Raskaaksi 2020

Isot tsempit täältä. Ihanaa että mies tukee sua :Heartred

Niin on :Heartbigred

Mun on pakko sanoa, että ihmettelen suuresti mun miehen psyykkistä kapasiteettiä: ei jättänyt mua missään vaiheessa, vaikka oli todella stressaantunut selvästi itsekin mun tilanteesta. On jaksanut tähän päivään saakka kannustaa ja ajatella positiivisesti. Jäi töistä kotiin, kun sanoin, että on paha olla yksin. Kannatteli mua, muttei mennyt mukaan mun paniikkiin. Antoi mun itkeä ja surea, tajusi, ettei tää pahaolo johdu itsestään. Ja ovella oli vastassa sanoen, että haluaa aina olla mun kanssa, vaikka sekoaisin miten pahasti :Heartred
Sitten mä tajusin, että tässä on mun elämäni rakkain ihminen, vaikka mitä kävis. Vaikka vauvat menis taivaan tuuliin ja ei saatais ikinä lapsia. Kun mä tästä joskus selviän, me mennään naimisiin, sen päätin just nyt :king
 
Täällä ei ole mitään uutta auringon alla. Huomiset gynetutkimukset jännittää, en tiedä kumpi jännittää enemmän : se, että jotain vikaa löytyy vai se ettei löydy. Tottakai toivon saavani terveen paperit, mutta esim. ovulaatiohäiriö selittäisi, miksi meillä ei vauvaa vielä ole. Jos mitään vikaa ei mistään löydy, kyse on lähinnä huonosta tuurista ja ahdistavaa ajatella, että sitä saatetaan tässä tilanteessa olla vielä vuodenkin päästä, eikä millekään ole mitään tehtävissä. En tiedä, saako kukaan kiinni mitä tarkoitan..... :oops:
 
Täällä ei ole mitään uutta auringon alla. Huomiset gynetutkimukset jännittää, en tiedä kumpi jännittää enemmän : se, että jotain vikaa löytyy vai se ettei löydy. Tottakai toivon saavani terveen paperit, mutta esim. ovulaatiohäiriö selittäisi, miksi meillä ei vauvaa vielä ole. Jos mitään vikaa ei mistään löydy, kyse on lähinnä huonosta tuurista ja ahdistavaa ajatella, että sitä saatetaan tässä tilanteessa olla vielä vuodenkin päästä, eikä millekään ole mitään tehtävissä. En tiedä, saako kukaan kiinni mitä tarkoitan..... :oops:


Onko teillä mones yk menossa? Tiedän hyvin tunteen, toivotaan kuitenkin että kaikkia on kunnossa! :)
 
Mä olen ahminut viime päivinä katsoa niitä videoita YouTubesta ja alkanut mittailla lämpöjä. Aloin piirtää omaa lämpökäyrääkin :grin ja eilen (oletettu dpo1), aloitin punaviinin litkimisen :smiley-angelic001
 
Kuukautiset eivät ole vielä alkaneet. Jos kierto on sen 29 päivää, ovat kuukautiset siis päivän myöhässä. Olen päättänyt, etten tee raskaustestiä vielä lähipäivinä. Huomaan mieluummin kuukautisten alkamisen kuin odotan toista viivaa ilmestyväksi.

Minua kumma kyllä helpottaa se, että hedelmällisyyteni tulee laskemaan dramaattisesti loppuvuodesta, kun täytän 35 vuotta l. Nyt siis katsotaan vuoden ajan, tuleeko lasta perinteisin menetelmin :D Jos ei, niin sitten voidaan mennä tutkimuksiin ja miettiä, laittaisimmeko rahaa hormonihoitoihin (jos niistä voisi olla hyötyä) vai menisimmekö suoraan adoptiojonoon.

Olen lopettanut vähäisenkin alkoholin juonnin ja kieltäytynyt myös mieheltä juomisen, mikä on aiheuttanut riitaa. Ajattelen niin, että on parempi pelata varman päälle, kun aikaa on aika vähän.
 
Mä olen ahminut viime päivinä katsoa niitä videoita YouTubesta ja alkanut mittailla lämpöjä. Aloin piirtää omaa lämpökäyrääkin :grin ja eilen (oletettu dpo1), aloitin punaviinin litkimisen :smiley-angelic001

Mä kans ajattelin aloittaa lämmön mittailun sen videon myötä :happy: Mutta aloitan vasta samaan aikaan, kun alan tikuttamaan ovista eli joskus kp10 (nyt menossa kp5). Tuli todella mielenkiintoisia uusia juttuja niissä videoissa ja paljon hyviä vinkkejä!
Kerro sitten @Keltainenkuu , jos piikki tulee kiinnitymisen mahdollisella kohdalla :smug:
 
Täällä ei ole mitään uutta auringon alla. Huomiset gynetutkimukset jännittää, en tiedä kumpi jännittää enemmän : se, että jotain vikaa löytyy vai se ettei löydy. Tottakai toivon saavani terveen paperit, mutta esim. ovulaatiohäiriö selittäisi, miksi meillä ei vauvaa vielä ole. Jos mitään vikaa ei mistään löydy, kyse on lähinnä huonosta tuurista ja ahdistavaa ajatella, että sitä saatetaan tässä tilanteessa olla vielä vuodenkin päästä, eikä millekään ole mitään tehtävissä. En tiedä, saako kukaan kiinni mitä tarkoitan..... :oops:
Meillä meni vuosi tärpätä ja gyne jo melko alussa projektia ultrasi munasarjat ja totesti, että ne on normaalit ja olipa vielä munasolukin silloin kypsymässä. Kohtukin oli normaali yms... eli ei ollut mitään näennäisesti vialla, mutta silti kesti. :)
Jännä juttu...
 
Onko teillä mones yk menossa? Tiedän hyvin tunteen, toivotaan kuitenkin että kaikkia on kunnossa! :)

Virallisesti vasta yk3, eli ei sinänsä olla pitkään kunnolla yritetty. Ilman ehkäisyä ollaan kuitenkin oltu jo kolme vuotta, joten siitä syystä mietityttää, miksei ei raskaus ole alkanut vielä. Aiemmin en tosiaan ole ovulaatiota seurannut, joten voihan se olla, ettei olla vaan oikeeseen aikaan peittoa heiluteltu. Oman mielenterveyden vuoksi haluan kuitenkin tutkimuksissa käydä.
 
Virallisesti vasta yk3, eli ei sinänsä olla pitkään kunnolla yritetty. Ilman ehkäisyä ollaan kuitenkin oltu jo kolme vuotta, joten siitä syystä mietityttää, miksei ei raskaus ole alkanut vielä. Aiemmin en tosiaan ole ovulaatiota seurannut, joten voihan se olla, ettei olla vaan oikeeseen aikaan peittoa heiluteltu. Oman mielenterveyden vuoksi haluan kuitenkin tutkimuksissa käydä.


Juu se voi olla et peitot ei oo vaan heilunut oikeeseen aikaan. Mutta tottakai kannattaa käydä että saa itse mielenrauhan ja ohan se muutenkin hyvä varmistaa että kaikki on kunnossa :)
 
Mä oon nyt lähdössä kohta polille, mut tulin sitä ennen kertomaan sen verran, et tänään on toinen päivä kun oon syönyt allergialääkkeitä ja pakko sanoa, että ne toimivat paremmin kuin hyvin. Ihan kun oisin saanut mielialalääkityksen :wideyed: voiko ihminen ahdistua niin paljon pelkästä allergiasta et melkein sekoaa, ainakin lapsilla tiedän, että voi aiheuttaa suurtakin levottomuutta hoitamaton allergia.
Mutta siis jänskättää mut oon toiveikas :nailbiting:
Lääkkeestä ei siis taida johtua tää olo vaan kaikista perinteisimmästä eli jostain ruoka-aineesta. Palaillaan :shy:
 
Taas jostain kumpuaa älytön epätoivo, eli eiköhän menkat ala ens viikolla :sorry: toivottavasti pääsen lääkäriin ens kuussa, näin ainakin hoitaja lupaili.. muutama sivu sitten kirjoitin miten huonosti minua kohteli puhelimessa tuuraava gynekologi mutta kaikeksi onneksi tämä tuuraaja oli konsultoinu mun omaa gyneä joka oli sitä mieltä että tarkastukseen ens kuussa ja mahd jokin lääkitys alku kiertoon et saadaan ovulaatio aikaan:thumleft harmittaa miehen käytös tai olemus:scratch en tiiä mikä sitä vaivaa kun ei taas puhu... Mut toisaalta tuntuu etten itsekkään osaa oikein puhua, oon jotenkin jääny yksin tän vauva asian kanssa.. kaikki vauva uutiset saa kyyneleet silmiin ja ahdistaa:sad001 anteeksi omanapailu mut tällä hetkellä tuntuu vaan niin kohtuuttoman pahalta:sad015
 
Moikka,

Nyt tulee pitkä sepustus :grin

Kävin ihopolin lääkärin luona. Oli avartava käynti, meinasin saada paniikkikohtauksen vastaanotolla/aikaa odottaessa, mutta se rauhoittui sitten. Ensimmäinen kysymys ihotautilääkäriltä oli, että onko elämässäsi tapahtunut jotain kuormittavaa: itkuhan siitä taas tuli. Hyvin meni kuitenkin. Kokonaisuudessaan mulla meni näin. Mun ihosairaus on autoimmuunisairaus, johon liittyy ns. pseudoallergia. Eli iho voi pitkään olla hyvä pienellä lääkeannostuksella tai ilmankin, mut sit se voi yhtäkkiä pahentua jonkin kuormitustekijän kanssa esim. stressi, joku tulehdus tai muu ulkoinen ärsyke. Se ei todennäköisesti ole suoraa allergiaa, vaan mun keho kehittää allergiakohtauksia vähän monimutkaisemmalla tavalla. Kehoni kehittää kiihtyvissä määrin vasta-aineita ja histamiinia yli rajojen. Se ei jää testeillä kiinni, paitsi siitepölyt, mutta koska histamiinin tuotanto on niin vauhdikasta ja se sama histamiini osallistuu äkillisiin allergiareaktioihin, oon vaarassa saada anafylaksioita sellaisista ruoka-aineista, joissa on suuret määrät histamiinia, kuten kala tai mansikat. Elimistön sietokyky histamiinille johtuu lukuisista eri tekijöistä eli voi olla päiviä, jolloin en saa oireita ja sitten taas saan. Multa ikään kuin puuttuu se tekijä, joka estää tuon histamiinin lisääntymisen, mikä tavan ihmisillä yleensä on. Sitten on myös sitä suoraa allergiaa esimerkiksi tomaatille ja kookokselle.

Lääkäri siis epäili hyvin suuresti, että mun elämäntilanne + sisäiset tekijät ovat laukaisseet turpoamiskohtaukset hyvin pahana ja nämä kohtaukset reagoivat siihen kuuluisaan histamiiniin, jota löytyy ruuasta.Ja, mitä panikoituneempi olen, sen pahemmat kohtaukset. Mutta nyt lääkityksenä kestine 20mgx2, tupla-annos siis, joka ylittää pakkausselosteen määrän, mutta ihotautilääkäri sanoi, että tällä annostuksella voi lääkettä syödä turvallisesti vuosia, sivareita voi kuitenkin esiintyä, mutta ne eivät ole vaarallisia. Lisäksi syön nyt omeprazolia 40mg vatsan tulehdukseen. Nyt pyritään siihen, ettei kohtauksia tulisi. Lisäksi tutkitaan 120 erilaista allergeeniä verestä ja tarkistetaan onko mulla Hae-taudin vasta-aineita. Lääkäri kyllä oli hyvin vahvasti sillä kannalla, ettei kokeet todennäköisesti tule selittämään syytä, että kyse on kroonisesta urtikariasta, joka on muuttanut muotoaan, mutta on kuitenkin suljettava muut vaihtoehdot pois. On hyvin epätodennäköistä, että allergialääke aiheuttaisi apuaineiden kautta allergian, joskin mahdollista, mutta tilanteeni huomioonottaen sitä epäillään viimeiseksi. Kokeisiin tulee kutsu 2 vkon sisällä, sitten lääkäri katsoo tulokset. Ihopolille kontakti on nyt 2-vuoden ajan, jotta tilanne saadaan rauhoittumaan. On olemassa myös jokin muu lääke näihin kohtauksiin, mutta se tulee kyseeseen vain silloin, jos niitä ei muilla keinoin saada kuriin.

Näillä mennään. Vauvat saa nyt odottaa. Lääkitys on nimittäin sen verran voimakas, etten sitä raskaana ollessa voi käyttää ja se tulee alasajaa asteittain.:sorry: Kuitenkin asiat hoituu - lääkärikin lohdutti, että vaikka turpoamiskohtaukset ovat epämukavia ja kamalia, ne eivät jätä pysyviä vaurioita, pitää olla vain tarkka, ettei hengitystiet umpeudu.
Mutta täällä tämmöistä. Mun on varmaan ihan turha edes metsästää ovista, kun nää lääkkeet sotkee sen. Kaipa mä vaan keskityn nyt itseni rentouttamiseen ja otan rauhallisesti. Ehkä meillekin se pieni suodaan kun on sen aika. Kyllä mua silti tää kaikki itkettää, välillä helpotuksesta ja välillä siitä, kun olisin kaiken toivonut menevän toisin. Elämää ei kuitenkaan voi aina etukäteen arvata, siksi silloin kun surettaa, pitää antaa tilaa surulle. :Heartred
 
@zarar_ Siis todella hienoo, että pääsit nyt eteenpäin asiassa ja saat aloitettua itsesi hoitamisen. Mä luulen, että vauvaakin on mukavampi yrittää sitten, kun asiat on selvillä ja olo on helpompi. Älä kuitenkaan meitä jätä ja mä ainaskin haluan kuulla, miten sielä sujuu :) Tsemppiä isosti :Heartred
 
@zarar_ Siis todella hienoo, että pääsit nyt eteenpäin asiassa ja saat aloitettua itsesi hoitamisen. Mä luulen, että vauvaakin on mukavampi yrittää sitten, kun asiat on selvillä ja olo on helpompi. Älä kuitenkaan meitä jätä ja mä ainaskin haluan kuulla, miten sielä sujuu :) Tsemppiä isosti :Heartred

Kiitos tsempistä :Heartred

En jätä, vaikka uskonkin, että te plussaatte ja kaikkoatte täältä ennemmin kuin minä saan itseni kuntoon tai meidän yritys alkaa :dance008
Mutta kerron toki kuulumisiani. Itkettelee nytkin just, ei ollut turha käynti, kuin ei myöskään ne psyk. puolen käynnit, mutta mä yritän ajatella, että on kaikkien kannalta paras, että olen kunnossa kun aloitetaan yrittämään taas. Suru on silti valtava, keskenmenosta että yrittämättä jättämisestä :sad001 Mutta päivä kerrallaan :Heartred
 
Taas jostain kumpuaa älytön epätoivo, eli eiköhän menkat ala ens viikolla :sorry: toivottavasti pääsen lääkäriin ens kuussa, näin ainakin hoitaja lupaili.. muutama sivu sitten kirjoitin miten huonosti minua kohteli puhelimessa tuuraava gynekologi mutta kaikeksi onneksi tämä tuuraaja oli konsultoinu mun omaa gyneä joka oli sitä mieltä että tarkastukseen ens kuussa ja mahd jokin lääkitys alku kiertoon et saadaan ovulaatio aikaan:thumleft harmittaa miehen käytös tai olemus:scratch en tiiä mikä sitä vaivaa kun ei taas puhu... Mut toisaalta tuntuu etten itsekkään osaa oikein puhua, oon jotenkin jääny yksin tän vauva asian kanssa.. kaikki vauva uutiset saa kyyneleet silmiin ja ahdistaa:sad001 anteeksi omanapailu mut tällä hetkellä tuntuu vaan niin kohtuuttoman pahalta:sad015



Ompas harmi, kauheesti tsemppiä. Tää on kyllä sellasta tunteiden vuoristorataa tää vauva homma ettei mitään järkeä. :hungover: mut onneksi pääset nyt sit gynelle! Oliko teillä monesko yk? :) eiköhän se pieni teille ihan varmasti siunaannu:rolleyes:
 
Ompas harmi, kauheesti tsemppiä. Tää on kyllä sellasta tunteiden vuoristorataa tää vauva homma ettei mitään järkeä. :hungover: mut onneksi pääset nyt sit gynelle! Oliko teillä monesko yk? :) eiköhän se pieni teille ihan varmasti siunaannu:rolleyes:

Kiitos:oops:
Jätin pillerit pois 9/19 joten taitaa olla 8yk menossa:confused004 alotin tässä kierrossa macan ja vahvemmat royl geleet:rolleyes: endon takia joka yritys kuukausi lisää on yhtä tuskaa:shifty: onneks tää oma gyne on hyvä, ainut vaan että hän itse on sairas ja sen takia todella vähän töissä:eek:
Ja todellakin on vuoristorata, menkkojen jälkeen ylös, muutama kieppi oviksen aikaan ja ku menkat alkaa niin alas syöksy:hungover::hilarious: ihan sairasta, välillä tälle osaa nauraa mut välillä tuntuu että koko maailma romahtaa:confused2
 
Taas jostain kumpuaa älytön epätoivo, eli eiköhän menkat ala ens viikolla :sorry: toivottavasti pääsen lääkäriin ens kuussa, näin ainakin hoitaja lupaili.. muutama sivu sitten kirjoitin miten huonosti minua kohteli puhelimessa tuuraava gynekologi mutta kaikeksi onneksi tämä tuuraaja oli konsultoinu mun omaa gyneä joka oli sitä mieltä että tarkastukseen ens kuussa ja mahd jokin lääkitys alku kiertoon et saadaan ovulaatio aikaan:thumleft harmittaa miehen käytös tai olemus:scratch en tiiä mikä sitä vaivaa kun ei taas puhu... Mut toisaalta tuntuu etten itsekkään osaa oikein puhua, oon jotenkin jääny yksin tän vauva asian kanssa.. kaikki vauva uutiset saa kyyneleet silmiin ja ahdistaa:sad001 anteeksi omanapailu mut tällä hetkellä tuntuu vaan niin kohtuuttoman pahalta:sad015

Ei omanapailusta tarvi anteeksi pyytää. Hienoa että pystyt täällä ilmasemaan kokemiasi surun tunteita, jos tuntuu että miehen kanssa ne on hankalia jakaa. :) Ja jos itkettää niin pitää itkeä, se puhdistaa mieltä. Tuli mieleen kun sanoit jäänees yksin vauva asian kanssa, niin ootko kokeillu kirjottaa miehelles kirjettä omista tunteista, jos ihan kasvokkain puhuminen tuntuu hankalalta? Paljon tsemppihaleja ja hyvä kun pääset tutkimuksiin!:love7
 
Elikkä eilen siis klo 16 ovistesti vahva +, sit pari tuntia siitä selkeesti haaleampi. Nyt vuorokausi jälkeen vahva +! Mitä ihmettä??? :nailbiting:

Onko siis kaksi ovulaatiota tai raskaus? Raskauteen en jotenkin usko, ei haamut vahvistu ollenkaan
 
Muokattu viimeksi:
Olips luettavaa! Tais pari plussaakin olla jo tullut onnea niistä :Heartred zazar ihana kun oot saanu nyt avun vaikka ikävää että joutuu vauvat odottamaan!

Uusille tervetuloa :)

Enhän mie kauan täältä pois ees pysynyt mutta nyt vihdoin kauhee menkka ahdistus katos. Silti aijon tän kierron keskittyä enemmän muuhun alotin tänään dieetin jos se sais vähän ajatuksia muualle ja lisätä kuntoilua :happy: gelee royalit kuitenkin hain myös,jos söis nyt niitäkin ja yrittäs rentoutua et ehkä tärppäisi :smiley-ashamed008 :cat:

Plussatuulia kaikille :Heartbigred:hello2
 
Takaisin
Top