Voimia Rintalle
Kyllähän se itselläkin suurin pelko on, että taas käy niinkuin kävi vuosi sitten. Itse asiassa näin sinä yönä outoja unia, mulla on kissan esiintyminen unissa aina liittynyt jollain tavalla raskaana olemiseen ja tuona yönä mun unessa oli ihan kamalan näköinen resuinen ja takkuinen ruma musta kissa. Ja kun heräsin aamulla sanoin itselleni, että en ole enää raskaana. En tiedä mistä se tuli, mutta se oli ensimmäinen mitä oli päässä kun heräsin. Iski kauhea paniikki ja kokeilin onko rinnat vielä kipeät ja olihan ne, samoin pientä pahoinvointia oli. Mutta eihän se mitään tarkoita, ei ne ihan heti lopu ne oireet. Asia jäi todellakin vaivaamaan ja oli pakko soittaa lääkärille. Sain vielä samalle päivälle ajan yksityiselle ja siellä näytti kaikki olevan muuten kunnossa, muttei sydäntä näkynyt sykkimässä. Viikkoja oli vasta 6+3 ja gyne kovasti vakuutteli ettei tarkoita vielä sitä, että olisi mennyt kesken. Viikon päästä
varasin uudelleen ajan ja siellä sitten todettiin että kehitys oli päättynyt 6+3. Ikävintä siinä oli se, että lääkärin mielestä piti jäädä odottamaan, että se tulee ulos luonnollisesti, luultavasti tulisi viikon parin kuluessa. Mutta eihän tapahtunut yhtikäs mitään. Oireet jatkui ennallaan vaikka itse tiesi ettei siellä ole elämää. No, sitten lopulta sain tyhjennyslääkkeen ja se päivä jolloin tein tyhjennyksen oli päivä ennen äitienpäivää... Olipa sekin osuva valinta. Koko äitienpäivän vuosin vielä verta, ei ollut mikään mieltä ylentävä vkl =(
Anteeksi jos joku tästä masentui, ei ole tarkoitus aiheuttaa pahaa mieltä tai lisää pelkoja.
Voimia, jaksamista ja onnea seuraavaan kiertoon. Toivottavasti uusi tärppi tulee pian ja se sitten pysyisi matkassa mukana loppuun saakka.
