Sama täällä! Ja nyt imettäessä ja univajeessa vielä vähemmänMie en pystynyt raskaana puolestani keskittymään mihinkään normaaliin.
Pienet ärsytykset ja isommatkin murheet
- Ketjun aloittaja Vargynja
- Aloituspäivämäärä
Pilkki24
Foorumin legenda
Oli kyllä ihana tuon ajan jälkeen, kun alkoi päässä taas liikkumaan normaaleja asioita. Enkä ollutkaan muuttunut pysyvästi hidasjärkiseksi vauvanruokintamasiinaksi.Sama täällä! Ja nyt imettäessä ja univajeessa vielä vähemmän
Kali
Kommentoinnin ninja
Voi kyllä olla jos raskaaksi tulen niin että hormonit estää tekemästä mitään normaalia. 
Kaikki 3 kuitenkin mennyt melkein heti kesken pisin oli 6 viikolla kesken mennyt, ettei ole mitään sen kummempia oireita tullut. No ehkä pitäisi nyt keskittyä kun vielä en raskaana ole niin omiin harrastuksiin eikä antaa tämän vain pelkän yrittämisen vaivata näin paljon päätä. 
Helpommin sanottu kuin tehty....
Kaikki 3 kuitenkin mennyt melkein heti kesken pisin oli 6 viikolla kesken mennyt, ettei ole mitään sen kummempia oireita tullut. No ehkä pitäisi nyt keskittyä kun vielä en raskaana ole niin omiin harrastuksiin eikä antaa tämän vain pelkän yrittämisen vaivata näin paljon päätä. Helpommin sanottu kuin tehty....
Tämä nyt liittyy ehkä vähän löyhästi, mutta... 
. Tuli peleistä mieleen, että mun ekan raskauden alkuaikoina pelattiin miehen kanssa erästä peliä ja nyt edelleen kun vaan mietin sitä kyseistä peliä, sen musiikkeja ym., niin melkein tunnen sen saman oksetuksen mitä silloin pelatessa Että kannattaa myös varoa, mitä asioita menee pilaamaan tekemällä niitä pahoinvoinneissa... 
. Tuli peleistä mieleen, että mun ekan raskauden alkuaikoina pelattiin miehen kanssa erästä peliä ja nyt edelleen kun vaan mietin sitä kyseistä peliä, sen musiikkeja ym., niin melkein tunnen sen saman oksetuksen mitä silloin pelatessa Että kannattaa myös varoa, mitä asioita menee pilaamaan tekemällä niitä pahoinvoinneissa... 
Meillä on LA 2.9. eli ollaan jo aika tukevassa kunnossa. Koko raskauden ajan olen ollut hormonaalinen. En irrationaalinen, vaan hormonaalinen. Mies on kirjoilla ja vaikka ensimmäinen raskaus antoi vähän osviittaa millaista se on kun vaimo on raskaana, mies on edelleen pöyristynyt jos alan itkeä "ilman syytä".
Ja koska kuuma, kamalat liitoskivut ja univaje eivät auta asiaa mitenkään, olen periaatteessa tikittää aikapommi, joka veistelee ja veeittuilee vähän väliä, mies on jo kyllästynyt tähän tilanteeseen. Mikä taas saa mut toooosi vihaiseksi ja toooosi vihaisena... Mä itken vähän lisää :D
Pieni murhe ja muuten kaikki hyvin, mutta kun oon motkottanut koko raskauden ajan, että lukisit sinäkin niitä raskausopuksia, että ymmärtäisit edes snadisti missä mennään, niin ei. ÄR-SYT-TÄ-VÄÄ!
(Ja pienin suurin murhe on Trump. Mies ällöttää ja ärsyttää ihan eeppisissä mitoissa. Siis niin paha, että googlasin miten pystyisi lähettämään koiranp*skaa valkoiseen taloon)
Mainitsinko, että olen hieman hormonaalinen?
Ja koska kuuma, kamalat liitoskivut ja univaje eivät auta asiaa mitenkään, olen periaatteessa tikittää aikapommi, joka veistelee ja veeittuilee vähän väliä, mies on jo kyllästynyt tähän tilanteeseen. Mikä taas saa mut toooosi vihaiseksi ja toooosi vihaisena... Mä itken vähän lisää :D
Pieni murhe ja muuten kaikki hyvin, mutta kun oon motkottanut koko raskauden ajan, että lukisit sinäkin niitä raskausopuksia, että ymmärtäisit edes snadisti missä mennään, niin ei. ÄR-SYT-TÄ-VÄÄ!
(Ja pienin suurin murhe on Trump. Mies ällöttää ja ärsyttää ihan eeppisissä mitoissa. Siis niin paha, että googlasin miten pystyisi lähettämään koiranp*skaa valkoiseen taloon
)Mainitsinko, että olen hieman hormonaalinen?
En tiedä onko uupumus vai sairaus, mutta hyvin raskasta ollut kun hyvää päivää ei ole. Tuntuu että terveys mennyt. Lääkärien mukaan kaikki johtuu stressistä.
Meidän lapsella meni hampaat huulesta läpi Verta ihan kaikkialla ja äiti shokissa, sen sijaan verenvuodon tyrehdyttyä söi iloisesti illallisen ja iltapuuronkin. Haava ei irvistä ja huulikin enää lievästi turvonnut. Q Huono äiti fiilis silti, kun en vaatimalla vaatinut päästä akuuttiin liimaamaan huulta arpien ehkäisemiseksi.
Verta ihan kaikkialla ja äiti shokissa, sen sijaan verenvuodon tyrehdyttyä söi iloisesti illallisen ja iltapuuronkin. Haava ei irvistä ja huulikin enää lievästi turvonnut. Q Huono äiti fiilis silti, kun en vaatimalla vaatinut päästä akuuttiin liimaamaan huulta arpien ehkäisemiseksi.
Pilkki24
Foorumin legenda
Meillä on mennyt parikin kertaa, eikä ole arpia jäänyt.Meidän lapsella meni hampaat huulesta läpi
Kaikki on varmasti ihan hyvin. 
Muokattu viimeksi:
Itsellä tosi paha mieli, kun lapsi mun sylissä ollessaan huitaisi itseään silmään käynnissä olevalla sähköhammasharjallaan 
Siinä ei ollut hammastahnaa niin sitä ei onneksi mennyt silmään, mutta sattui, ja lapsi lohduttomana itki pitkään ennen kuin rauhottui. Hänelle tosi vähän on käynyt mitään että sattuu
Silmä vuoti jonkin aikaa, ja punoitti, mutta ei nyt muutaman tunnin jälkeen näytä yhtään erilaiselta, eikä vaikuttanut olevan valoherkkä eikä muutakaan joten uskallan luottaa ettei käynyt mitään pahempaa, mutta todella huono äiti-fiilis tuli, ja paha mieli toisen puolesta
Siinä ei ollut hammastahnaa niin sitä ei onneksi mennyt silmään, mutta sattui, ja lapsi lohduttomana itki pitkään ennen kuin rauhottui. Hänelle tosi vähän on käynyt mitään että sattuu
Silmä vuoti jonkin aikaa, ja punoitti, mutta ei nyt muutaman tunnin jälkeen näytä yhtään erilaiselta, eikä vaikuttanut olevan valoherkkä eikä muutakaan joten uskallan luottaa ettei käynyt mitään pahempaa, mutta todella huono äiti-fiilis tuli, ja paha mieli toisen puolesta
Wellllu
Vauhtiin päässyt keskustelija
Reilu viikon tässä lenssua potenut ja ajattelin, että vihdoin olisi ohi menossa. Noooh, eikös aamusella vähän tuntunut, että vasemmassa silmässä tuntui lähes tulehdus oireita ja myöhemmin kipuilua vasemman puolen ylähampaissa ja painetta poskiontelossa. Plääh.. 
Pilkki24
Foorumin legenda
Täällä taitaa olla viides viikko menossa ja vasta alkaa tuntua olo lähes ihmismäiseltä.Reilu viikon tässä lenssua potenut ja ajattelin, että vihdoin olisi ohi menossa. Noooh, eikös aamusella vähän tuntunut, että vasemmassa silmässä tuntui lähes tulehdus oireita ja myöhemmin kipuilua vasemman puolen ylähampaissa ja painetta poskiontelossa. Plääh..
Alkaa kanssa pää hajoamaan.
Ärsyttää, kun ihmiset tukkivat kaupassa kulkuväylät. Aivan sama kuinka leveä hyllyväli on, niin aina saavat sen tukkoon. Ymmärrän, että jossain ahtaassa lähikaupassa voi välillä olla vaikea mahtua kulkemaan hyllyjen välissä, mutta kun nää ihmiset tukkivat isojen automarkettienkin hyllyvälit. Ja siis ihan jo yksilläkin ostosrryillä pahimmassa tapauksessa. Ja jäävät aina keskelle käytävää juoruamaan niin, ettei kummaltakaan puolelta pääse ohi. 
Kun terveydenhuollossa pistetään kaikki stressin piikkiin vaikka jokin on vialla 
Montako kuukautta pitää juosta joka vk eri tahoilla pyytämässä apua itselleen?
Montako kuukautta pitää juosta joka vk eri tahoilla pyytämässä apua itselleen?
Pilkki24
Foorumin legenda
Viimeksi juoksin kaksi vuotta ja lopulta keksin syyn itse. Toki tarvitsin lääkärin apua, mutta, mutta...Kun terveydenhuollossa pistetään kaikki stressin piikkiin vaikka jokin on vialla
Nyt on taas se pari vuotta rampattu ihmettelemässä ja hoitoa saa oireisiin, mutta kukaan ei selvitä juurisyytä. Juurisyyksi nimetään vain stressi, kun ei muutakaan keksitä.
Hormonit seilaavat, raskautuminen ei onnistu, vuoroin nukkuisin päivälläkin ja vuoroin kärsin unettomuudesta. Paino ei putoa eleli kuinka terveellisesti tahansa. Lääkärit haluaisivat vain pumpata täyteen lääkkeitä, vaikka eivät lopulta edes osaa sanoa mitä sillä hoitaisivat ja miksi.Olen raskaana, kohta alkaa viimeinen kolmannes ja ollut nyt pitkään vaikean alkuraskauden jälkeen hyvä fiilis. Nyt yhtäkkiä masentaa, ärsyttää, tekee mieli vain syödä herkkuja. Tässä raskauksien välissä (esikoinen 2 v 3 kk) noin vuosi sitten jouduin työttömäksi kun sain potkut ja sekin nyt vituttaa etten ehtinyt saada tässä välissä uusia töitä. Erityisesti yksi missattu työpaikka harmittaa, tänään juuri mulle selvisi että jo kolmas tyyppi otettu sinne töihin ja mun asiantuntemus olis juuri siihen hommaan ollut passeli. Epävarmuus tulevasta vituttaa ja tuntuu että oon vaan ikuisesti lasten kanssa kotona, vaikka siis toki oikeasti siitäkin nautin ja koen sen merkityksellisenä.
Kali
Kommentoinnin ninja
Ärsyttää tänään ylipositiiviset ihmiset jostain syystä eksyin lukemaan jotain ja ärsytys nousi. En tiedä miksi juuri nyt kun oli muuten ihan hyvä tai jopa hyvä olo. Ja sitten tuli luettua sellaisia juttuja yhdeltä toiselta sivulta jossa teemana oli periaatteessa että kaikella on tarkoituksensa ja että joka päivä maan päällä on ihanaa. Jotenkin tuli semmoinen olo että.. Miten sen nyt sanoisi.. Semmoinen vähättelevä olo kaikkien ihmisten tuskaa kohtaan.
Lisäyksenä tarkoitan siis semmoisia positiivisia ihmisiä joilla ei tunnu olevan mitään todellisuuden tajua. En normaalia positiivisuutta.
En tiedä miksi juuri nyt kun oli muuten ihan hyvä tai jopa hyvä olo. Ja sitten tuli luettua sellaisia juttuja yhdeltä toiselta sivulta jossa teemana oli periaatteessa että kaikella on tarkoituksensa ja että joka päivä maan päällä on ihanaa. Jotenkin tuli semmoinen olo että.. Miten sen nyt sanoisi.. Semmoinen vähättelevä olo kaikkien ihmisten tuskaa kohtaan. Lisäyksenä tarkoitan siis semmoisia positiivisia ihmisiä joilla ei tunnu olevan mitään todellisuuden tajua. En normaalia positiivisuutta.
@Bella Swan voimia! Kurjaa tuollainen, kun kaikki laitetaan stressin (tai muuten psyykkeen) piikkiin eikä oteta tosissaan. 
Toivottavasti saisit pian oikeaa apua!
@Kali tiedän tunteen. Ok, jos joku saa lohtua ajatuksesta, että kaikella on tarkoitus niin toki niin saa ajatella. Mutta usein aihe menee toksisen positiivisuuden puolelle. En henk. koht. jaksa yrittää löytää kaikesta hopeareunuksia ja tarkoitusta. Ikäviä asioita nyt vain tapahtuu ja niistä saa olla surullinen/vihainen/you name it. Elämä ei ole aina vain ihanaa.
Kurjaa tuollainen, kun kaikki laitetaan stressin (tai muuten psyykkeen) piikkiin eikä oteta tosissaan. Toivottavasti saisit pian oikeaa apua!@Kali tiedän tunteen. Ok, jos joku saa lohtua ajatuksesta, että kaikella on tarkoitus niin toki niin saa ajatella. Mutta usein aihe menee toksisen positiivisuuden puolelle. En henk. koht. jaksa yrittää löytää kaikesta hopeareunuksia ja tarkoitusta. Ikäviä asioita nyt vain tapahtuu ja niistä saa olla surullinen/vihainen/you name it. Elämä ei ole aina vain ihanaa.
Kali
Kommentoinnin ninja
Juu tuota juuri tarkoitin että se menee sinne toksisen positiivisuuden puolelle joillain ihmisillä. Ja joidenkin ihmisten kanssa jos haluaa vain sanoa että on paha olla, he sitten yrittävät väkisin etsiä jotain hyvää asiasta vaikka kerroit koska halusit vain avautua. Ja et välttämättä halua kuulla että no se oli "tarkoitettu tapahtuvaksi". Varsinkaan juuri siinä tilanteessa...@Bella Swan voimia!
@Kali tiedän tunteen. Ok, jos joku saa lohtua ajatuksesta, että kaikella on tarkoitus niin toki niin saa ajatella. Mutta usein aihe menee toksisen positiivisuuden puolelle. En henk. koht. jaksa yrittää löytää kaikesta hopeareunuksia ja tarkoitusta. Ikäviä asioita nyt vain tapahtuu ja niistä saa olla surullinen/vihainen/you name it. Elämä ei ole aina vain ihanaa.
Indeed, ei sellaisille ihmisille tunnu edes hyvältä avautua. Itse ainakin kaipaan empatiaa ja kuuntelevaa korvaa, jos haluan jostain asiasta avautua. Eikä "sillä on tarkoitus" silloin lohduta. Siitä tulee vain olo, etten saisi tuntea sitä mitä juuri tunnen vaan pitäisi olla ikävyyksistäkin vain iloinen.