Moikka,
Nyt tulee pitkä sepustus
Kävin ihopolin lääkärin luona. Oli avartava käynti, meinasin saada paniikkikohtauksen vastaanotolla/aikaa odottaessa, mutta se rauhoittui sitten. Ensimmäinen kysymys ihotautilääkäriltä oli, että onko elämässäsi tapahtunut jotain kuormittavaa: itkuhan siitä taas tuli. Hyvin meni kuitenkin. Kokonaisuudessaan mulla meni näin. Mun ihosairaus on autoimmuunisairaus, johon liittyy ns. pseudoallergia. Eli iho voi pitkään olla hyvä pienellä lääkeannostuksella tai ilmankin, mut sit se voi yhtäkkiä pahentua jonkin kuormitustekijän kanssa esim. stressi, joku tulehdus tai muu ulkoinen ärsyke. Se ei todennäköisesti ole suoraa allergiaa, vaan mun keho kehittää allergiakohtauksia vähän monimutkaisemmalla tavalla. Kehoni kehittää kiihtyvissä määrin vasta-aineita ja histamiinia yli rajojen. Se ei jää testeillä kiinni, paitsi siitepölyt, mutta koska histamiinin tuotanto on niin vauhdikasta ja se sama histamiini osallistuu äkillisiin allergiareaktioihin, oon vaarassa saada anafylaksioita sellaisista ruoka-aineista, joissa on suuret määrät histamiinia, kuten kala tai mansikat. Elimistön sietokyky histamiinille johtuu lukuisista eri tekijöistä eli voi olla päiviä, jolloin en saa oireita ja sitten taas saan. Multa ikään kuin puuttuu se tekijä, joka estää tuon histamiinin lisääntymisen, mikä tavan ihmisillä yleensä on. Sitten on myös sitä suoraa allergiaa esimerkiksi tomaatille ja kookokselle.
Lääkäri siis epäili hyvin suuresti, että mun elämäntilanne + sisäiset tekijät ovat laukaisseet turpoamiskohtaukset hyvin pahana ja nämä kohtaukset reagoivat siihen kuuluisaan histamiiniin, jota löytyy ruuasta.Ja, mitä panikoituneempi olen, sen pahemmat kohtaukset. Mutta nyt lääkityksenä kestine 20mgx2, tupla-annos siis, joka ylittää pakkausselosteen määrän, mutta ihotautilääkäri sanoi, että tällä annostuksella voi lääkettä syödä turvallisesti vuosia, sivareita voi kuitenkin esiintyä, mutta ne eivät ole vaarallisia. Lisäksi syön nyt omeprazolia 40mg vatsan tulehdukseen. Nyt pyritään siihen, ettei kohtauksia tulisi. Lisäksi tutkitaan 120 erilaista allergeeniä verestä ja tarkistetaan onko mulla Hae-taudin vasta-aineita. Lääkäri kyllä oli hyvin vahvasti sillä kannalla, ettei kokeet todennäköisesti tule selittämään syytä, että kyse on kroonisesta urtikariasta, joka on muuttanut muotoaan, mutta on kuitenkin suljettava muut vaihtoehdot pois. On hyvin epätodennäköistä, että allergialääke aiheuttaisi apuaineiden kautta allergian, joskin mahdollista, mutta tilanteeni huomioonottaen sitä epäillään viimeiseksi. Kokeisiin tulee kutsu 2 vkon sisällä, sitten lääkäri katsoo tulokset. Ihopolille kontakti on nyt 2-vuoden ajan, jotta tilanne saadaan rauhoittumaan. On olemassa myös jokin muu lääke näihin kohtauksiin, mutta se tulee kyseeseen vain silloin, jos niitä ei muilla keinoin saada kuriin.
Näillä mennään. Vauvat saa nyt odottaa. Lääkitys on nimittäin sen verran voimakas, etten sitä raskaana ollessa voi käyttää ja se tulee alasajaa asteittain.

Kuitenkin asiat hoituu - lääkärikin lohdutti, että vaikka turpoamiskohtaukset ovat epämukavia ja kamalia, ne eivät jätä pysyviä vaurioita, pitää olla vain tarkka, ettei hengitystiet umpeudu.
Mutta täällä tämmöistä. Mun on varmaan ihan turha edes metsästää ovista, kun nää lääkkeet sotkee sen. Kaipa mä vaan keskityn nyt itseni rentouttamiseen ja otan rauhallisesti. Ehkä meillekin se pieni suodaan kun on sen aika. Kyllä mua silti tää kaikki itkettää, välillä helpotuksesta ja välillä siitä, kun olisin kaiken toivonut menevän toisin. Elämää ei kuitenkaan voi aina etukäteen arvata, siksi silloin kun surettaa, pitää antaa tilaa surulle.
