Raskaana 40v. molemmin puolin

  • Ketjun aloittaja Ketjun aloittaja Pioni77
  • Aloituspäivämäärä Aloituspäivämäärä
Menin ostamaan kaupasta sellaista 4kk alkaen sopivaa KAURAPUUROA, jota oli entisestään paranneltu maistuvammaks ja on sileää. Vasta kotona sitten luin sisältöselosteen. Siinä on rasvatonta sekä täysmaitojauhetta sekä vehnäjauhoja! Onpas kaurapuuroa! Toki siis on kauraakin, mutta siis sisältää myös noita em. aineksia... no syötin sitten tänään sitä. Ollaan n. viikko syöty iltaisin kaurahiutaleista sauvasekoittimella pienentämistä hiutaleita keitettyä,puuroa. Huonoa on ollut sen meneminen. Tänään sitten, kun tarjosin tuota Piltin KAURApuuroa, niin tyttö tykkäsi ihan hulluna! Toivottavasti vehnä ei vaikuta mitenkään tytön vatsan toimintaan...ilmaa kun on muutenkin ollut ihan liian kanssa...
 
Jensan, tuntuupa huijaukselta moinen puuro. Itse en siedä vehnää lainkaan ja olen huomannut, että sitä on melkein kaikessa. Ärsyttää, että esim. kauraleiväksi saa tituleerata sellaista, jossa on suurin osa vehnää. Kiitos kun vinkkasit, tietää itse katsoa jatkossa puurotkin. Toivotaan, että neidin vatsa kestää sen. :happy:
Ps. Tuntuu vähän hassulta, että osalla meistä on vielä vauva masussa monta kuukautta ja osa saa jo syöttää omalleen puuroa. Aika kuluu loppupeleissä niin nopsaan!
 
Tytön vatsa on kestänyt puuron ja tyttö RAKASTAA sitä! Muutoin syöminen on edelleen varsin vähäistä, mutta iltapuuro uppoaa ja ihan sellaisenaan. Annulle puhkesi viime viikonloppuna ensimmäinen hammas ja toinen on ihan puhkeamispisteessä siinä vieressä. Niin se aika tosiaan kuluu...huisin nopeaan. Ja on kieltämättä metkaa, miten toiset vielä oottavat vauvaa syntyväksi(toiset vieläpä melko pitkäänkin) ja meillä toisilla alkaa vauvat jo kohta lähteä liikkeelle...:wideyed:
 
Moikka moi kaikille, täällä yksi 43-vuotias ensimmäisen ja samalla myös viimeisen odottaja, laskettu aika 7.10.2017 ja poika on tulossa :) Olen enimmäkseen kirjoitellut tuolla lokakuisisten ryhmässä, mutta tännekin voisin tulla ainakin välillä turisemaan.

Pienten hankaluuksien kautta ollaan nyt miehen kanssa päästy tähän pisteeseen, että tänään vaihtui rv 29+0. Vielä on siis aikaa synnytykseen (toivottavasti), mutta rakenneultran jälkeen aika on ruvennut liitämään siivillä niin, ettei meinaa perässä pysyä :woot: Töissä pitäisi jaksaa vielä elokuun loppuun asti. Vauvaa varten on jo miltei kaikki alkuun tarpeellinen varmaan saatuna/hankittuna, jatkoa seuraa sitten tarpeen mukaan tietenkin. Vielä olisi kyllä vaikka mitä tekemistä kotona, jotta saataisiin kaikki valmiiksi vauvaa varten.

Perheeseen kuuluu mies, minä, koira ja kaksi kissaa. Asumme maaseudun rauhassa :)
 
Heippa Kaari ja tervetuloa "veteraanien" joukkoon:grin
Meilläkään ei tuo raskaaksi tuleminen ja oleminen ollut ihan helppoa, jotenka ymmärrän hyvin, miten upea fiilis rakenneultran jälkeen on:) itsellä kun oli keskeytynyt keskenmeno keväällä -15 ja tuo keskeytyminen kun havaittiin np-ultrassa, niin se oli melkoinen shokki! Pelkäsin mennä kyseiseen ultraan, kun pelotti, jos alkiossa havattaisiin jotain kehityshäiriötä, mutta se, että alkio olisi kuollut, ei käynyt pienessä mielessäkään. Niinpä uutta raskautta alettiin yrittää heti kesällä-15 ja vasta toukokuussa -16 tärppäsi. Ja oltiin jo kuukausitolkulla tehty ovulaatiotestejä! Ehdittiin käydä hedelmättömyysklinikallakin, mutta toimenpiteisiin ei onneksi ehditty alkaa...
Kun sitten raskaus oli totta, pääsin varhaisraskauden ultraan, jossa gynis totesi kyseessä olevan tuulimunaraskaus. Viikon päästä tsekattiin uudestaan ja olihan siellä asukas! Koko raskautta varjosti pelko keskenmenosta, mutta onneksi se oli turhaa. Ja nyt sylissäni parhaillaan syö maitoa lähes puolivuotias ihana tyttö:dummy1::Heartbigred
 
Hieno juttu jensan, että onnistuitte! :) Kyllä itselläkin alkaa tässä olla sellainen tunne, että tästä vielä hyvä tulee, vaikka totta kai mitä vaan voi vielä sattua. Toivotaan kuitenkin parasta :)
 
Välillä tuntuu, ettei millään jaksaisi mitään :wideyed: Olisi niin mukava olla jo kotona omassa rauhassa ja tavallaan käpertyä omaan itseen enemmän. Tämä on kuitenkin ainutlaatuinen kokemus minulle, olla raskaana, vihdoinkin! Yöunetkin vaihtelee koko ajan, joskus nukun hyvin ja useimmiten huonosti, mistä syystä milloinkin. Olenkin ajatellut, että kai tämä ikä jo tekee hallaa raskausaikaankin omalta osaltaan, vaikka suhteellisen oireetonta tämä on ollutkin heti alusta asti. Sinnittelen töissä kuitenkin niin pitkään kuin mahdollista, kun työni ei ole fyysisesti rasittavaa, vaikka kyllä istuminenkin alkaa jo tuntua ikävältä välillä, kun lihakset jumittuu. Liian harvoin tulee lähdettyä kesken töiden mihinkään liikunnoimaan, kun kaikki työ on tietokoneella :(
 
Missä kaikki ovat? Enemmän kuin viidellä on ollut laskettu aika kesä-heinä-elokuussa. Miten on synnytykset menneet ja kumpia on tullut?
 
Rupesin eilen miettimään samaa, että onko moni meistä jo synnyttänyt ja onko kaikki mennyt hyvin. Toivottavasti saadaan pian kuulumisia. :dummy::dummy1:
Itse olen päässyt viimeiselle kolmannekselle ja kuun lopulla pitäisi jaksaa muuttaa. Tämä väsymyksen määrä on jotain käsittämätöntä, ehkä se johtuu osin matalasta Hb:sta, joka siis pyörii 100:n hujakoilla rautakuurista huolimatta. Jokainen työpäivä alkaa olla taistelua nukahtamista (ja unohtelua) vastaan ja jokainen selvitty työviikko suorastaan voitto. :smiley-ashamed004 Joka päivä saa kuulla mantraa, että kannattaa nukkua nyt, kun vielä voi, sitten ei 15:een vuoteen pysty. Se alkaa tuntua lannistavalta ja tekisi mieli antaa luunappi otsaan seuraavalle, joka sanoo niin. :finger004 Muuten kaikki on hyvin!
 
Täällä on nyt viikot 32+5, ja jaksamisen kanssa myös hieman ongelmia, luulisin että ennemminkin henkistä kuin fyysistä jaksamista koskee tämä jaksamattomuus. Hb oli vielä yli 130 viime viikolla neuvolan mittauksessa, joten veikkaan, etteivät rautavarastotkaan ole ihan tyhjillään vielä ainakaan, vaikkei hb siitä suoranaisesti kerrokaan mitään. Pari viikkoa olisi vielä töitä.

Maha muutti muotoaan, ilmeisesti ipana alkaa valua pikku hiljaa alas päin, pinkeä ylävatsan pallo katosi yhdessä yössä, ja nyt ei syöminenkään ahdista enää niin paljoa kuin se tässä muutaman viikon aikana on tehnyt tukalaa oloa. Eiköhän tämä tästä nyt etene taas, aika menee melko nopsaan tällä hetkellä :)
 
Tänään vkoja 29+0. Saikulla ollut jo useamman viikon. Edellisessä raskaudessa ilmestynyt nivustyrä vaivaa taas niin ettei kunnolla pysty kävelemään tai seisomaan. Nuorimmaisetkin oli laitettava takaisin päiväkotiin kesken loman,kun en niiden kanssa pystynyt edes ulos lähtemään.
Hb 103 ja varastorauta vähissä 28.
Harmittaa ja väsyttää ja odotan vaan,että viikot kuluis nopsaan.
5.10 äitiyspoli,jossa ilmeisesti päätetään käynnistys ajankohta.
Sitä odotellessa :)
 
Hui kun on alhaalla raudat sulla mamitzu :( Ja kuulostaa tukalalta tuo nivustyräkin. Tsemppiä ja jaksamista loppuun!
 
Voi, Mamitzu, onpa sulla vaivaa kerrakseen! Ja matkaa vielä melkoisesti!!! Toivottavasti olosi matkan varrella vielä helpottuu
 
jensan sanoi:
Voi, Mamitzu, onpa sulla vaivaa kerrakseen! Ja matkaa vielä melkoisesti!!! Toivottavasti olosi matkan varrella vielä helpottuu
Click to expand...

Kiitos.
Nivustyrä valitettavasti vain pahenee loppua kohden, kun maha kasvaa. Synnytyksen jälkeen sitten leikataan.
Rautaa annetaan iv:nä ensi kuussa. Se vähän auttaa väsymykseen. Jaksaa jaksaa, "enää" reilu 10 vkoa :)
Näillä näkymin käynnistellään rv 38+
 
Täältä kanssa uutisia, laskettu aika ois 29.9, mutta sainkin etisen istukan takia suunnitellun sektion viikon päähän tiistaille. Äippäloma alkais vasta perjantaina eli vähän hässäkäksi meni tämä vika viikko, kun kaikki on vielä laittamatta [emoji2] Sentään sain saikkua muun viikon, että tulee edes pari päivää lisää.
 
Nyt on yksi vauva lisää eli meille syntyi pienen pieni tyttö (2490g ja 48cm) tiistaina 29.8 suunnitellulla sektiolla. Eilen illalla päästiin kotiin, tosin pieni jatkaa vielä kotonakin valohoidossa kotisairaalan turvin. On muuten ihan mahtavaa, että pk-seudulla on tuollainen mahdollisuus! Nyt vaan sitten odotellaan, että tuo hoito saadaan onnistuneesti tehtyä ja sen jälkeen aletaan opetella imetystä. Kun vauvan suu on niin pieni, niin ei muuten ole ihan helppoa [emoji4]
 
Onnea Tenava pienestä tytöstä:Heartpink!

Ei kuulosta ihan helpoimmalta aloitukselta, mutta sun asenne tuntuu olevan valoisan optimistinen:happy:! Hetki kerrallaan vaan eteenpäin!
 
Hurjasti onnea Kaari pojasta:Heartblue!
Ei muutakun nauttimaan tästä uudesta elämän alusta:hello2
 
Paljon onnea, Kaari! :Heartred Pojalla on sama syntymäpäivä kuin minulla. :cool: Oliko etukäteen tietoa, että hän saattaisi syntyä etuajassa?
 
You must log in or register to reply here.
Takaisin
Top