Mulla ois ollu la 22.4. Samana päivänä muuten on veljen vaimolla. Viikot oli ar-ultrassa 7+0 ja kehitys oli toista viikkoa jäljessä. Se ultra oli ma iltana ja pe pääsin Naikkarille polille käymään. Edellisenä iltana alkoi tuhru ja silloin aamulla mietittiin, näkyykö syke kuitenkin. Jäätiin seuraamaan ja sain ajan viikon päähän. Sunnuntaina olin jo päivystyksessä kipujen ja vuodon takia ja siellä todettiin, että raskausontelo ja paksu limakalvo näkyy mutta on vuotamassa pois. Seurannalla ja ab-kuurilla kohtutulehdukseen selvisin. Testi oli 4 viikkoa myöhemmin nega.
Plussia?!?
- Ketjun aloittaja peruna86
- Aloituspäivämäärä
LilyOfTheValley
Piirimestaruustason postaaja
Varovasti täällä moikkailen, eilen tehty selvä haamu, mutta menkkojen alkuun vielä kuusi päivää [emoji4] katsotaan josko viiva alkaa vahvistua, mutta varovaisen luottavainen olen kahden km jälkeen.
Mulla tänään 5+1 ja edelleen lähes oireetonta,rintojen kipua mukaanlukematta, ja sekin pahimmillaan öisin. Tiedän että voihan niitä oireettomia raskauksiakin olla, ja varsinkin kun näin alussa vielä ollaan. Molemmilla sisaruksilla vaan aina niin vahvat pahoinvoinnit yms oireet ollut tälläkin viikolla, niin tulee miettittyä miksi ei itsellä sitten ole. No ehkä ne siitä vielä tulevat, ja jos ei, niin pitäisi ehkä olla onnellinen jos on näin "helppo oireinen" raskaus :angelic:
Mulla ei ekassa raskaudessa pahoinvointeja ollut muuten kuin etovaa oloa jos oli liian pitkään syömättä. Mutta kertaakaan en esim oksentanut.
Välillä oli melkein huono omatunto kun aika helpolla pääsin.
Isoimmat oireet alussa tais olla tajuton väsymys ja tietty sen kanssa palelu ja flunssainen olo/nenä tukossa. Niin joo ja hengästyin TODELLA helposti.
Välillä oli melkein huono omatunto kun aika helpolla pääsin.
Isoimmat oireet alussa tais olla tajuton väsymys ja tietty sen kanssa palelu ja flunssainen olo/nenä tukossa. Niin joo ja hengästyin TODELLA helposti.
LilyOfTheValley
Piirimestaruustason postaaja
Vieläkään ei oo menkat myöhässä, mutta tämän aamun testi näytti hyvältä. Vahvistunut ainakin aiemmasta, joten uskallan ehkä aktivoitua täälläkin enemmän. Kai se on suunnattava ajatukset hiljalleen siihen, että raskaus on nyt todella alkanut [emoji173]
Rouvamamma
Oman äänensä löytänyt
Varovainen moi täältä. Täs nyt on vähä la viel epäselvä, mut villi veikkaus et tähän ryhmään kuuluisin. Su-ma yöllä pyörin hereil sängys kauheiden oksetusten ja närästysten paris, jotka alkoi iha yllättäen. Veikkasin ruokamyrkytydtä. Aamul kuitenki helpotti olo,mut päivän mittaan paheni taas. Päätin,et vaik oli yli viikko seuraavien menkkojen alkuun,ni ny kyl kusasen tikkuun. Selkee mut hailakka haamu. Toinen tikku muutama tunti myöhemmin ja samanlainen hailakka viiva. Sit tänään hain digin ja se näytti selkeen "Raskaana 1-2". Ehdin jo ti soittaa neuvolaan ja koska täs 3 viikkoa sot okin tähystyskes, jossa ei näkyny raskautta, pääsen pe klo 12:30 ultraan ja selvitellään kuin pitkällä tää oikeesti on. Mulle tää on kolmas, miehelle eka. Ollaan molemmat ihan täpinöissämme,ku vähä pelättiin et tuskin viel pitkään aikaan pärähtää plussaa. Jotenki on todella kuvottava oli koko ajan ja hirmuisen painava olo alavatsas. Nii, aikasemmat muksut 2010 ja 2013 syntyneet. 
Onnet muille plussanneille ja tarrasukkia matkaan.
Onnet muille plussanneille ja tarrasukkia matkaan.
Aurinkoinen84
Oman äänensä löytänyt
Kaksi haaleaa testiä, mutta viikon päästä näytti vahvaa plussaa nopeammin kuin ehdin edes testiä pöydälle laittaa. Onnisti heti tokasta kierrosta, joten tuntuu vielä kovin vaikealta uskoa, mutta kai se vaan on uskottava 
Moi kaikille :) Täällä tehty maailman haalein plussa viime viikon maanantaina, 3+3, eilen tuli liuskatestiin leffaviivat ja kun sain digin postissa harmillisesti vasta eilen, tuli siihen odotetusti tänään 4+6 "raskaana 2-3". Ensi viikon keskiviikkona toivoisin, että tulisi se kuuluisa 3+, jotta mieli rauhoittuisi taas vähän.
Oireina rintojen ja nännien kasvaminen, vatsan todella hurja turvotus varsinkin iltaisin, välillä juilinta alavatsassa, lisääntynyt valkovuoto ja lämmön pysyminen koholla. Tosin viime viikolla vatsaa juili paljon enemmän, lähes koko ajan, nyt ei enää kuin ehkä kerran päivässä.
Jännittää aivan älyttömästi, että onko kaikki kunnossa. Tämä on meidän, yli 30v. pariskunnan, ensimmäinen raskaus ja todella toivottu sellainen. Varhaisultra varattu 28.12, jolloin pitäisi olla 7+0. Joka aamu pelottaa, että oireet loppuvat tai että tulee vuotoa.
Oireina rintojen ja nännien kasvaminen, vatsan todella hurja turvotus varsinkin iltaisin, välillä juilinta alavatsassa, lisääntynyt valkovuoto ja lämmön pysyminen koholla. Tosin viime viikolla vatsaa juili paljon enemmän, lähes koko ajan, nyt ei enää kuin ehkä kerran päivässä.
Jännittää aivan älyttömästi, että onko kaikki kunnossa. Tämä on meidän, yli 30v. pariskunnan, ensimmäinen raskaus ja todella toivottu sellainen. Varhaisultra varattu 28.12, jolloin pitäisi olla 7+0. Joka aamu pelottaa, että oireet loppuvat tai että tulee vuotoa.
Minnihiiri87
Vasta-alkaja
Tänään 5+1. Eilen verikokeessa ja hcg yli 2100.
Maanantaista lähtien päivittäin pientä vuotoa joten keskenmenon pelko.. 2 kk sitten meni kesken ennen kun pääsi 5 viikolle asti. Alkoi samalla tavalla. Ainoa ero ettei vatsa ole ollut läheskään niin kipeä kuin silloin. Nyt lähinnä pientä jomotusta alavatsassa.
Ultra olis 31.12 Jos sinne asti päästään.
Maanantaista lähtien päivittäin pientä vuotoa joten keskenmenon pelko.. 2 kk sitten meni kesken ennen kun pääsi 5 viikolle asti. Alkoi samalla tavalla. Ainoa ero ettei vatsa ole ollut läheskään niin kipeä kuin silloin. Nyt lähinnä pientä jomotusta alavatsassa.
Ultra olis 31.12 Jos sinne asti päästään.
LilyOfTheValley
Piirimestaruustason postaaja
Tsemppiä Minnihiiri87
Täältä kans erittäin varovainen moi.... Ajattelin nyt kuitenkin uskaltautua kirjoittelemaan, kun tässä olen ehkä viikon verran lueskellut tätä palstaa. Mulla oli 2 kk sitten keskenmeno ja sen takia en nyt oikein vielä uskalla hihkua riemusta 
Tosin nyt on enemmän oireita kuin kesken menneessä eikä nyt ole ollut yhtään vuotoa. Kaikissa kolmessa edellisessä raskaudessa on ollut tiputtelua, myös onnistuneesti päättyneessä, joten tää on nyt jotain ihmeellistä. Mä tein ekan raskaustestin jo kolme viikkoa sitten, mutta ekan viikon yritin unohtaa koko asian. Tämä on kyllä erittäin toivottu raskaus, mutta pelottaa vaan, että taas menee kesken. Siinä menisi kyllä joulu ihan pilalle, kuten mulla ekassa raskaudessa vuonna 2013. 
Se mikä mua tässä ehkä eniten pelottaa on, että ovulaation aikana ja sen jälkeen lähes 3 viikkoa olin ihan kauheassa kurkkukivussa ja flunssassa. Oli myös silloin pakko ottaa särkylääkettä yöllä, kun kurkku oli niin älyttömän kipeä, mutta en nyt muista otinko buranaa vai panadolia. Eli ei mitenkään ihanteelliset olosuhteet vauvalla lähteä kasvuun. Ja vaikka sitä sanotaan, että flunssat ja muut ei vaikuta, niin pelottaa jo valmiiksi se keskenmeno, en haluaisi kokea enää yhtään.
Niin ja viikkoja on tänään 7+2 ja laskettu aika olisi 1.8.2019 :)
Tosin nyt on enemmän oireita kuin kesken menneessä eikä nyt ole ollut yhtään vuotoa. Kaikissa kolmessa edellisessä raskaudessa on ollut tiputtelua, myös onnistuneesti päättyneessä, joten tää on nyt jotain ihmeellistä. Mä tein ekan raskaustestin jo kolme viikkoa sitten, mutta ekan viikon yritin unohtaa koko asian. Tämä on kyllä erittäin toivottu raskaus, mutta pelottaa vaan, että taas menee kesken. Siinä menisi kyllä joulu ihan pilalle, kuten mulla ekassa raskaudessa vuonna 2013. Se mikä mua tässä ehkä eniten pelottaa on, että ovulaation aikana ja sen jälkeen lähes 3 viikkoa olin ihan kauheassa kurkkukivussa ja flunssassa. Oli myös silloin pakko ottaa särkylääkettä yöllä, kun kurkku oli niin älyttömän kipeä, mutta en nyt muista otinko buranaa vai panadolia. Eli ei mitenkään ihanteelliset olosuhteet vauvalla lähteä kasvuun. Ja vaikka sitä sanotaan, että flunssat ja muut ei vaikuta, niin pelottaa jo valmiiksi se keskenmeno, en haluaisi kokea enää yhtään.
Niin ja viikkoja on tänään 7+2 ja laskettu aika olisi 1.8.2019 :)
Apiaani
Vauhtiin päässyt keskustelija
Moikka kaikki :)
Mä tuun kans tänne etsimään vertaistukea, haalea plussa saatu. Takana tuulimuna ja km tätä ennen, ja nyt tositosi sekavat olot kun miehen kanssa ei ihan kohtaakkaan enää nää vauvahaaveet
Mies tuli pitkältä työreissulta marraskuun lopulla takas ja taisin sit ovuloida viikkoa normia aiemmin. Hän kyllä tiesi etten käytä ehkäisyä eikä itsekään tainnut ikävissään edes ajatella koko asiaa...
Mulle lapsi olis kolmas, miehelle eka, ja niiden kahden epäonnistuneen raskauden jälkeen mies nyt sit totes päivää ennen ku plussasin, että hän on nyt päättynyt, ettei halua omia lapsia. Kiva... Ei sit voinu sanoa 2vk aiemmin. Nyt on sit "vahinko" jo käynyt.
Aloin oirehtia voimakkailla pms/raskaus-oireilla jo siinä kohtaa, kun olis vasta pitäny ovuloida, ja viikko siitä tein haaleista haaleimman haamuplussan, joka on vahvistunu selkeäksi haamuksi. Nyt pitäis siis kalenterin mukaan alkaa menkat 18.12. mut luulen et ne ois oviksen mukaan tullu jo aiemmin jos ois tullakseen.
Hirveän kurja fiilis miehen tunteista, ja pelko keskenmenosta. Ei uskalla/kehtaa iloita tai innostua, eikä olla harmissaan jos menee kesken. Vaikkakin mies kyllä sanoi, että ei ole mihinkään lähdössä ja ottaa sen mikä tulee. Mutta toki päänsisällä myllertää
Kellekkään ei oikein voi puhua... Miehelle joo, muttei se tietty nyt oo ihan samalla aaltopituudella.
Ehkä tää tästä... Varhaisultraan pitäis kyllä päästä jos sinne asti selvitään. Ainaki viimeks oisin päässy mut ehti keskeytyä.
Mä tuun kans tänne etsimään vertaistukea, haalea plussa saatu. Takana tuulimuna ja km tätä ennen, ja nyt tositosi sekavat olot kun miehen kanssa ei ihan kohtaakkaan enää nää vauvahaaveet
Mies tuli pitkältä työreissulta marraskuun lopulla takas ja taisin sit ovuloida viikkoa normia aiemmin. Hän kyllä tiesi etten käytä ehkäisyä eikä itsekään tainnut ikävissään edes ajatella koko asiaa...
Mulle lapsi olis kolmas, miehelle eka, ja niiden kahden epäonnistuneen raskauden jälkeen mies nyt sit totes päivää ennen ku plussasin, että hän on nyt päättynyt, ettei halua omia lapsia. Kiva... Ei sit voinu sanoa 2vk aiemmin. Nyt on sit "vahinko" jo käynyt.
Aloin oirehtia voimakkailla pms/raskaus-oireilla jo siinä kohtaa, kun olis vasta pitäny ovuloida, ja viikko siitä tein haaleista haaleimman haamuplussan, joka on vahvistunu selkeäksi haamuksi. Nyt pitäis siis kalenterin mukaan alkaa menkat 18.12. mut luulen et ne ois oviksen mukaan tullu jo aiemmin jos ois tullakseen.
Hirveän kurja fiilis miehen tunteista, ja pelko keskenmenosta. Ei uskalla/kehtaa iloita tai innostua, eikä olla harmissaan jos menee kesken. Vaikkakin mies kyllä sanoi, että ei ole mihinkään lähdössä ja ottaa sen mikä tulee. Mutta toki päänsisällä myllertää
Kellekkään ei oikein voi puhua... Miehelle joo, muttei se tietty nyt oo ihan samalla aaltopituudella.
Ehkä tää tästä... Varhaisultraan pitäis kyllä päästä jos sinne asti selvitään. Ainaki viimeks oisin päässy mut ehti keskeytyä.
Jos osasin
Moikka kaikki :)
Mä tuun kans tänne etsimään vertaistukea, haalea plussa saatu. Takana tuulimuna ja km tätä ennen, ja nyt tositosi sekavat olot kun miehen kanssa ei ihan kohtaakkaan enää nää vauvahaaveet
Mies tuli pitkältä työreissulta marraskuun lopulla takas ja taisin sit ovuloida viikkoa normia aiemmin. Hän kyllä tiesi etten käytä ehkäisyä eikä itsekään tainnut ikävissään edes ajatella koko asiaa...
Mulle lapsi olis kolmas, miehelle eka, ja niiden kahden epäonnistuneen raskauden jälkeen mies nyt sit totes päivää ennen ku plussasin, että hän on nyt päättynyt, ettei halua omia lapsia. Kiva... Ei sit voinu sanoa 2vk aiemmin. Nyt on sit "vahinko" jo käynyt.
Aloin oirehtia voimakkailla pms/raskaus-oireilla jo siinä kohtaa, kun olis vasta pitäny ovuloida, ja viikko siitä tein haaleista haaleimman haamuplussan, joka on vahvistunu selkeäksi haamuksi. Nyt pitäis siis kalenterin mukaan alkaa menkat 18.12. mut luulen et ne ois oviksen mukaan tullu jo aiemmin jos ois tullakseen.
Hirveän kurja fiilis miehen tunteista, ja pelko keskenmenosta. Ei uskalla/kehtaa iloita tai innostua, eikä olla harmissaan jos menee kesken. Vaikkakin mies kyllä sanoi, että ei ole mihinkään lähdössä ja ottaa sen mikä tulee. Mutta toki päänsisällä myllertää
Kellekkään ei oikein voi puhua... Miehelle joo, muttei se tietty nyt oo ihan samalla aaltopituudella.
Ehkä tää tästä... Varhaisultraan pitäis kyllä päästä jos sinne asti selvitään. Ainaki viimeks oisin päässy mut ehti keskeytyä.
Ehkä miestäsi pelottaa myös tuleva! Hänen "kaksi lastaan" on saanut alkunsa, mutta nämä eivät jaksaneetkaan kehittyä. Ehkä miehesi on surullinen menetyksistä (eikä osaa käsitellä asiaa) ja ajattelee nyt, että helpoin ratkaisu uuden menetyksen estämiseksi on olla kokonaan ilman lasta. Miehet on kapeakatseisia ja yksinkertaisia, eikä osaa ajatella asioita pitkällä tähtäimellä. Mä uskon, että kun kerrot raskaudestasi ja varsinkin, kun kaikki menee hyvin loppuun asti, miehesi alkaa uskaltamaan tuntea onnellisuutta ja nähdä tulevaisuus ihanan pienen ihmeen isänä :) . Anna hänelle aikaa sulatella asiaa.
Paljon onnea plussasta joka tapauksessa! :)
Apiaani
Vauhtiin päässyt keskustelija
Peruna86 niinpä...kyllä mä toivon että hän vielä sopeutuu tilanteeseen ja oppii isäksi jos tämä nyt jatkuu loppuun asti. Paljon se toki toisi muutoksia, mikä taitaa olla yksi stressin aihe miehelle.
Hän on kuitenkin ihan superihana mun kahdelle vanhemmalle lapselle ja yleisesti aina kaikkirn lasten kanssa leikkii ja touhuaa ja opastaa. Et sikäli on luotto.
Hän on kuitenkin ihan superihana mun kahdelle vanhemmalle lapselle ja yleisesti aina kaikkirn lasten kanssa leikkii ja touhuaa ja opastaa. Et sikäli on luotto.
Mä uskon, että sun miehestä tulee ihana isä teidän yhteiselle pienelle! :)