenä myös esikoisesta. Muihin Suomessa asuviin perheenjäseniin/sukulaisiin en ole yhteydessä.
Appivanhemmilleni kerrottiin viimeviikon torstaina appiukon syntymäpäivänä. Asutaan heidän kanssa samassa talossa (paritalo tyyliin) ja tarvitaan heidän apua mm. esikoisen hoitamiseen, kun menen lääkärikäynneille. Viime kierron plussasta oltiin tilattu esikoiselle "big sister" paita H&Mstä ja piti yllättää appivanhemmat pistämällä se esikoisen päälle, kun palaisivat kolmen viikon lomamatkalta Tanskasta. Näin ei kuitenkaan käynyt, meni kesken hieman ennen heidän paluuta ja piti sitten kertoa heille keskenmenosta, koska olin aika huonossa kunnossa sen jälkeen (sain paniikkikohtauksen kaupassa jne.). Ajateltiin nyt odottaa siihen ekaan lääkärikäyntiin 21.3. ja pukea paita esikoiselle sen jälkeen, kun saadaan kuulla, että tällä kertaa kaikki on kunnossa
Mummini oli seuraava, joka sai tietää. Kerroin hänelle ensimmäisenä myös esikoisesta. Muihin Suomessa asuviin perheenjäseniin/sukulaisiin en ole yhteydessä.
Appivanhemmilleni kerrottiin viimeviikon torstaina appiukon syntymäpäivänä. Asutaan heidän kanssa samassa talossa (paritalo tyyliin) ja tarvitaan heidän apua mm. esikoisen hoitamiseen, kun menen lääkärikäynneille. Viime kierron plussasta oltiin tilattu esikoiselle "big sister" paita H&Mstä ja piti yllättää appivanhemmat pistämällä se esikoisen päälle, kun palaisivat kolmen viikon lomamatkalta Tanskasta. Näin ei kuitenkaan käynyt, meni kesken hieman ennen heidän paluuta ja piti sitten kertoa heille keskenmenosta, koska olin aika huonossa kunnossa sen jälkeen (sain paniikkikohtauksen kaupassa jne.). Ajateltiin nyt odottaa siihen ekaan lääkärikäyntiin 21.3. ja pukea paita esikoiselle sen jälkeen, kun saadaan kuulla, että tällä kertaa kaikki on kunnossa
Meillä ensimmäinen tulossa.. Itsestä tuntuu toisaalta että haluaisi kuuluttaa koko maailmalle että meille tulee vauva, mutta toisaalta ei vielä haluaisi kertoa kenellekään, jos ei kaikki menekään suunnitelmien mukaan. Ehkä ensimmäisen neuvolakäynnin jälkeen perheille ja lähimmille kavereille, ellei paljastu jotenkin muuten aiemmin
Miehelle kerroin, kun alkoi jo epäillä mun oireista ja yhdessä testattiinkin. Kahdelle kaverille olen kertonut - toisen kanssa jutellaan muutenkin päivittäin ja toisen kanssa oli kuun loppuun tulossa 30v. rymyreissua hotelleineen, mutta mun rymyämiset on nyt vähän kuivempaa sorttia, joten aattelin kohteliaasti infota, jos hän haluaa vielä muuttaa suunnitelmaa.
Ekasta raskaudesta opin, että alussa kannattaa kertoa vain niille, joiden kanssa haluaa sitten keskustella siitä mahdollisesta keskenmenosta.
Tässä raskaudessa mua jännittää ihan hirveästi kertoa esim. meidän äidille, joka on paljon ollut esikoista hoitamassa. Lähinnä lasten pienen ikäeron puolesta, että palkonko siitä saa taivastelua osakseen.
Ekasta raskaudesta opin, että alussa kannattaa kertoa vain niille, joiden kanssa haluaa sitten keskustella siitä mahdollisesta keskenmenosta.
Tässä raskaudessa mua jännittää ihan hirveästi kertoa esim. meidän äidille, joka on paljon ollut esikoista hoitamassa. Lähinnä lasten pienen ikäeron puolesta, että palkonko siitä saa taivastelua osakseen.
Vielä ollaan pidetty asia kokonaan omana tietonamme (miehelle kerroin reaaliajassa jo ekasta haamujen haamusta) ja varmaan toistaiseksi pidetäänkin. Ystävälleni saatan kertoa jos siltä tuntuu ja mies toki saa kertoa ystävilleen jos haluaa. En tällä keskenmenotaustalla lähde kuuluttelemaan asiaa kuin niille, joiden kanssa haluan jakaa myös mahdolliset huonot uutiset. Varhaisultraa ja toivottavasti nt-ultraa odotellessa, sitten katsotaan uudestaan.
Mä oon kertonut aika reilusti luotettaville ihmisille. Muutamalle ystävälle ja työkaverille. Esihenkilölle kerroin, kun meillä on töissä paljon henkilöstön vaihtuvuutta tälle vuodelle luvassa, niin osataan varautua hyvissä ajoin minunkin lähtöön. Mun työkalenterissa on nimittäin jo merkintöjä lokakuulle, jolloin oisin jo vanhempainvapaalla, ja täytyy hyvissä ajoin sopia, että kuka menee näihin työtehtäviin mun sijasta. Lapsille ei olla kerrottu vielä, paitsi mun 16v. esikoiselle. Hän on elää täysillä mukana tässä hommassa ja osaa kyllä pitää salaisuuden 
Varmaan nt-ultran jälkeen aletaan vasta kertoa. Myös omille lapsille vasta silloin. Tosin sain luvan kertoa mun ystävälle, joka tietää, että ollaan haluttu vauvaa :) Hänelle kerron tässä varmaan ihan piakkoin jo!
Mut oon kans miettinyt, että millä tavalla kertois isovanhemmille ja tädeille ja sedille. Olis kiva, kun olis joku erikoinen eikä vaan sanois.
Mut oon kans miettinyt, että millä tavalla kertois isovanhemmille ja tädeille ja sedille. Olis kiva, kun olis joku erikoinen eikä vaan sanois.
Puoliso alkoi kyselleen, et onko menkat alkaneet vai mikä tilanne. Niinpä seuraavana aamuna tehtiin testi. Sisko arvasi, kun nähtiin ja toisen läheisen raskaudesta oli puhetta. Yhdelle kaverille olen kertonut sekä esihenkilölle. Ettei vaan suunnittele mulle ensivuodelle/kaudelle mitään spesialia juttua.
Muiden kohdalla mietitään päivä kerrallaan. Äiti varmaan arvaa, kun mennään seuraavan kerran käymään.
Muiden kohdalla mietitään päivä kerrallaan. Äiti varmaan arvaa, kun mennään seuraavan kerran käymään.
Tässä vaiheessa kaksi lähintä ystävää tietää raskaudesta muuten ei olla puolison kanssa muille tästä vielä kerrottu. Katsellaan sitten varhaisultran jälkeen uudemman kerran, toki toiveena olisi että onnistuisi vähän pidemmälle vielä odottaa paljastumatta
Jos mä nyt sinne varhaisultraan menisin, niin haluaisin meidän äidille kertoa sen jälkeen, näyttää kuvan jne. Tässä on vaan se pieni tekninen ongelma, että millä verukkeella pyytäisin häntä katsomaan esikoista siksi aikaa. Just oltiin miehen kanssa ulkona syömässäkin, niin johan tuo ihmettelis, että mitä siellä ravintoloissa nyt alvariinsa ravataan. Veikkaan että arvaakin jo, jos satutaan samaan kahvipöytään, eikä mulle enää kahvi maistu.
Just oltiin miehen kanssa ulkona syömässäkin, niin johan tuo ihmettelis, että mitä siellä ravintoloissa nyt alvariinsa ravataan. Veikkaan että arvaakin jo, jos satutaan samaan kahvipöytään, eikä mulle enää kahvi maistu.
Mä oon ajatellut kertoa omille vanhemmille niin, että teen heille tietovisan meidän lähisuvusta ja viimeisenä kysymyksenä/tehtävänä on yhdistää päivämäärät (eli syntymäpäivät) lapsenlapsiin. Heillä on yhteensä 9 lastenlasta, joten tää ois kymmenes. Tehtävä on haastava jo sen puolesta, että muistaako ne kaikkien synttäreitä ja sitten jäljelle jää se 4.11. jota kovasti ihmettelevät ja katotaan syttyykö lamppu :D
Sama homma sitten omille lapsille kertoessa, mutta vaan meidän omasta perheestä.
Sama homma sitten omille lapsille kertoessa, mutta vaan meidän omasta perheestä.
Heh, no meillä on oikeasti tosi tosi pieni suku (mulla on esimerkiksi vain yksi ainoa serkku), mutta jostain syystä mulle ja mun veljelle on kertyneet näin isot perheet. Mulla on neljä lasta ja veljellä viisi. Eikä olla minkään herätysliikkeen edustajia. Kompensaatiota aiemmista niukoista sukupolvista?@Immi Ihana ajatusIhanan iso perhe/suku teillä myös!