moana
Puuhakas puhuja
Mä oon laskenut niin, että ovisplussaa seuraava päivä ois varsinainen ovispäivä eli dpo 0 ja siitä sit eteenpäin dpo 1, 2 jne.
ON:
Tuntuu kyllä siltä, että tän piinailun kanssa menee välillä järki. Täällä siis dpo 8 ja koko alkuviikon on juilinut mahaa, väsyttänyt jne. Ihan normaalijuttuja, mitä mulla oviksen ja menkkojen välissä on ollut tässä ennenkin. Silti mieli kääntyy sellaiseen sitkeään haaveilu- ja spekulointimoodiin, ja ajattelee, että olenkohan raskaana ja onkohan tämä nyt sitä. Vaikka ihan samanlaisia oireita on tosiaan aina jokaisen kierron aikana. Ja järjellä ajateltuna ei tuossa vaiheessa mitään raskausoireita pitäisi juuri olla, kun ajallisesti pitäisi olla vasta kiinnittyminen tapahtumassa tai tuloillaan.
Haaveilu on tiettyyn pisteeseen mukavaa puuhaa, mutta tässä tilanteessa sillä onnistuu toisinaan vaan nostamaan omia odotuksia ihan liian korkealle, ja menkkojen alkaessa sitä romahtaa ne kaikki odotukset sitten rytinällä alas.
Ehkä tästä voi huomata, että ainakin oma mieliala vaihtelee ihan laidasta laitaan. Välillä on optimistinen ja toiveikas, haaveilee asioista. Välillä sit taas on tosi apea ja surullinen, ja kismittää, että miksei mieli nyt voisi lopettaa tämän haaveilun ja oireiden liiallisen spekuloinnin.
Tällä hetkellä olo on juuri tuollainen apea ja pessimistinen onnistumisen suhteen. Joskus tuntuu vaan niin vaikealta olla nainen näiden kaikkien omituisten kehon tuntemusten ja fiilisten kanssa.
Kyllähän tuo mieskin sitä vauvaa kovasti toivoo, mutta ei tarvitse tosiaan näiden oman mielen ja kehon viestien kanssa pelata samalla tavalla.
alkas ny äkkiä vaa menkat, jos on alkaakseen. :)
eilen ne oksetti.
Esikoinen syntyi keväällä 2019 ja pikkukakkosta lähdettiin juuri yrittämään. Tällä hetkellä yk2, kp 10.
