Pidemmän kaavan mukaan yrittäneet

  • Ketjun aloittaja Ketjun aloittaja Nuu_
  • Aloituspäivämäärä Aloituspäivämäärä
Ihanaa Naistenpäivää kaikille IhaNaisille! <3 <3 <3

Täältä sitä pikkuhiljaa noustaan...on tässä itkut itketty taas tältä kertaa. Juteltiin pitkään ja hartaasti miehen kanssa jatkosta ja päätettiin sitte mun toiveesta että pidetään paussi ainakin toukokuulle asti. Tällä kertaa täytyy taloudellisestikin varautua uuteen hoitoon, kun me todennäköisesti joudutaan itse maksamaan koko homma lääkkeineen hoitoineen ja ei se raha puussa kasva, niin jostain täytyy alkaa säästämään. Ja kyllä me jotenkin selvitään siitä, ihan varmasti! Ja kyllä me se oma vauva saadaan! <3

Mä olin ihan hajalla toissapäivänä kun sanoin miehelle, että tältäkö se tuntuu kun joutuu antaa periksi? Ihan tyhjä olo sisällä ja ei minkäänlaista toivonkipinää, ei minkäänlaista takuuta että saa sen oman nyytin. Ei, en ole antamassa periksi, en todellakaan aio luovuttaa!!! Mä taistelen niin kauan kuin vaan ikinä jaksan! Vaikka sitä täytyy pitää vähän "rahansäästö" paussia niin se ei haittaa, pidetään itsestämme huolta siinä välissä ja tehdään jotain aivan muuta. On meillä vielä aikaa. Ja meidän lääkärimmekin sanoi silloin punktion jälkeen ettei todellakaan olla vielä luovuttamassa. 

Ja ehkä tämä tuleva kevät saa mielen piristymään oikeen kunnolla <3 Pidetään peukkuja että kevät tuo tullessaan jotain hyvää meille kaikille! <3 Jatketaan toistemme tsemppaamista ja tukemista <3



 
Kiitos myötäelämisestä:)

Mixuliinille kanssa paljon jaksamista ja voimia jatkaa eteenpäin. Toivottavasti saatte rahat jollain lailla kasaan. Sinulla on kyllä uskomattoman vahva asenne!

Onneksi miedän kohdalla punktiota ei tällä kertaa laskettu yhdeksi hoitokerraksi, pitää ilmeisesti saada alkio aikaiseksi, jotta lasketaan. Hyvä näin, olisi v*tuttanu kyllä melkosesti jos tästä olis yksi yritys menny! Eli meillä kolme kertaa vielä jäljellä. Toivottavasti vaan karkasivat, ettei pussit ollu vaan tyhjiä. Katsellaan kolmen viikon päästä uudestaan! Ei muuten sattunu, tuntu ainoastaan epämiellyttävää painetta. Toiset samaan aikaan punktiossa olleet tuntuivat kovastikin kivulialta..eipähän tarvii pelätä seuraavaa kertaa.
 
Poikaselle vastailisin.. En itse kuulu pitkään yrittäneisiin (verrattuna teihin), mutta ajattelin vastailla, kun kyselit tuulimunaraskauden jälkeisistä onnistumisista.

Mulla todettiin tuulimunaraskaus 01/10, joka meni itsestään kesken rv 8+3. Se oli todella kova kolaus, kun en ollut koskaan edes ajatellut, että tällainen mahdollisuus olisi. Kauan meni aikaa itsetutkiskelussa kevään mittaan, mutta päätettiin miehen kanssa kuitenkin yrittää uutta raskautta mahdollisimman pian.

Kesäkuussa 2010 tein taas positiivisen testin. Koko odotus meni pelonsekaisin tuntein. Varsinkin, kun tätäkin raskautta varjosti verenvuodot rv 15 asti. Kaiken tuskan ja kyynelten jälkeen syntyi kuitenkin täydellinen pieni poika, joka on nykyään jo 1-vuotias rasavilli.

Anna itsellesi aikaa toipua.. Aloitatte yrityksen taas, kun siltä teistä molemmista tuntuu. Uskon kyllä, että pitkän yrittämisen jälkeen tuulimunaraskaus on suuren suuri pettymys. Uskotaan kuitenkin, että teillekin vielä suodaan ainakin yksi uusi lapsi perheeseen.

Aurinkoista kevättä!
 
Iltaa.
Jos sitä muutaman rivin jaksaisi naputtaa ennen kuin nukkumatti vie mukanaan.

Mixuliinille kovasti voimia. Onneksi et oo valmis vielä luovuttamaan vaikka taukoa hoidoista pidättekin. Eihän sitä koskaan tiedä vaikka kävis pieni "vahinko" tauon aikana. Saahan sitä aina toivoa... emoticon Ja jos ei, niin sitten vaan taas järeät keinot käyttöön, kun siltä tuntuu. Ikävää, että joudutte nyt enemmän pohtimaan myös sitä rahoituspuolta, mutta se on kuitenkin vaan rahaa...

Harmittelut Kuusitytölle, kun ei tällä kertaa saatu muniksia talteen. Toivotaan oikein superhyvää satoa seuraavaan kiertoon. emoticon

Tänne ei kuulu nyt mitään uutta. Ovista odotellessa... Taas kerran... Varmaan vielä reilu viikko pitää odotella. Mutta nyt tämä kyllä piiloutuu peiton alle, että jaksaa vielä huomenna raahautua töihin.

Toivotaan, että tämä kevät on meille kaikille oikein hedelmällistä aikaa. emoticon
 
Poikanen: Pahoittelut. Mukava kun olet vielä seurassamme, mutta ikävä mistä syystä.
nitsu:
Tervetuloa joukkoon!
mixuliini: Voimia teille ihan roppakaupalla. Sinnikkyys vielä palkitaan! Onko mitään tietoa, minkä hintaista touhu on jos sen omasta kukkarosta maksaa?
Kuusityttö: Harmi kun munikset ehtivät karkaamaan.
goodhope: Miten teillä inssin jälkeen? 
Sleepwalker: Urhea lapsenvahti! =) Lykkyä tykö seuraavaan ovikseen!
Bandidalle tuhannet onnittelut!
örkki: Miten tähystys?

Meillä mennään puolivälissä kolmatta clomikiertoa...., joka on siis viimeinen... syystä että tässä kierrossa se onnistuu!     Harjoittelun puutteesta ei ainakaan voi meitä syyttää. Ovista en oo jaksanut tikuttaa, kun oon aika varma, että tunnen h-hetket ja jos joka tapauksessa on toimintaa ennen ovista, sen aikana ja sen jälkeen niin tikut tuntuu turhilta. Miehen (mahd. tutkimuksiin & hoitoihin liittyvästä) ahdistustasosta päätellen voi olla, että meitä ei ihan heti lapsettomuuspolilla näy. Täytyy myöntää, että en itsekään ole aivan hippulat vinkuen lähdössä tutkimuksiin. Lähetteen perusteella saapunut kutsu kaikenlaisine ohjeineen köllöttää laatikossa. Kaipa se puoli vuotta on voimassa jos me vielä sulatellaan asiaa. Yhtä soutamista ja huopaamista oman mielen sisällä, argh!

Clomeista ei oo tullut mitään sivuvaikutuksia. Onkohan kovin harvinaista, että ohje on syödä kp:t 5.-9. Mitä nopeesti netistä googlailin, niin aika monella ohje on ollut 3.-7. Annoskin on aika pieni, 50, mutta toisaalta mitään seurantaultria ei määrätty, joten kaipa se on lääkärin varovaisuutta.

Jännä muuten miten asiat ei aina mene niin kuin odottaa...hyvässä ja pahassa. Olin aivan varma, että kun jätän pilsut n. 10 v jälkeen pois niin karmaisevat kuukautiskivut palaa elämään. Eivät palanneet. En oo varmaan koskaan ollut näin kivuton! Sen takia ne pääseekin hiipimään ja tuottamaan pettymyksen =/ Ei vaan kyllä ennen ois tarvinnut arvailla, että onkohan ne alkamassa. Iho ratkesi kukkimaan noin vuodeksi, mutta sekin tasoittui jo ajat sitten. Kiertokin tasoittui pikkuhiljaa. Joten nyt siis alkaisi olla aika tärpätä!

Uusille lyhyesti briifaten, että me ollaan toivottu raskautta kohta kaksi vuotta, ollaan noin kolmekymppisiä ja kummallakaan ei ole lapsia. 

Tsemppiä ja voimia kaikille ihanille naisille! 



 
Aurinkoista kevätpäivää kaikille leideille!

Kuusityttö, mä en varmaan jaksaisi tätä jos mulla ei olis tämmönen asenne mikä mulla on :) Tää on muutenkin niin rankkaa ja sanotaan että se mikä ei tapa vahvistaa, vaikka välillä haluaisi vajoa jonnekin todella syvälle ja ei koskaan nousta sieltä mutta se ei kuulu mun luonteeseen! Mä vaan saan uusia voimia jatkaa koska en halua luovuttaa niin helpolla! :)

Sleepwalkerille onnea oviksen bongailuun :) 

Annulille paljon tsemppiä tähän kiertoon :) Toivotaan että se kolmas kerta toden sanoo :D Ja toivotaan että tärppää ennenku menette lapsettomuuspolille.

Niinpä niin, se rahoituspuoli, kyllä me saadaan se jotenkin järjestettyä. Mä en sen takia aio luovuttaa, sehän on vaan rahaa ja mä en halua ajatella että "ei oo varaa hankkia lapsia", ja enkä mä haluaisi ajatella että me "hankitaan" lapsia, vaan me saadaan lapsia :) Mutta jotenkin sitä kuitenkin väistämättä ajattelee rahanmenoa näissä hommissa, pakko ajatella kun on muitakin menoja ja laskut ja lainat täytyy maksaa. Aaaaaargh!!! Ja mitä mä nyt tosta nopsaa laskeskelin että hoitoineen lääkkeineen seuraavaks uppoaa muutama tonni mutta se ei pysäytä mua!!! Ja mä haluan oikein kovasti uskoa myös siihen että me luomusti onnistuttaisiin, voi olla että on tyhmää ajatella niin mutta se ei oo kenestäkään pois jos mä toivon niin. Eikö? Jos se jo kerran onnistui niin miksei se vois toisenkin kerran onnistua? Ja pakkohan meidän on omin voimin yritettävä jos ei muuten onnistu. Huoh.

Paljon tsemppiä ja voimia kaikille ihanaisille!


 
Hyvää huomenta pitkästä aikaa!!

Pakko oli tulla taas katselemaan että miten täällä jaksellaan, ja täytyy sanoa että käsittämättömän kovia kolauksia olette saaneen kestää itse kukin. Iso voimahali kaikille!!

Sen vaan haluan sanoa että älkää luovuttako, vaikka välillä tuntuu että huomisessa ei ole mitään sen parempaa kuin tässäkään päivässä. Miä en luovuttanut ja kolmen vuoden piinan jälkeen täällä porskutetaan raskausviikolla 25 ja pikkumies polskuttelee iloisesti massussa!

En tiedä ja hullulta se kuulostaakin mutta kun loppukesästä jätin pois Light tuotteet tai oikeastaan aspartaamilla makeutetut tuotteet niin muutaman kuukauden kuluttua tulinkin raskaaksi. Sattumaa? Kuka tietää...

Plussatuulista kevättä kaikille!! emoticon
 
Oma napa: tänään testailin inssin jälkeen ja negaa näyttää. Nyt jätin pois luget ja sitte ootellaan menkkoja alkavaksi että "pääsee" taas piikittämään, ihan peestä tämä tämmönen. Se ois  siis viimistä inssiä kohti sitte pikkuhiljaa. Sen jälkeen IVF:t. Nään jo nyt painajaisia siita punkteeraamisesta, mulla kun on aivan järkyttävän kamala neulakammo. Jo pelkkä ajatus nyt tekee niin pahan olon, että alkaa ihan fyysisesti oksettaa ja itkettää. No kai se on niin, että mikä ei tapa niin vahvistaa... mutta vois kait sitä välillä aurinko paistaa tänneki päin kasaantuneeseen risukasaan...

Toivottavasti muilla on positiivisempia uutisia ja positiivista mieltä. Koitan sitä energiaa kerätä teistä muista
 
Goodhope, neulakammo on ikävä juttu, mutta lääkärit kyllä antaa punktiossa sellaset mömmöt ettet kyllä paljoa tunne. Toki ne kivun tunteet on hirveän yksilöllisiä. Itseeni punktio ei sattunu, tuntu ainoastaan epämiellyttävää painetta. Ja niitä neuloja en nähny kertaakaan. Ihan alussa sain 1000g panadolin ja ennen punktiota suonensisäisesti jotakin (rauhottavaa ja kipulääkettä kai). Sanovat antavansa niin paljon lääkkeitä kuin on tarvis, eli jos koskee pyydä lisää lääkettä:)

Toivottavasti viimesestä inssistä onnistaa niin ei tarvii mennä IVF:ään asti:)
 
Kiitos Erna, ja muutkin :)

Tässä odottelen oloa ohimeneväksi... Pari päivää sitten aloitin sitten antibioottikuurin kun ei epämääräinen vuoto ottanu loppuakseen... Ens tiistaina on sitten ne verikokeet että onko (toivottavasti) kaikki tulleet ulos ja voi taas alkaa odottaa menkkoja aluksikin...Hajuakaan koska niitten pitäisi alkaa tällaisen jälkeen, saatikka koska voi taas yrittää... Mutta hyvillä mielin kaikesta huolimatta eteenpäin.

Mixuliini: sulla on kadehdittava asenne. Peukut pystyssä hoitoihin ja kaikkeen muuhunkin

Nyt on maha jotenkin sekaisin ja hieman ehkä helläkin, johtunee antibiooteista, mutta kyllä tämäkin tästä, lunssaa pukkaa päälle mutta ei anneta sen häiritä, huomenna kaverin vauvakutsut jossa pääsee masua paijailemaan, joskos tarttuisi onnistumisen hormooneja meillekin :)
 
Leppoisan viikonlopun alkua! Pitkästä aikaa kirjauduin sisään raapustelemaan kuulumisia. Aktiivisesti en missään vaiheessa toki ole keskustelussa ollutkaan, mutta lueskelemassa keskustelua olen käynyt. 

Monenlaista täällä on ehtinyt tapahtua - voimia jokaiselle hoitoihin, tutkimuksiin tai millainen tilanne kullakin on! Ja kärsivällisyyttä. Jos sitä ei luonnostaan ole, niin pitkän kaavan mukaan omaa haikaran pakettia odottaville sitä taatusti tulee. Mixuliinin asenne on kyllä niin mahtava (niin kuin moni on jo todennut), että toivottavasti muutkin siitä oman murusensa saa poimittua.

Sitten sitä omaa... Meillä siis yksi lapsi on vuosien odottamisen jälkeen saatu (mistä muistaa olla kiitollinen kiukkupuuskienkin keskellä) ja pikku kakkosen tulemista ei missään vaiheessa ole jarruteltu. Hoitoihin taas päädyttiin, kun ei tärppiä luomusti alkanut kuulua. Tuolloin imettämisen lopettamisen jälkeen parisen kymmentä kiertoa ehtinyt kulua ja niistä ovista bongattu 13 kierrossa. Inssi tehtiin marraskuussa ilman toivottua tulosta. Joulu, reissu ja sairastelut jätti 3 kiertoa väliin ennen toista inssiä. Nyt pelonsekaisen toiveikkaat odotukset täällä - kourallisen r-testien jälkeen täytyy uskoa, että jotain positiivista on tapahtunut!! Ultraan mennään pääsiäisviikolla. Pelottaa mitä siellä näkyy.. Oireita raskaudesta ei nimittäin juurikaan ole. Vähän rinnat arat, uni maistuu tavallista paremmin, mutta siinäpä ne. Mutta, mutta sitä kärsivällisyyttä..

Tulin siis luomaan uskoa teille kaikille ja varsinkin inssien pyörteissä pyöriville, että kyllä tässäkin hoitomuodossa voi tärppi napsahtaa! Vaikka se onkin n. 20 %.. Aurinkoista kevään odotusta kaikille! Ja Bandidalle onnea!!!!

-Kuukkeli-
 
Kiitos kaikille! Olette aivan mahtavaa porukkaa ja tukenne ja kannustuksenne tulee kyllä tarpeen <3 

Luulisi tällä asenteella pötkivän pitkälle ja eiköhän se joku päivä sitte palkitse parhaimmalla tavalla. En tiedä, johtuukohan siitä että olen Kauris :D eikö ne ole aika itseppäisiä ja määrätietoisia ja eivät anna periksi :) Mun kohdalla se ainakin näyttää olevan niin. 

Ja ollaan me miehen kanssa saatu oppia elämään ja hyväksymään se asia että apuja tarvitaan raskaaksi tulemiseen. Ehkä sekin on vahvistanut kärsivällisyyttä ja asennetta tähän touhuun, vaikka joskus se kärsivällisyys on jossain ihan muualla. Ja kyllä se aika välillä matelee mutta mä olen päättänyt jaksaa odottaa seuraavaan hoitoon ja piste :) Mulla on ensi viikolla aika klinikalle lääkärin juttusille, saan varmaan reseptit valmiiksi mutta otetaan rennosti vielä yksi kuukausi. Aion silloin kertoa että pidetään pieni paussi vielä. 

Ja tällä välin pupustellaan ihan normisti :D En tiedä miten teillä muilla mutta mulla halut on jotenkin vähemmällä hoidon aikana, varsinkin lugeitten aikana ei oikee sillai tee mieli ainakaan heti sen jälkeen kun on tökkäissyt ne paikoilleen. 

Mitäs teille muille kuuluu?

Pahoittelut goodhope ettei inssi onnistunut tälläkään kertaa :( Jaksamisia sinne ja peukkuja pidetään että seuraavalla kerralla onnistuu :)

Toivottavasti Poikasen flunssa ei ole pahentunut ja vuoto jo loppunut :) 

Hauska tavata Kuukkeli :) Ja onnea plussasta <3 Pidetään peukkuja että kaveri pysyy matkassa mukana! 


Isot tsempitykset jokaiselle palstan naiselle <3
 
Kuukkelille onnea matkaan! Ihana kuulla kuulumisia! Millainen olo on nyt?

Mixuliinille kiitokset esimerkillisestä tsempistä. Oot aivan mahtava! Sulla on se lääkäri ihan just? Kerro kuulumisia lekurin jälkeen!

Poikanen, miten olotila? Joko menkat tuli? Sitten taas uuteen yritykseen.

Annuli, miten se kolmas clomikierto? Missä vaiheessa kiertoa olet?

Kuusityttö, uusi punktio lähenee (vai oliko se jo)?

Miten Goodhopen piikitykset?

Mitä Sleepwalkerille kuuluu?

Netta87, kiva kuulla sunkin kuulumisia. Viikko 25 ja risat, hienoa! Nyt taitaa alkaa ne ei niin mukavat viikot, tai ainakin sitten kun masu kasvaa vielä tuosta. Ainakin itse muistelen ei-niin-lämmöllä noita viimesen kolmanneksen oloja. Tosin kyllähän sen kestää, aivan hienosti.

Täällä navan ympärillä alkaa tapahtumaan ens viikolla, mikäli ovis tulee entiseen malliin ajallaan. Inssiaika varattu alustavasti ensi viikolle, oletetun oviksen jälkeiselle päivälle.

Taustaa:
Yritystä 2,5v, ikää yli 35, toka toiveissa, mitään vikaa ei tutkimuksissa ole löydetty
 
Heippa kaikille!
 
Lauantaista lähtien olen piikitellyt ja tänään kävin ultrassa, löyty 6! munista, pieniä vielä, joten kasvattelua jatketaan ja samalla jarrutellaan irtoamista. Pe uusi ultra ja ma tai ti sitten punktio. Ihan hyvillä mielin:)

Onne Kuukkeli! Toivotaan parasta sinulle ja masuasukille:)
 
Hei vaan leidit!

Tsemppiä ja peukkuja tulevaan inssiin Nine :) Toivottavasti kaikki osuu kohdilleen. Iso tsemppihali sinne <3 Kyllä, ensi viikolla lääkärille aika mutta enpä usko että siellä mitään sen kummempaa kuin että ilmoitan meidän pitävän paussia vielä yhden kuukauden ja tarkastellaan varmaan onko limis miten paksu ja miten munarakkulat ovat onnistuneet palautumaan edellisestä hoidosta. Muuten ihan hyvillä mielin täällä ollaan :) Nautitaan ihanista kevätpäivistä!

Ihan hyvä tilanne Kuusitytöllä :) Toivotaan että kasvavat hyvään tahtiin ja että tulee taas niitä hyviä muniksia mutta etteivät pääse tällä kertaa karkuun :D Iso tsemppihali sinnekin <3

Hehe, otin käyttöön taas ovistikut ihan huvin vuoksi, ajattelin ihan muuten vaan testailla onko nuo hormonihoidot sekoittanut mun luonnollista kiertoa mitenkään. Aloitin tikuttamaan jo kp10 ja sain ovisplussan kp15 ja tikuttelu jatkuu kunnes testiviiva on haaleampi kuin kontrolliviiva. Pupusteltu ollaan ja aiotaan jatkaa vaikkei siitä mitään tulisikaan, sanoin mun miehelle että pakko meidän on itsekin taas yritettävä jos vaikka sattuisikin onnistumaan. Kaikkeja keinoja on käytettävä ja toivossa on hyvä elää, eikö? :D 

Mutta sanokaa mulle hyvät ihmiset jos elättelen turhia toiveita! :)

Keväisiä plussatuulahduksia kaikille ihanaisille! <3 emoticon
 
Heippatirallaa! Nyt on kohdun tähystys takana ja polyyppiä poistettu. No patologille se poistettu aines lähtee tutkittavaksi. Lääkärikä ei kyl ny ihan varma ollut oliko se polyyppia, vai jotain muuta, mutta kertovat siitä minullekin, jos on jotain kerrottavaa. Nyt sitte eletään normisti pari kuukautta ja katsotaan poistuuko tiputteluvuotoni ja mahdanko raskautua. Kesäkuun ekana päivänä lekuri soittaa, että miten lapsettomuusjuttua jatketaan. Se on siis tämän hetken tilanne.

Ihmeen kivuton tuo tähystys oli. Särkylääkkeitä piti kyl ottaa muutama ennen toimenpidettä, mutta silti. Onkohan minulla tuntoaistia ollenkaan? Onks tääl kukaan käynyt polyypin poistossa ja raskautunut sen jälkeen?

Kyllä tää tästä. Aurinko paistaa ulkona ja taas omissa ajatuksissa, ku jos tästä vaik viel raskautuiskin, ku ylimääräiset haituset on kohdusta poistettu. Oli muuten mielenkiintoista nähdä se itsekin tv-ruudusta. Leikkausten aikaan katselin muualle, mutta muuten katselin ku kamera kulkee jonnekin mun sisälle, jonne ite ei pääse mitenkään näkemään - jänskää ja hianoa! Suosittelen
 
Hei.

Pitkästä aikaa ajattelin kirjoitella minäkin, en tiedä muistaako mua monikaan. Reilu puoli vuotta sitten viimeksi kertoilin kuulumisia. Silloin oltiin käyty julkisen puolen polilla juttelemassa ja sovittiin hoitojen aloituksesta. Yritystä on takana tammikuusta 2010.

Nyt päästään vihdoinkin ensimmäiseen inssiin, joka on tunnin päästä. Jännittää!emoticon Eilen kävin (kp10) ultrassa, jossa katsottiin onko lääke tehonnut. Olen  syönyt Femaria 2,5mg 2 tbl kierron 3.-7. pv. Yksi munis oli kasvanut ja lääkäri kehotti tänään aloittamaan ovistestit ja arveli testin näyttävän plussaa su/ma. Aamulla sitten hieman yllättäen tuli jo plussa testiin. Ja onneksi saatiin vielä aika tälle päivälle. Mies kävi näytteen antamassa aamulla ja kohta olisi minunkin lähdettävä klinikalle.

Taidan tulla myöhemmin kertoilemaan lisää ja lukemaan myös paremmin teidän kuulumisianne! emoticon
 
Hei taas!

Annulille hirmuisesti plussatuulia! Toivottavasti tämä olisi teillä SE kierto. emoticon Jokohan sulla olisi jotain kerrottavaa...?

Mixuliini: Mä kanssa uskon, että teillä voisi tärpätä vielä luomustikin. Te ootte tosiaan aikaisemminkin onnistuneet ja siinä Hiljaa toivotut -dokkarissakin se toinen pari onnistuikin lopulta luomusti vaikka takana oli useita epäonnistuneita siirtoja. Luonto pystyy joskus yllättämään. Toivotaan, toivotaan... emoticon

Netta87: Kiva kuulla sustakin. Sinne onnellista odotusta.

Goodhopelle pahoittelut. Toivotaan, että viimeinen inssi toisi sen toivotun tuloksen. Tämä palsta on kyllä siitä tosi hyvä, että pääsee jakamaan pelkojaan ja huoliaan ja asian jo kokeneet osaavat tarvittaessa korjata niitä mielikuvista syntyneitä aavistuksia. Tuntematon lienee se pelottavin osa näissä jutuissa...

Kuusityttö stemppiä! Toivottavasti tässä hoitokierroksessa onnistaa. emoticon

Poikanen?: Toivottavasti siellä on kaikki tauteilut kadonneet ja vauvakutsut oli onnistuneet. Toivotaan, että sieltä tarttui niitä hormooneja matkaan. 

Kuukkelille onnittelut ja hirmuisesti tarrasukkia ja ihmisliimaa. Hyvä, että joku käy kertomassa positiivisia uutisia myös inssin tuloksista. Ja siitä, että plussa voi paukahtaa vaikka oireita ei juuri olisikaan.

Ninelle stemppiä inssiin. Toivottavasti tärppää! Samoin Pöppiksellä.

Ja toivotaan, että örkilläkin alkaa nyt asiat etenee vauhdilla, kun turhat kököt on poistettu kyydistä.

Sitten vähän omia kuulumisia... Ovis tuli bongattua testillä vaikka muuten ei mitään ihmeempiä tuntemuksia ollutkaan. Nyt elellään kierron loppupuolta kp 27/33-38. Teroluteja syön tällä kierrolla vielä tänään ja huomenna ja sitten jäädään taas odottelemaan. Tuntemuksia on, mutta ne nyt voi johtua oikeastaan mistä vain... Hieman ihmettelen tätä aalloittain tulevaa huonovointisuutta ja röyhtäilyä. Ärsyttävää! Väsyttääkin ja välillä alavatsassa on outoja tuntemuksia. Tosin ikävää kramppailuakin tms. on tuntunut, joten voipi olla että täti siellä tekee tuloaan. Lisäksi välillä on rinnat olleet kosketusarat, mutta vain välillä. Ja muutaman kerran on hajut tehneet pahaa (Varsinkin julkisissa hajuvedet! Yäk!) ja metallin makua maistunut suussa. Tosin olen tainnut onnistua puraisemaan vain huuleeni tai jotain.  emoticonOdotellaan nyt. Varovaisen toiveikas olo, mutta saa nyt nähdä... Yritän pysyä rauhallisena ja malttaa odotella ainakin ensi viikon loppupuolelle ennen kuin alan testailla. Saa nähdä onnistuuko. emoticon
 
Takaisin
Top