Ang1
Näppärä viestien naputtelija
Monesti kuulee puhuttavan synnytyksenjälkeisestä masennuksesta.
En ole tähän mennessä ikinä kuullut mainittavan raskaudenaikaisesta masennuksesta.. kunnes eilen.
Minulla diagnosoitiin eilen masennus. Tähän asti olin luullut että olen ihan normi kirjan mukaan kulkeva raskaana oleva nainen.
Nainen jolla oli oireita kyllä mutta kaikki oireet olivat juuri niitä mitä on muutenkin raskaudessa mm: uupumus/väsymys, pelot, stressi, jännitys, tunteiden ailahtelu, ulkomuotonsa vihaaminen (tai lähinnä inhottaminen..)
Minulle oli shokki kuulla että olen masentunut. Olen luullut että se on ihan normaalia jos ei pääse sängystä ylös aamuisin tms. Nyt kun olen vielä lomalla.
Minä ja mieheni olemme halunneet tätä lasta jo niin kauan että sen takia tuntuu järkyttävältä että nyt olen sitten masentunut.
Ehkä juurikin siksi olen masentunut, kun halusimme tätä lasta niin ja nyt se on tuloillaan. Nyt ei sitten tavallaan usko tätä onnea todeksi ja pelkää kaikkea mahdollista mitä voi tapahtua raskauden aikana. Ainoa asia mitä en pysty edes kuvittelemaan pelkääväni on synnytys.
Neuvolasta muuten hienoja uutisia, kaikki oli todella hyvin ja vauva voi hienosti.
Ajattelin nyt kertoa että muutkin joilla mahdollisesti tämä asia itsellään saisi apua. Minulla on nyt psykologin kanssa tapaaminen ja muutenkin sain paljon apuja ja tukea jo heti eilen. Minä ja neuvolantäti kumpikin uskomme että minulle saattaa riittää jo yksi käynti, minun pitää nyt vaan saada tämä raskaus ja sen ilot kunnolla esiin.
Itse uskon että työhön palaaminenkin auttaa asiaa, pääsee ulos täältä sisältä.
Muuten, yksi mikä aiheuttaa pelkoja/stressiä on tämä palsta, täällä monesti liioitellaan ja vääristellään asioita. Niiden kaikkien uskominen on kuulema pahinta mahdollista.
Kuten sekin että sokerirasitus otetaan muka sormenpäästä, kysyin eilen neuvolassa että miksi minulla sitten otettiin käsivarresta jos jossain päin suomea otetaan sormenpäästä niin arvatkaapa mitä se täti vastasi "höpönlöpö, sormen päästä ei saa tarpeeksi tarkkaa tulosta, siitä voi kyllä seurata sokerinheittelyä mutta sokerirasitukseen se ei ole riittävä.." Että näin.
En ole tähän mennessä ikinä kuullut mainittavan raskaudenaikaisesta masennuksesta.. kunnes eilen.
Minulla diagnosoitiin eilen masennus. Tähän asti olin luullut että olen ihan normi kirjan mukaan kulkeva raskaana oleva nainen.
Nainen jolla oli oireita kyllä mutta kaikki oireet olivat juuri niitä mitä on muutenkin raskaudessa mm: uupumus/väsymys, pelot, stressi, jännitys, tunteiden ailahtelu, ulkomuotonsa vihaaminen (tai lähinnä inhottaminen..)
Minulle oli shokki kuulla että olen masentunut. Olen luullut että se on ihan normaalia jos ei pääse sängystä ylös aamuisin tms. Nyt kun olen vielä lomalla.
Minä ja mieheni olemme halunneet tätä lasta jo niin kauan että sen takia tuntuu järkyttävältä että nyt olen sitten masentunut.
Ehkä juurikin siksi olen masentunut, kun halusimme tätä lasta niin ja nyt se on tuloillaan. Nyt ei sitten tavallaan usko tätä onnea todeksi ja pelkää kaikkea mahdollista mitä voi tapahtua raskauden aikana. Ainoa asia mitä en pysty edes kuvittelemaan pelkääväni on synnytys.
Neuvolasta muuten hienoja uutisia, kaikki oli todella hyvin ja vauva voi hienosti.
Ajattelin nyt kertoa että muutkin joilla mahdollisesti tämä asia itsellään saisi apua. Minulla on nyt psykologin kanssa tapaaminen ja muutenkin sain paljon apuja ja tukea jo heti eilen. Minä ja neuvolantäti kumpikin uskomme että minulle saattaa riittää jo yksi käynti, minun pitää nyt vaan saada tämä raskaus ja sen ilot kunnolla esiin.
Itse uskon että työhön palaaminenkin auttaa asiaa, pääsee ulos täältä sisältä.
Muuten, yksi mikä aiheuttaa pelkoja/stressiä on tämä palsta, täällä monesti liioitellaan ja vääristellään asioita. Niiden kaikkien uskominen on kuulema pahinta mahdollista.
Kuten sekin että sokerirasitus otetaan muka sormenpäästä, kysyin eilen neuvolassa että miksi minulla sitten otettiin käsivarresta jos jossain päin suomea otetaan sormenpäästä niin arvatkaapa mitä se täti vastasi "höpönlöpö, sormen päästä ei saa tarpeeksi tarkkaa tulosta, siitä voi kyllä seurata sokerinheittelyä mutta sokerirasitukseen se ei ole riittävä.." Että näin.