Höh, miksi minä en näe luckyn testissä mitään..

tyhmä puhelin. Viiva siinä on pakko olla, jos kaikki muut sen kerran näkevät.
Olen jo puoli tuntia saanut hukattua aikaa. Enää 7,5 jäljellä! Eikä yhtään mitään tekemistä. Jotain siivoilua voisin keksiä, mutta en saa siihen kulumaan kuitenkaan kuin ehkä tunnin enintään. Olisi edes juttuseuraa.. Tällä on kaiken lisäksi ihan tuskaisen kylmä. Ja mietin koko ajan, että tarkistaako työnantaja valvontajameroista, mitä olen täällä tehnyt. Tiedän, että se on laitonta, mutta ajatus ei lähde pois mielestä. :D
Onneksi loppu viikolle on ohjelmaa ja ensi viikolla on kivoja juttuja tiedossa. Menemme koiran kanssa treeneihin ja koulutuspäivään. Odotan niitä jo kovin. Eilen mentiin kahdesta rähisevästä koirasta iltalenkillä hiljaa ja hyvässä järjestyksessä ohi! Muut koirat ovat olleet tuon kanssa melkoinen ongelma, joten olin ihan häkeltynyt koiran toimimisesta. Ja vieläpä kaksi kertaa! Jotain tehdään siis oikein. :)
Jospa tämä liikunnan lisääminen ja muihin asioihin keskittyminen auttaisivat raskautumisessa. Tammikuussa on uusi polikäynti, jolloin katsotaan kilppariarvot. Neuvolassa jo puhuivat niistä kesällä, mutta niitä ei sitten mitattu, vaikka kävin verikokeissa. Itken kyllä, jos vika löytyy sieltä ja menee taas koko puoli vuotta ihan hukkaan. Keväällä on kaksi vuotta yritystä takana plus lääkkeiden alasajoaika puoli vuotta siihen päälle. Aina aika ei mene niin nopeasti. Mietin taas, josko sitä yksityiselle lähtisi tutkimuksiin, mutta piheys ja aikaansaamattomuus yleensä vievät voiton. Katsotaan nyt vaikka vielä pari kiertoa. Jos sitten ennen vuodenvaihdetta pääsisi jo asiaa viemään eteenpäin, jotta ensi vuoden ketjusta pääsisi raskautuneisiin.
Reuman ei pitäisi olla mitenkään este raskaudelle. Kaikki veriarvot ovat hyvät ja nyt on ollut helppo kausi sairaudessa. Aktiivisena ajanjaksona saattaa kuulemma haitata, jos tulehdusarvot ovat korkealla. Näin ei kuitenkaan nyt ole ollut. Lääkäri ei osannut mitään syytä sanoa, miksi en tule raskaaksi. Fyysistä estettä ei kaiketi pitäisi olla, kun olen luomusti raskautunut kerran aiemminkin. Tämä tosin meni kesken.. Omat ideat ja jaksaminen alkavat olla loppu. Kaikki normaalit kotikonstit on kokeiltu, mutta niistä ei ole hyötyä kyllä pahemmin ollut.
Anteeksi avautuminen. Yksin omien ajatusten kanssa oleminen on joskus vain niin vaikeaa.. Olette olleet ihan korvaamattomia tsemppareita jokainen! ♥