Ehkä sitä nyt itsekin hyppään mukaan keskusteluun. Välillä tullut jo kurkittua tätä ketjua. Nyt on tullut niin paljon aihetta pyöriteltyä mielessä että parempi tulla tänne.

Eli taustaa sen verran, että meillä on jo kaksi aiempaa lasta ja koko ajan on ollut haave vielä kolmannesta ja suht pienellä ikäerolla tämäkin. Aiemmat raskaudet alkaneet hävyttömän helposti ensi yrittämällä. Tästä syystä mies on varsinkin itsevarmana liikenteessä ja toki itsekin luotan että eiköhän kolmas jossain vaiheessa itsestään ilmoittele, koska vaikea uskoa että asiat olisivat kovin paljon ehtineet omassa tai miehen kehossa muuttua. Mutta eihän sitä voi ikinä tietää. Mies onneksi ymmärtää että kierron jokainen päivä ei ole mahdollisuus raskaudelle. Olen kouluttanut aiheeseen.

Eli nyt menossa tosiaan yk1. Kaksi varhaista testiä tehty ja kummatkin negatiivisia. Vatsatuntemuksia on ollut, mutta ne voivat olla kyllä stressivatsaakin kun meillä on ollut vähän turhaa perhedraamaa tässä, joka on kuormittanut aika paljon viime päivinä. Ei siis meidän parisuhteeseen liittyvää.
Mutta niin usko ei ole kovin korkealla tämän kierron suhteen enää. Muutenkin ollut vähän epäselvää koska oli ovis. Oireet oli niin epäselviä. Hommailtiin kyllä säännöllisesti. Yleensä tunnistan limoista ja mahdollisesta pikkukivusta. Ja koska edellisestä raskaudesta on vasta 10 kk ja imetän niin kierto on vielä pitkähkö ja ennustamaton. Aiemmat kaksi 35 ja 36 vrk ja en ihmettelisi jos pituus vielä vaihtelisi.

Eli nyt odottelen menkkoja ja toki toivon ettei ne tulisikaan, mutta en kyllä oikein jälkimmäiseen jaksa enää uskoa. No seuraavaan kiertoon otan ekaa kertaa ikinä ovistestit käyttöön, jotta ei tarvitse sitä ainakaan arvuutella ja miettiä koska on edes mahdollista plussata jos tärppääkin. Varmaan niiden käyttöä sitten täällä teille ihmettelen.

Mutta joo tämmöinen pitkähkö sepustus tässä. Olkaapa hyvät

Ja onnea jo kaikille plussanneille!