Raskaaksi 2016

Tää on vaan nii kauhean jännittävää! Jännitin jo varmaa puol vuotta ennen yritystä (tai ehkä meilläki se on sellasta tjottailua miehen mielestä :D ) kaikkia menkkoja, ku käytettii keskeytettyä eikä toki aina sitäkää kovin huolellisesti (mies toki oli laskelmoivampi varmojen päivien suhteen). Mietin jo, että meniskö taas testikaupoille vai malttasko vaa huomiseen, jollon ehkä pitäs alkaa menkat. Nyt kp 25/25-28.
 
Ei näy tätiä saapuvaksi. Tänään kp 31/30. Tein aamulla testinkin mutta negatiivista näytti. Ei tunnu edelleenkään siltä että olisi raskaana tai että täti olisi tulossa... No kai se pian saapuu yllätysvisiitille.
 
Silkkitassu peukut pystyssä täällä, että ei vaan oo hormonit kohonnu tarpeeks testiin!

Mä tein äske pc:n testin, ku mua on yököttäny nyt pitkin aamua. Nyt en tiiä onko tuossa TOSI vaalee haamu vai voiko se olla vaan tyhjyyttään ammottava testi-ikkuna ja mulla vauvalasit vähä liian herkillä??
ImageUploadedByVau Foorumi1469442389.626035.jpg
 
Haamulta tuo näyttää ellei jopa ihan selvältä viivalta. :) Raskaana olet, onnea!
 
Moi, löysin ketjun vasta nyt. Mä olin jo raskaana, mutta se meni kesken viikolla 5+4 huhtikuussa. Uudestaan ei oo onnistuttu. Nyt tuntuu että pitäiskö hankkia ne ovistestit, mutta niistä tulee varmasti lisästressiä. Onko muilla hyviä kokemuksia niistä? Pelkään, että stressi onkin suurin syy, miksei olla onnistuttu uudestaan, se km oli niin masentava kokemus... Kovasti on toiveissa onnistua pian!
 
Terhinaattorille plussaonnittelut :)
Bettyboob, pahoittelut km:stä, jospa se sieltä uudelleen napsahtaa. Eihän huhtikuusta vielä ole montakaan kiertoa mennyt (aina ei ovulaatiotkaan palaa heti). Tsempit sinne! Ovistesteistä toisille tulee isompi stressi, joten omien tuntemusten mukaan :)
Meijän perheessä on loppuviikosta beaglen pentujen luovutus. Olen univelassa, ja valmis keskittymään vain aikuisiin koiriin. Tänään käytiin narttupennun kanssa kuulokokeissa, ja ikävä kyllä epäilys osui oikeaan. Sininen silmä ja kuuro korva kulkivat meillä käsi kädessä. Saapa nähdä, löytyykö tuolle ihanalle lumottarelle koti, vai jääkö meidän tytöksi.
Katjusha rv. 23+4
 
Kiitos kaikille, on itellä nyt jotenki ihan epätodellinen olo. Mä oon nii jännittäny tätä yrittämistä ja nyt jännitän sitten, että meneekö kesken tai että muuttuuko vielä negaks ja huomenna tuleekin vaan täti kylään.. :eek: tänään kyllä ollut niin megaluokan pahoinvoinnit ja paras kaveri onneks lohdutti, että ei tuu helpottamaan, kun hormonitasot nousee.. :dead:

Bettyboobille tsemppiä yritykseen. Mä en ite testaillu ovulaatiota koskaan, mutta juurikin siks ku aattelin sen tuovan just liikaa stressiä itelle. Lisäks, ku me ollaan vuorotöissä kumpikin miehen kanssa, niin parhaimmillaan menee montakin päivää, ettei edes nähdä. Toivotaan nyt, että minioni pysyy kyydissä, eikä tarvi hetkeen ovista miettiä!

Katjusha elä puhu tuommoisista ihanista koiranpennuista :Heartred, täällä on vauvakuumeen lisäks pikkusen koirakuume, siinä tosin olis jo kolmas laatuaan ja miehen mielestä vauvassa on nyt tarpeeks :grin
 
Heippa kaikki! Oon hetken sivusta seuraillut tätä ketjua... Oon 26v, ensimmäisestä lapsesta haaveileva nainen. Meillä on jo yk 12 menossa, kuukausi toisensa jälkeen pettymyksen kyyneleitä vuodatettu. Säännöllinen kierto ollut koko yritysvuoden. Mulla melko myöhäinen ovulaatio, viimeksi kun tikuilla löysin niin ovisplussa kp 18. Tästä kierrosta en saanut ovulaatiota kiinni Clearbluen digitesteillä.

Nyt kp 26/29, piinaavimmat päivät taas menossa... Rintojen kipu alkoi oletetun ovulaation aikoihin, kipeytyneet kokoajan kierron edetessä, nyt pari päivää vihloneet oudosti. Menkkamaista jomotusta alaselässä ja paineen tuntua aivan alavatsalla on ollut muutaman päivän ajan. Huonon olon luultavasti kuvittelen. Kehon lämpöä en ole ennen seuraillut mutta huvikseen nyt muutamana päivänä mitannut sen 36,8-37,1 (normi lämpö mulla 36 tasan). Äh, tuun hulluksi!

Asutaan ulkomailla niin hieman hankalampaa mennä tutkimuksiin ja mahd.hoitoihin, luomuplussaa siis edelleen toivotaan.

Onnea plussainneille, muille tsemppiä raskautumiseen!
 
Tervetuloa mukaan jännäileen suubi <3
Toivotaan teillekkin pikaista tärppiä :)
 
niisktin pahoittelut tätistä! ensi kierrolle sitten!

Janniliini toivotaan rentoa ja innon palauttavaa kiertoa, joskus täytyy ottaa etäisyyttä että näkee lähelle. :) Jospa se auttaa myös plussajahdissa!

Mää oon aina tykänny kissoista, mutta oon ite enemmän koiraihmisiä, tykkään kun niitten kanssa voi touhuta. :rolleyes:
 
Musta tuntuu että tämä seuraavan lapsen hankkiminen on aina yleisesti ykköstä hankalampaa. :oops: Eihän tässä mennä kun vast yk 2:sta mutta jotenkin oon asennoitunut että nyt menee pitkään, eka kun tuli meillekkin heti :meh: Tänään oon vahvasti ruvennu epäileen raskautta, kun kuivakausi ei olekkaan saapunut ollenkaan, normaalisti en taho ovistakaan tunnistaa kun oon niin kuiva. :joyful:
 
Musta kissojen kans on kiva peuhata mut eihä niide kans voi lähtee lenkille tms niiku koirien. Tai voisha sitä jos hermo kestäis kouluttaa :D :D musta on kans nii hassua et 8 kk siitä et annettiin lapselle lupa tulla ja jotenkin sitä pelkäsi ettei tärppiä kuulu mut salaa toivoi et jos kuitenkin. Noh näillä mennään mitä on annettu. Täällä nyt kp14/28, tunti sitte alko jomotteleen, eli ovis taitaa olla ovella. :) Huomiselle osuu seuraava joka toisen päivän taktiikan tallettelu ja hyvin on jaksettu toistaiseksi!
 
Rille, tosiaan miule parasta on nyt ottaa etäisyyttä. Muutama kierto on mennyt niin "pakko seksillä" että huhhu. Tätä menoa menee kyllä maku tosiaan koko hommasta. Pakko yrittää nyt rentoutua. Miehen kanssa keskusteltiin asiasta, hän se vaan osaa ottaa rauhassa tään yrittämisen, minulle tästä on enempi tainnut tulla pakkomielle. :sad001 Tarkoitus tämä kierto toimia sillee että jos tulee peittojen heilutus fiilis niin okei. Mutta jos esim. oviksen aikaan ei tee mieli tai on menot ristiin niin ei aleta järjestämään erikseen siihen peittojen heilutus tuokiota.
Eilinen pojan haudalla käynti sai kyllä taas miettimään. :sad001

Miekii oon enempi kyllä koiratyyppiä, ja omistankin höperöä höperömmän mäyräkoiran. (koira on siunaantunut miule "entisestä" elämästäni) Mieheni on taas enempi kissatyyppiä, jonka takia ollaan välillä mietitty kissan hankkimista. Eniten mietityttää että syökö miun mäyris sen kissan jos semmonen olis.

Tiiamariia, ihana tuo jokatoisenpäivän taktiikka. :grin Toivottavasti sillä plussan saatte!

Suubilleja bettyboopille tervetuloa.
 
Takaisin
Top