Raskaana olevat raskaan työn raatajat, vertaistukea

  • Ketjun aloittaja Ketjun aloittaja Anna K.
  • Aloituspäivämäärä Aloituspäivämäärä
Hei! 
Täällä myös yksi hoitoalalla työskentelevä. Teen töitä vanhusten parissa ja päivittäin on nostelua, kääntelyä ym. Oon kyllä töissä yrittänyt välttää nostoja, mutta se on melkein mahdotonta jos on kahdestaankin iltavuoroissa. Muuten työkaverit ovat hyvin ymmärtäneet jos olen koittanut kevyemmin työskennellä. Apuvälineitäkin käytän päivittäin. Nyt meneillään rv 16+4 ja kahteen kertaan on jo supistellut töissä, neuvolasta sanottu että sitten on jäätävä sairaslomalle jos niitä alkaa enemmän tulemaan :/ Onneksi nyt kesäloma niin saa hetken sieltä levätä :) 

Voimia kaikille muille raskaan työn raatajille! :) 
 
Sama täällä. Lomalta on palattu ja johan kyykkiminen aiheutti parit kunnon supistukset. Sit tuli tänään inhottava vihlova/pistävä kipu mahaan vasemmalle puolelle melko ylös navan vierelle. Kesti ehkä 10 min ja meni kyllä sitten ohi. Työthän on pakko tehdä, mut saa nähdä pystyykö jatkamaan loppuun asti..
 
On kyllä inhottavaa, kuitenkin haluais tehdä parhaansa töissäkin ja ettei sit muiden tarvis tehdä kaksin kertaista työtä :/  Mut pikkuinen tärkein ja on nyt vain sen parasta ajateltava <3 
 
Huhhuh, viikon olen ollut töissä loman jälkeen ja ei siitä tule mitään. Hetken jaksan, mutta sitten alkaakin jo selkä sattua. Sattuu, jomottaa, särkee ja vihloo niin ettei meinaa jalat kantaa ja kävelemään meinaa päästä, itku meinaa tulla. Olen varautunut siihen että jossain vaiheessa sairaslomalle on jäätävä, mutta tätä menoa se on hyvinkin pian.
 
Meillä on lapset sairastanut, joten mun seitsemän päivän työputki katkesi, kun jouduin jäämään lasten kanssa kotiin. Toisaalta ihan hyvä, koska siinä sivussa vältin tosi raskaat nostot. Jaksan siis ihan hyvin, mutta en ole loman jälkeen yhtään pitkää pätkää vielä tehnyt. Eniten ehkä sekoitaa tuo ilta-aau-ilta-aamu rytmi. Sit jossain vaiheessa huomaa olevansa tosi väsynyt. Töissä on tuskaisen kuumaa. Nyt ois edessä kuuden päivän putki. Ehkä menee hyvinkin. 
 
Heippa!

Täällä myös hoitoalalla, työ on fyysisesti raskasta. Joudutaan myös paljon nostelemaan ym. Myöhemmin varmaan alkaa tuottamaan hankaluuksia pienissä asukasvessoissa kyykkiminen ja meillä on iso talo, missä hoitajat käyttävät pääosin rappusia kulkemiseen kerroksien välillä, eikä oikein tahtia voi hidastaa, kun työt on hoidettava. Kävelen usein työmatkat ( n. 3 km matka ) ja siihen päälle töissä juokseminen, niin jalkoja on alkanut hirveesti särkemään työpäivän jälkeen, tuntuu kun olis tulessa. Lisäksi on tullut jotain outoa lonkkakipua, mikä tuntuu aina välillä, ehkä se on vaan jotain tilapäistä :) Raskaita asukkaita nostellessa on tuntunut vatsassa välillä vihlontaa ja pientä poltetta, neuvolasta kyllä sanottiin, että se johtuu vaan paikkojen venymisestä, kun kipu kestää vain sen pienen hetken. Saa nähdä miten kauan jaksaa hommia painaa, ehkä ei ihan loppuun saakka..

Tekeekö muut yövuoroja ?? Mulla on nyt tulossa 3 yötä, ne oli merkattu listaan nyt kun palasin kesälomalta ja ajattelin ne ainakin tehdä ja katsoa sitten miltä tuntu, et voisko jatkossakin vielä tehdä. Sehän on vaan omasta jaksamiseseta kiinni, ei siitä vauvalle pitäis mitään haittaa olla ?
 
Olen kolme vuorotyössä, mutta yövuorot jouduin lopettamaan jo vkolla 13... :S niiin kamala pahoinvointi ja rytmihäiriöt että yövuoroja minulle ei enään laiteta.. Ja nyt olen ollut jo vkon sairaslomalla selkäkipujen takia kun ristiselkä paukahti jotenkain töissä nosto tilanteessa ja mua alko kamalasti pakottaa sit alapäätäkin. :S Saa nähä miten ens vkolla kun sairasloma loppuu niiin selkä kestää..
 
Meillä on myös kykkimistä ja kurottelua ja kaikki erittäin epäergonomista. Selkä sattuu aivan tuhottomasti ja sainkin sairaslomaa nyt. On tosi inhottavaa kun porukkaa on niin vähän ja sitten on asioita joita sinun juuri odotetaan tekevän mutta ei pysty.  Täytyy pyytää apua (eikä muut ehtisi kun niilläkin on tuli perseen alla) tai sitten itku kurkussa yrittää jotenkin kammeta jotain jättilaatikkoa yli pään korkeudelle, ilman että selkä tai maha hajoaa. Sitten kun joku on poissa ja ei ole saatu tuuraajaa niin johan on helvetti irti kun valmiiksikin porukkaa on liian vähän. Mutta ei musta ainakaan ole nyt juoksemaan siellä kahden ihmisen edestä, kun pelkästään käveleminen sattuu... Muakin hävettää vähän pyytää apua mutta kun ne asiat joista pyydän olisi tehneet tiukkaa ennen raskauttakin, olisin ne saanut tehtyä mutta kivuliaasti ja rysäyttäen. Pitää nyt koittaa levätä ja katsoa sitten uudestaan jaksamista..
 
Nyt ensimmäistä kertaa iski mullekin huoli töissäolosta ja omasta/vauvan terveydestä. Takana on fyysisesti ja henkisesti erittäin rankka iltavuoro. Selvisimme todella hyvin, mutta vaan mietin, että miten jaksan taas tänään tsempata itseni tekemään saman suorituksen uudelleen. Vuoro siis oli tosi kiireinen ja henkisesti erittäin raskas. Lopputuloksena oli supistuksia pitkin iltaa. Pitkästä aikaa todella pelkäsin. Tilanteisiin on vaan pakko mennä väliin, mutta raskaana ollessa tilanne onkin paljon monimutkaisempi. Kyse siis agressiivisesta potilaasta, joka terrorisoi koko osastoa. Samaan saumaan, kun on monta muutakin kiirreellisen avun tarvitsijaa, niin homma riistäytyy helposti käsistä. Pelottaa jo valmiiksi mennä tänään töihin.
 

En tie johtuuko raskaudesta ja töistä, mut nyt vasta ollu enemmän vaivana. Korvat mulla on menny nyt töis lukkoon tosi usein ja aukee omia aikojaan, ei auta nieleskely tai muukaan, yleensä jäänykki vaan tohon korvien lukkiutumiseen, mut alkuviikosta ku oli muutaman päivän tauon jälkeen aamuvuoro (eka tolla raskaammalla osastolla) niin tuli viel lisäks ihan hirvee olo ku toisen hoitajan kans laitettiin asukasta, tuli hirveen kuuma ja huono olo, ei niinkään hiostava, helpotti ku pääsi ihan hetkeks istuun ku työpari meni käymään muualla, mut oli kyl tuskasta yrittää vaan tehdä siinä töitä..

saas nähä viittikö tolla osastolla jatkaa jos mahdollisuus olis ku sopimus jatkuu, toisaalta rahalle olis tarvetta, mut henkisesti ja fyysisesti tosi raskasta olla osastolla jossa vaan täysin autettavia ihmisiä, eron huomaa kyllä heti ku muuten koko kesän ollu osastolla jossa myös omatoimisia asukkaita. pitäis vaan oikeesti pystyä pistään oma jaksaminen rahan edelle, varsinki ku oon tosi huono myöntään jos en pärjää ja hakeen esim saikkua jos tarvii..

 
Olen seurannut keskustelujanne jo monta kuukautta -nyt pääsin kokonaan pois töistä ja päätin paneutua tähän mammailuun kokopäiväisesti. Olen siis myös hoitoalalla ja usein tätä keskustelua seuratessani miettinyt miten te muut raskaassa työssä olevat olette pärjänneet? Onko ketään muita jotka olisivat jo jääneet pois töistä? Itse siis nyt viikolla 31+6. Ongelmana minulla ollut myös supistukset, syynä myös töistä pois jääntiin. Salmiakkikisun kertomukset kuulostavat valitettavan tutuilta :( Tsemiä kaikille vielä  raskaan työn parissa raataville!
 
Täällä toinen joka on jäänyt pois töistä. Parin viikon päästähän alkaakin sitten äitiysloma. Syynä supistelut ja selkäkivut. Supistukset varsinkin tuntuivat liittyvän rasitukseen. Välillä on hetkellisesti huono omatunto (liian tunnollinen omaksi parhaakseen), mutta kun roskien vieminenkin tuntuu olevan turhan raskasta niin enhän mä siellä töissä pärjää tappotahdissa. Ja kun mulle ei ole kevyempää työtä voitu järjestää niin hyvillä mielillä kasvattelen mahaa kotona ja otan rauhallisesti. Mulla on mahakin niin iso, että se on tiellä koko ajan;)
 
Mä oon kanssa hoitoalalla, tosin lasten puolella joten nostettavat on aika paljon kevyempiä. Nyt viikolla 33+5 ja viime viikolla jouduin jäämään saikulle supistelun takia. Hyvä että jäin, kun tänään lääkäri määräskin sit jo vuodelepoon. Supistukset ollu siis jo vähän tukalia ja vauva todella alhaalla ja kohdunsuukin jo pehmenny ja lyhentyny.

Yövuoroja mä tein lähes loppuun asti... 29+ viikoil yöt oli viel ok, tein vaan kaks yötä putkeen, mut viikol 32+ oli kyllä aika tuskaa, kun nukuin niin huonosti vuorojen välillä. Vuorot oli suunniteltu jo kesällä enkä tuolloin oikein tajunnu kuinka pitkällä raskaus noiden vikojen öiden aikaan jo on.

Mut jaksamisia töihin ja jääkää ajoissa saikulle, jos supistelut alkaa vaivata.
 
You must log in or register to reply here.
Takaisin
Top