Psyyke

[jesperi]

Kiitos tsempistä tänään ollut pikkuisen vähemmän kuin eilen, lähinnä sillon tällön oikealla puolella pientä jomottelua kyykistellessä yms, ja rinnoissakin vain koskettaessa nännit kipeät. Toivottavasti huomennakin vähän helpompi päivä kun olis yli 4h junassa istumista edessä. Onneksi ens viikko lomaa niin saa lepäillä :)

Toivottasti kaikki sujuu! :)

 

[Haiku]

Keväällä keskenmenneen la ois kuukauden päästä...jotenkin ei anna itselleen lupaa olla iloinen tästä uudesta raskaudesta.
Oireetkin on ihan erilaiset kun aiemmin.

Nyt vielä "jouduin" sukulaiselle kertomaan hirveet paineet

 

[Aza]

Aika ristiriitaissa tunnelmissa. Henkisesti voin paremmin kuin pariin vuoteen. Olo on sellain rauhallinen ja odottava. Kaikkea varjostaa kuitenkin edellisen raskauden komplikaatiot ja niiden aiheuttama pelko. Koko ajan kuulostelen oloani ja yritän pitää pää kopan kasassa että hyvin tämäkin menee. Edellisessä raskaudessa omaa oloa helpotti ihan alusta saakka tiivinä jatkuneet ultrat, mutta nyt lähtökohta tietysti on ettei samaa rumbaan lähdetä tällä kertaa ja sekin saa pelkäämään, että mitä tapahtuu kun ei koko aikaa joku ole vahtimassa.

 

[Puff]

Mulla oli myös juuri kesken menneen raskauden LA ja kyllähän se hirveän pahalta tuntuu. Esikoisen raskausaikanakin jännitin mutta nyt tuntuu että tämä on mennyt jo ihan älyttömäksi, en vain pysty luottamaan että raskaus etenisi normaalisti. Kai se kerran koettu keskenmeno jyskyttää takaraivossa niin voimakkaana. Huomenna ultraan kuulemaan mikä tilanne...

 

[Mirumaru]

Täällä myös yksi hysteerinen. Viisi vuotta yritystä, jonka aikana yksi keskenmeno. Kaikki pistelyhoidot, inseminaatiot, munasolupunktiot ja alkionsiirrot ja nyt tämä luomuplussa aivan puun takaa.

En uskalla iloita kunnolla, vaikka olen jo vauvan tarvikkeita katsellut ja tilasin äitiystoppahousut talveksi, kun löysin hyvän tarjouksen. Kuitenkin joka hetki pelko varjostaa taustalla.

Varhaisultraan vielä 1,5 viikkoa. Sen jälkeen uskallan ehkä hieman huokaista, mutta uskon, että pelko jatkuu ainakin siihen saakka, kunnes liikkeet alkaa tuntua. Esikoinen oli ainakin niin paljon vauhdissa mahassa aina, ettei ollut epäselvää, ollaanko siellä hengissä.

 

[Jigi]

M

Huh, juuri puhuittiin eilen miehen kanssa, että ei oikein muista meidän poikien raskaus-vauvaajasta enää mitään koska se meni ihan sumussa (ikäerot: 10kk 3vko vanhimman ja keskimmäisen välillä ja 2v keskimmäisen ja nuorimman välillä). Sitä kuitenkin muistan, että ei ole ollut mitään sellaista pahoinvointia, että olisi aamuisin oksentellut - muuten kuin kerran pari kiitos vitamiinien. Hankalin muisto mitä pelkään oli meidän nuorimman synnytys - kun oli kierukkalapsi, siis oli minulla synnytyksen jälkeen pieniä komplikaatioita -istukka ei meinannut irtoa ollenkaan ja jäi aikamoinen trauma siitä mitä lääkäri lääkärin perään yritti painaa kohtuani mikä oli sairaan kipeä muutenkin... ennen kun ne lopulta tajusivat että ei auta mikään ja leikkaukseen mennään. Tää oli kamala kokemus ja pelkään tälläisen toistuvan .. Toivottavasti ei, mutta sellaiset ajatukset vaikka raskautta ainoastaan 4+2 ...

Mulla oli vastaava istukkainsidentti ja todella pitkään synnytyksen jälkeen tuli flashbackeja enkä vieläkään halua koko asiaa ajatella. Se tuli kuitenkin loppujen lopuksi sieltä, eli ei tarvinnut leikata.

Mulla oli periaatteessa hyvä synnytys, mutta olihan siellä asioita jota en toivo toistuvan.

Sain myös hepagestoosin ja tietysti mietityttää, että tuleeko tässäkin raskaudessa. Mutta tällä kertaa otan heti oireet tosissaan. Vaikka viimeksikin meni kaikki hyvin ja vasta ihan lopussa puhjesi.

 

[BarbaMama81]

tilasin äitiystoppahousut talveksi, kun löysin hyvän tarjouksen. Kuitenkin joka hetki pelko varjostaa taustalla.

Mistä mistä? Itsekin jo vähän katselin noita ulkoiluvaatteita.

Tuttu tunne. Itse yritän nyt vähän höllätä panikointia ja luottaa tähän hetkeen. Ja tilata toppahousut, jos se omaa mieltä rauhoittaa. Jotenkin on vaan tullut halu uskoa kaiken menevän hyvin...

 

[Fantsu]

Mä olen tänään kanssa katsellut ekaa kertaa lastenvaatteita, mutta vielä jätin tilaamatta. Koskakohan sitä uskaltaa alkaa iloita tästä raskaudesta ihan kunnolla?

No toisaalta tuon virheellisen kkm diagnoosin aiheuttaman paniikin jälkeen ja nähtyäni pikkuisen sykkeet sentään pystyy uskomaan, että yleensä on raskaana. :)

 

[Kenguroo]

Vaihtelevasti pohtii asioita. Lähinnä mietityttää että sitten jos on vaikka kohdun ulkoinen tai keskeytynyt keskenmeno niin ns "turhaan" kärsinyt pahoinvoinnista pari kk sen pettymyksen lisäksi

 

[Mirumaru]

Huhhuh, näin viime yönä unta, että kävin ultrassa ja kaikki oli hyvin! Matkalaisella tosin oli jo kädet ja jalat, millä se huitoi kuvassa ja pyöri kuin meritähti, mutta eikai yksityiskohdilla niin ole merkitystä.
Ja eilen tein vielä yhden raskaustestinkin, kun oireet niin vähentyneet, että piti taas varmistaa.

 

[Jöpsy]

Olipa hyvä kun löysin tämän keskustelun paljon tuttuja ajatuksia näkyi! Täällä nyt 9+3,kaikki ok toistaiseksi mutta hirveä pelko jatkuvasti, että jotain menee pieleen. Ensimmäinen raskaus/lapsi ja todella toivottu, hoitojen kautta alkunsa saanut yksilö. Varhaisultrassa oltiin 6+jotain ja kaikki oli tuolloin ok, mutta kyllä silti vaan jännittää. Seuraava ultra kolmen viikon päästä, saa nähdä kuinka sitä pysyy pää kasassa.

 

[Jenpula]

Millonkan sitä osais ottaa iisimmin, päivät on ihan kamalaa tunteiden sekamelskaa, ja unet niin levottomia. Toissa yönä oli se uni et vauva heitteli kuperkeikkaa ja viimeyönä pitelin kädessä koko sikiöpussia (oli ihan pallo ja siitä näky läpi sikiö, ruskuaispussit jne) ja itkin.
Välillä oon varma että kaikki menee hyvin, ja sit pikkuisen nipistää mahaa niin itkettää että nytkö tämä täältä jo haluaa pois.

Pitääkin olla tämmönen herkkis ja murehtija! Mitään muuta ei enempää toivo just nyt ku että toukokuussa sais terveen vauvan syliin

 

[Enska88]

Mulla oli tosi luottavainen olo kunnes käytiin siinä varhaisultrassa. Oon ennenkin käyny sillä gynellä lapsettomuusasioissa mutta nyt ei jotenkaan jääny kauheen luottavainen fiilis kun olikin viikkoa pienempi kuin menkoista laskettu. Ja lääkäriä tuntu kiinnostavan ultrailla kaikkee muuta kun sitä vauvaa.

 

[Valssu]

On tää kieltämättä yhtä tunteiden vuoristorataa.. Ajattelin että varhaisultrassa käynti nimenomaan toisi vähän luottoa tähän touhuun, mutta eihän sitä luottavaista mieltä kestänyt kun tasan kaksi päivää ultran jälkeen. Nyt jo miettii että pitäiskö kuitenkin käydä vielä kerran yksityisellä ennen kunnallista, kun se on suhteessa melko edullista täällä pk-seudulla. Tiedostan kyllä ettei siinä taida mitään järkeä olla. Pitäisi vaan osata nyt keskittää ajatukset johonkin ihan muuhun (yeah right), koska eihän siihen nt-ultraankaan oo enää kun ehkä kolmisen viikkoa

 

[Fantsu]

Mulla on tässä viikon verran ollut ekaa kertaa vähän seesteisempi olo, ei ole keskenmenoriski kokoajan kummitellut mielessä. Toki on helpottanut myös se, että olen pari kertaa kokeillut doppleria ja löytänyt sykkeet pikkuisen sykkeet

Tänään otettiin verestä seulonnat ja 22.10 viimein nt-ultra. Ja nyt alkoikin sitten huolestuttaa, että mitä jos siellä ei olekaan kaikki hyvin tai seulonnoissa ilmenee jotain ongelmaa. Eihän tämä murehtiminen lopu ikinä Kunpa osais olla vaan onnellisesti raskaana ja lopettaa tän murehtimisen.

 

[BabyMama.]

@Fantsu - mikä on doppler? En oo koskaan kuullutkaan

 

[Fantsu]

@Fantsu - mikä on doppler? En oo koskaan kuullutkaan

Kotidoppler on laite, jolla voi kuunnella itse vauvan sydänääniä (vastaava, jolla kuunnellaan myös neuvolassa). Niitä on myynnissä mm. useissa nettikaupoissa. :)

Ohjeiden mukaan sydänäänet kuulee keskimäärin rv 12 alkaen, mutta olen lukenut paljon kokemuksia, että sydänäänet on saanut kuuluviin jo aiemminkin (esim. itse onnistuin löytämään pikkuisen sykkeen ekan kerran 10+1).

 

[BabyMama.]

Kotidoppler on laite, jolla voi kuunnella itse vauvan sydänääniä (vastaava, jolla kuunnellaan myös neuvolassa). Niitä on myynnissä mm. useissa nettikaupoissa. :)

Ohjeiden mukaan sydänäänet kuulee keskimäärin rv 12 alkaen, mutta olen lukenut paljon kokemuksia, että sydänäänet on saanut kuuluviin jo aiemminkin (esim. itse onnistuin löytämään pikkuisen sykkeen ekan kerran 10+1).

Oi vau. Googlen mukaan ei edes kauhan kalliita!

 

[Fantsu]

Oi vau. Googlen mukaan ei edes kauhan kalliita!

Ei tosiaan kovin iso investointi. Ja esim. Torista löytyy myös edullisesti käytettyjä

 

[Mirumaru]

Maanantaina tuli enemmänkin, nyt on eilisen ja tän päivän tullut ruskeeta, ja niitä ruskeita hyytymiä. Ja mitä oon googlesta ymmärtänyt niin hyytymät ei ole hyvä merkki välillä ihan vaan pientä siprua, mut esim aamulla ja kakkoshädän aikaan tullut isompia.

Toivottavasti sulla näkyisi vielä kaveri matkassa, pidän peukkuja! Mulla on perjantaina heti aamusta se kontrolli. Jännittää niin vietävästi, vaikka noiden hyytymien takia olen jo vähän asennoitunut että pahin tapahtuu.

Hyppäsin tuolta varhaisultra -keskustelusta tänne. Taitaa sopia enemmän tämän otsikon alle meidän tuntemukset.

Minkä verran tuli enemmän? Minulla on tullut siteeseen asti ihan selvästi. Kuitenkin vähemmän, kun kuukautisissa. Ja tosiaan aivan lähes mustaa. Pieniä hyytymiä myös. Ja painentunne alavatsassa palasi taas illalla.

Toivotaan, että perjantaina teillä kaikki hyvin! Itse jotenkin käsittelin sen keskenmenon jo ennen eilistä ultraa, että olo suht normaali. Ja yksi keskenmeno jo takana, sekä monen vuoden yritys ja lapsettomuushoidot, että pettymyksiä on jouduttu ottamaan vastaan urakalla.

Olen yrittänyt kehittää tekemistä, jotta saisi muuta ajateltavaa, etenkin, kun pitkiä odotusaikoja. Lisäksi työ pitää kiireisenä ja olen jatkuvasti tekemisissä joko opiskelijoiden tai asiakkaiden kanssa, niin ei ole oikein mahdollisuuttakaan romahdukseen. Raskaudesta, keskenmenosta ja hoidoista ei tiedä kukaan muu kuin parhaat kaverit, joita en kovin usein tapaa, mutta yhteyksissä ollaan säännöllisesti.