@Kali Tunnustan, että mulla on ollut koko ajan sellainen olo, että teillä tärppäisi tässä kierrossa. Olet jo kokenut niin paljon pettymyksen tunnetta ja turhaan innostumista, etten ole halunnut "jinxata" sitä mitenkään - mutta minä niin toivon, että jos kuitenkin siellä olisi nyt joku mukana!

Ymmärrän, että haluat pitää mieltä maltilla, ja suojella itseäsi uudelta pettymykseltä. Toivon kuitenkin varovasti, että tämä olisi oikea etiäinen näin etäältä. Olette täällä ajatuksissa.
@Lunari Vitsit, tekstisi kuulostaa kovin tutulta, melkein kuin olisin itse kirjoitellut! Meillä ei ole vielä yritys päällä, koska minun on ensin saatava lääkäriltä raskauslupa, mutta verensokeriarvot kaukana tavoitteesta. Hetken alkoi jo näyttää paremmalta, mutta nyt otettu taas takapakkia – esimerkiksi viime yönä verensokeri yks kaks yli kolminkertaistui aamuyöstä. Jos en olisi kovin herkkäuninen ihminen, voisin melkein luulla että olen kävellyt unissani jääkaapille.
Kärsin myös lapsettomuuspelosta, se alkoi kun erosin 28-vuotiaana pitkästä parisuhteesta. Olin aina ajatellut, että ensimmäinen lapsi olisi hyvä saada alle 30-vuotiaana, ja tunsin oloni yhtäkkiä kovin vanhaksi. Nyt olen 33-vuotias ja hyvässä parisuhteessa, ja pelko on onneksi vähän hellittänyt – siihen on auttanut myös tämä keskustelupalsta.

Jostain syystä kuitenkin edelleen ajattelen, ja olen melkein varmakin (mikä on kyllä aivan hölmön hommaa), että meillä tulee olemaan vaikeuksia saada lasta. En myöskään halua puhua vauvahaaveista läheisille ja muille tutuille, koska en kestäisi aiheeseen liittyviä uteluita.
Samalla kuitenkin, jostain käsittämättömästä syystä, ajattelen että mitä jos raskaudunkin vahingossa ennen kuin lääkäri antaa luvan. Lapsen saamisen mahdollisuus on ikään kuin ”Schrödingerin kissa” (rillit huurussa sarjaa katsoneet tietänevät ainakin teorian).
Onnea yritykseen niin teille kuin muillekin täällä kuumeileville.
