Vesimeloni
Näppärä viestien naputtelija
Haluatko kehua tai haukkua miestäsi tai muuta vastaavaa parisuhdelätinää? Tämä on ketju sille aiheelle. :)
Parisuhdetilitystä
- Ketjun aloittaja Vesimeloni
- Aloituspäivämäärä
Pakko tulla vähän antamaan kiitosta miehelle. Hän kun soitti tänään mulle töihin, että ei sit tänään mitään suunnitelmia, hänellä on jo ilta suunniteltuna. No, töistä tuli hakemaan ja mentiin kotiin, sit ravintolaan syömään ja myöhemmin vielä elokuviin. Aivan ihana päivä oli! Ihana tunne kun toinen on järjestänyt kaikkea
Kivaa ja itse saa ihan vaan nauttia :)
Tännehän pitäs tieteski vaa kehua ja ylistää ommaa miestä, kaikkiha on niin täydellistä, mutta mua tällä hetkellä lähinnä vaan vituttaa ja hirvittää, joten pakko purkaa tunteita johonki, sori vaan :D
Mun poikaystävä (en ossaa sanua mies) on aika menevän sorttinen ihminen, juo sillon ku huvittaa (on tällä hetkellä työtön), ei kuitenkaan käy baareissa, luojan kiitos, ottaa vaan kotona tai kavereittensa luona. Se mua tässä kauhistuttaa, että ossaako tuo jätkä muuttaa elintapojansa ku vauva syntyy, tai mielellään tieteski jo aikasemminki. Asiasta ollaan usiampaan kertaan jo puhuttu, ja ukko on oikeesti ihan mielissään ku siitä tullee isä. Itkunki kanssa on vannottu että juominen loppuu ja elintavat muutenki paranee ku vauva syntyy, mutta välillä vaan tuntuu että en kauheesti usko siihen. Ollaan kuiteski molemmat vielä nuoria, ite oon 20v ja tuo miesihminen 1,5 vuotta vanhempi, ja nyt lähinnä vaa pyörii mielessä että pystytäänkö me oikeesti yhessä kasvattamaan lasta, varsinkaan jos toinen ei oo ihan täysillä mukana.
En sitten tiiä muuttuuko asenne ja ajattelutapa ultran jälkeen, ku siitä pienestä oliosta tuolla massussa tulee vähän todellisempi. Yhessä kuitenki ollaan luettu niitä neuvolasta saatuja lappusia ja kirjoja ja mietitty jo nimiäki vaikkei todellakkaan pitkään aikaan vielä tiiä onko tulossa poika vai tyttö, että siinä mielessä molemmat täysin ymmärtää että oon raskaana ja on pikkunen elämänmuutos edessä.
Nyt en ennään tiiä mitä täsä kirjottas, aamulla pitäs kuiteski töihin lähtiä ja ainaski tuo pieni purkautuminen jo helepotti. :D huh.
Mun poikaystävä (en ossaa sanua mies) on aika menevän sorttinen ihminen, juo sillon ku huvittaa (on tällä hetkellä työtön), ei kuitenkaan käy baareissa, luojan kiitos, ottaa vaan kotona tai kavereittensa luona. Se mua tässä kauhistuttaa, että ossaako tuo jätkä muuttaa elintapojansa ku vauva syntyy, tai mielellään tieteski jo aikasemminki. Asiasta ollaan usiampaan kertaan jo puhuttu, ja ukko on oikeesti ihan mielissään ku siitä tullee isä. Itkunki kanssa on vannottu että juominen loppuu ja elintavat muutenki paranee ku vauva syntyy, mutta välillä vaan tuntuu että en kauheesti usko siihen. Ollaan kuiteski molemmat vielä nuoria, ite oon 20v ja tuo miesihminen 1,5 vuotta vanhempi, ja nyt lähinnä vaa pyörii mielessä että pystytäänkö me oikeesti yhessä kasvattamaan lasta, varsinkaan jos toinen ei oo ihan täysillä mukana.
En sitten tiiä muuttuuko asenne ja ajattelutapa ultran jälkeen, ku siitä pienestä oliosta tuolla massussa tulee vähän todellisempi. Yhessä kuitenki ollaan luettu niitä neuvolasta saatuja lappusia ja kirjoja ja mietitty jo nimiäki vaikkei todellakkaan pitkään aikaan vielä tiiä onko tulossa poika vai tyttö, että siinä mielessä molemmat täysin ymmärtää että oon raskaana ja on pikkunen elämänmuutos edessä.
Nyt en ennään tiiä mitä täsä kirjottas, aamulla pitäs kuiteski töihin lähtiä ja ainaski tuo pieni purkautuminen jo helepotti. :D huh.
hat: Eihän miestä kehua saa jos ei ole syytä :D olisko niin, et miehes ei tosiaan oo ihan vielä sisäistänyt sitä et hänestä on isä tulossa? Mun mies sanoi et välillä on tosi vaikeeta ajatella, että vauva on tulossa, kun se ei missään vielä näy. Voihan olla et kun pääsee sinne ultraan ja maha alkaa kasvaa, ni alkaa mieheskin käsittää paremmin et hei, nythän olis hyvä aika vähän aikuistua :) meillä on taas lähinnä rahankäytön ongelmia. Mies kun tykkää niin uhkapeleistä jopa siinä määrin et saattaa laskut jäädä maksamatta.
kyllähän tänne saa kirjotella niin ruusut ku risutkin!! :) se voi helpottaa monestikin.
meillä vaikka välimatkaa välissä niin kaikki kyllä mennyt tosi hyvin, viikonloppu vapaita kun tällä alalla ei juurikaan ole (ravintola) niin nyt viime vkonloppu oli yhteistä aikaa ja me käytii syömässä ihanaa ja vielä se että palvelu ja ruoka oli oikeesti niii hyvää!! ja kirpparilla (löysin muuten ekat mammahousut!), ja muutenki yhdessä mettäs lenkillä koiran kans ja iha perus saunomista. mut muutenkin on ollu tukena ja kysyy joka päivä oloja ja ollu neuvolas ja lääkäris mukana ja nyt viel ultra sit varmaa jää vähä noi neuvolat välii jos ei saa sopivia aikoja.
Toki on niitä hetkiä kun ärsyttää suunnattomasti, ku mies suuttuu iha tyhmistä jutuista! ei oikee käsitä etten mä kaikkea tarkoita nii sana tarkasti, sit hautoo niitä ja jossai vaihees "räjähtää", sit oon sillei et tarkotinko ton noin? ja oisko voinu kysyy tarkennusta jos ei tajunnu tarkotusta? jotenki tuntuu et suurimma osan se ottaa itteesä "tahallaa" tai jotenki! en tiedä .
no sitten on ku mä haluisin avata tilin ja vähä jo säästää tätä kaikkea varten, ni jotenki sitä vitkuttelee. ääh..
meillä vaikka välimatkaa välissä niin kaikki kyllä mennyt tosi hyvin, viikonloppu vapaita kun tällä alalla ei juurikaan ole (ravintola) niin nyt viime vkonloppu oli yhteistä aikaa ja me käytii syömässä ihanaa ja vielä se että palvelu ja ruoka oli oikeesti niii hyvää!! ja kirpparilla (löysin muuten ekat mammahousut!), ja muutenki yhdessä mettäs lenkillä koiran kans ja iha perus saunomista. mut muutenkin on ollu tukena ja kysyy joka päivä oloja ja ollu neuvolas ja lääkäris mukana ja nyt viel ultra sit varmaa jää vähä noi neuvolat välii jos ei saa sopivia aikoja.
Toki on niitä hetkiä kun ärsyttää suunnattomasti, ku mies suuttuu iha tyhmistä jutuista! ei oikee käsitä etten mä kaikkea tarkoita nii sana tarkasti, sit hautoo niitä ja jossai vaihees "räjähtää", sit oon sillei et tarkotinko ton noin? ja oisko voinu kysyy tarkennusta jos ei tajunnu tarkotusta? jotenki tuntuu et suurimma osan se ottaa itteesä "tahallaa" tai jotenki! en tiedä .
no sitten on ku mä haluisin avata tilin ja vähä jo säästää tätä kaikkea varten, ni jotenki sitä vitkuttelee. ääh..
Mulla ei muuta ku, että mies on haissut ihan käsittämättömän pahalta viimesen kuukauden! :D Se on aika tehokkaasti tyrmännyt kaiken parisuhde toiminnan, kun kiljun hädissäni, että älä tuu mun lähelle kun se rassukka erehtyy paria metriä lähemmäksi. Muuten se on kyllä hoitanut esikoisen ja kodin ja ollut kovin ymmärtäväinen kun mä vaan makaan ja oksennan, eli ruusuja vaan täältä lähtee ukkokullalle!
Toivottavasti se rupee tässä pikku hiljaa haisee vähemmän pahalle, kun nää alkuraskauden oireet helpottaa :)
Toivottavasti se rupee tässä pikku hiljaa haisee vähemmän pahalle, kun nää alkuraskauden oireet helpottaa :)
Hihhih, tuli mieleen tuosta hajusta, mieheni on käyttänyt vähintään koko meidän suhteen ajan yhtä tiettyä tuoksua. Se on aina ollut mun mieleen, herkullinen, mutta ei liian makea. Se tuoksu jää aina vessaan leijumaan aamusin ja tarttuu lakanoihin, jos ottaa päikkärit. Aina kun mies on ollut työreissuilla tms. nukun miehen tyynyllä, kun se tuoksu tuo miehen lähelleni, vaikka onkin kaukana. Voi miten romanttista! Mutta raskaus onkin taas ihan eri asia. Joudun koko aamupäivän käymään toisessa vessassa ja lakanat menee heti vaihtoon, jos haistan sen LEMUN! :D Sama juttu oli esikoista odottaessa :)
Ei varsinaisesti valittamista tällä hetkellä miehestä, siis raskauteen liittyen. Ärsyttäähän se muuten totta kai millon mistäkin ;) Tuntuu, että mies on nyt jo innoissaan raskaudesta omalla tavallaan, ihan eri tavalla kuin esikoisesta. Kai se on sitä, kun tietää suunnilleen mitä on tulossa. Mies on nimittäin jo levittänyt tietoa asiasta töissäkin, mikä ei ollenkaan ole hänen tapaistaan! Ja halusi myös vanhemmilleen kertoa aika pian. Esikoisestahan hän olisi halunnut olla hiljaa mielellään synnytykseen asti, joo ei ihan onnistunut :D Itse taas en ole kertonut naapuria lukuunottamatta kenellekään. Mitään erikoiskohtelua täällä ei kyllä saa :) On kyllä ilmaissut voivansa ottaa vastuulleen hiukan kotitöitä, mutta se tuskin liittyy varsinaisesti raskauteen. Enemmänkin siihen, että nyt ei enää kotiäidillä riitä aika ja kapasiteetti, kun pitää opiskelut hoitaa tässä sivussa. On se ihan kiva mies. Ennen kaikkea hyvä mies. Parannettavaa olisi tietyissä asioissa, joista varmasti hormonihöyryissäni tulen tänne avautumaan vielä ;) Juuri nyt hyvillä mielin.
Pahoitteluni teille, joilla on ihan oikeitakin huolia miehen suhteen. Toivottavasti saatte asiat selvitettyä ennen lapsen syntymää ja kaikki kääntyisi parhain päin. Lapsi on iso asia ja koettelee ilman muuta suhdettakin. Jo senkin takia on hirvittävän tärkeää, että suhde on kunnossa ennen lapsen tuloa. Vauvan kanssa voi myös olla ihan tavattoman rankkaa, joten sen puolesta on ensisijaisen tärkeää, että vanhemmat ovat toimiva tiimi. Mikään ei helpota vauva-arkea niin kuin vanhempien puhaltaminen yhteen hiileen. Ja juu, me ei olla mikään malliesimerkki tästä ;)
Ei varsinaisesti valittamista tällä hetkellä miehestä, siis raskauteen liittyen. Ärsyttäähän se muuten totta kai millon mistäkin ;) Tuntuu, että mies on nyt jo innoissaan raskaudesta omalla tavallaan, ihan eri tavalla kuin esikoisesta. Kai se on sitä, kun tietää suunnilleen mitä on tulossa. Mies on nimittäin jo levittänyt tietoa asiasta töissäkin, mikä ei ollenkaan ole hänen tapaistaan! Ja halusi myös vanhemmilleen kertoa aika pian. Esikoisestahan hän olisi halunnut olla hiljaa mielellään synnytykseen asti, joo ei ihan onnistunut :D Itse taas en ole kertonut naapuria lukuunottamatta kenellekään. Mitään erikoiskohtelua täällä ei kyllä saa :) On kyllä ilmaissut voivansa ottaa vastuulleen hiukan kotitöitä, mutta se tuskin liittyy varsinaisesti raskauteen. Enemmänkin siihen, että nyt ei enää kotiäidillä riitä aika ja kapasiteetti, kun pitää opiskelut hoitaa tässä sivussa. On se ihan kiva mies. Ennen kaikkea hyvä mies. Parannettavaa olisi tietyissä asioissa, joista varmasti hormonihöyryissäni tulen tänne avautumaan vielä ;) Juuri nyt hyvillä mielin.
Pahoitteluni teille, joilla on ihan oikeitakin huolia miehen suhteen. Toivottavasti saatte asiat selvitettyä ennen lapsen syntymää ja kaikki kääntyisi parhain päin. Lapsi on iso asia ja koettelee ilman muuta suhdettakin. Jo senkin takia on hirvittävän tärkeää, että suhde on kunnossa ennen lapsen tuloa. Vauvan kanssa voi myös olla ihan tavattoman rankkaa, joten sen puolesta on ensisijaisen tärkeää, että vanhemmat ovat toimiva tiimi. Mikään ei helpota vauva-arkea niin kuin vanhempien puhaltaminen yhteen hiileen. Ja juu, me ei olla mikään malliesimerkki tästä ;)
Nyt saa mies kyllä pahasti risuja. Ja hiiliä joululahjaks. Teki sellaisen tempun. Oon tuolla lokakuun höpinöissä jo sitä kironnut, että joku on ottanut pikavippejä mun nimiin. Paljastui eilen, kun sain paperit haastemieheltä, että rakas aviomiehenihän se koko jutun takana on ollut. Mut kun oliskin kyse vaan tästä yhdestä haasteesta, mies kun on tehokkaasti piilottanut jopa meidän sähkölaskun, puhumattakaan kaikista perintäkirjeistä mitä niistä maksamattomista pikavipeistä on meille tullut. Tuloksena: miehellä luottotiedot menneet sekä ulosotossa ties kuinka monta tuhatta euroa maksamattomia pelivelkoja. Mun luottotiedot on myös menneet ja oon viittä vaille ulosotossa, jos en saa revittyä jostain kahtatuhatta euroa kahden viikon kuluessa. Oon lievästi sanottuna kusessa.
Joo onhan meillä keskusteltavaa. On lähipiiri tukena, onneksi, mä en jaksais tätä yksin tässä vaiheessa. Tää on tosiaan jatkunut jo kauan. Miehen vanhemmat onneks nyt auttoi meitä ja nyt on puolet veloista maksettuna, mut vielä puolet tarvis jostain saada, auto laitettiin myyntiin sen takia eilen illalla. On tää kyllä vaikeeasia, mutta kyllä me tästä yli päästään. Miehellä on aika varattuna peliklinikalle jutustelemaan, eli apua on hakemassa. Se on mun ehtona meidän yhteiselon jatkumisen kannalta. Eniten harmittaa se, että meillä piti olla hääjuhlat ensi kesänä, johon olin saanut säästettyä jonkin verran rahaa. Noita rahoja ei siis enää ole, mies on pelannut ne. Saattaapi siis hyvinkin olla, että hääjuhlia ei päästä juhlimaan :( Puhumattakaan siitä omasta asunnosta, mistä oon haaveillut.
Miehet on marsista, naiset venuksesta... tai jotain sinnepäin. Pohdin tässä parhaillaan kannattaako miehestä erota ja kasvattaa lapsi yksin vai kasvattaa lapsi suhteessa jossa kumpikaan ei ole onnellinen. Pariin otteeseen (ennen raskautta) olen ollut eroamassa mutta mies on puhunut ympäri, eikä siitä asiat ole parantunu. Nyt voi olla ettei itellä enää ole tarpeeksi tunteita jatkaakseen...
Me ollaan vaan yksinkertaisesti liian erilaisia, meidän kaikki halut ja tekemiset on erillään. Tulevaisuudensuunnitelmista puhumattakaan...
Kylläpä helpotti sanoa "ääneen".
Me ollaan vaan yksinkertaisesti liian erilaisia, meidän kaikki halut ja tekemiset on erillään. Tulevaisuudensuunnitelmista puhumattakaan...
Kylläpä helpotti sanoa "ääneen".
mulla olis ruusuja ukolleni :) tai ukostani.. tai miten sanoa :D tänää on jotenki nii kovaa väsymystä ja päänsärkyä ollut et sanamuodot ja lauseet iha hukassa. xD
mun ikuisuuden ollut remppa syistä ja toisista kestänyt vuoden.. vaikka nyt päivässä pisti ukko kulta kaiken kuntoon! ah koti alkaa näyttää kodilta. ! vain olohuone on täysin kesken, tai siis seinät. Mies vietti aikaa luonani pidennetyn viikonlopun, auttoi monessa muussakin asiassa, vei mua töihin ja hoiti koiraa ja kaikkea ihanaa joka helpotti minua todella ja sain ladata akkuja ja lopuksi vielä palkitsin hänet, käytiin syömässä. olin niiin onnellinen tästä edistyksestä ja avusta!<3
(eli lyhyesti remppa o alotettu eri joukolla alunperin ja mieheni ei liity tähän mitenkään. mutta se sitten jäi syistä ja toisista kesken. ja itse en odaa tehdä mitään!! maalata ja kitata seiniä osaan. mut kun mulla laitettiin lattiat ja listat ja väliovet ja seinät uusiks. samaan aikaan ku oli ikkuna/putki/kylppäriremppa. ja meillä siis omat asunnot)
mut sit on yks mikä ärsyttää hulluna ei liity mieheeni varsinaisesti! MENEE HETI HERMOT JOS KUULUU SIPSIEN TAI muun rapisevan ruoan ÄÄNIÄ KUN SYÖ. ! AARGH! joko minä joudun lähtee pois tilanteesta tai mieheni syö toisessa huoneessa, eli tästäkin kiitosta kun ymmärtää eikä mussuta vieressä. SIIIS SE RAPINA aaarrgh.. jotenki tosi herkkänä sen suhteen.. :/ noooo ..
mun ikuisuuden ollut remppa syistä ja toisista kestänyt vuoden.. vaikka nyt päivässä pisti ukko kulta kaiken kuntoon! ah koti alkaa näyttää kodilta. ! vain olohuone on täysin kesken, tai siis seinät. Mies vietti aikaa luonani pidennetyn viikonlopun, auttoi monessa muussakin asiassa, vei mua töihin ja hoiti koiraa ja kaikkea ihanaa joka helpotti minua todella ja sain ladata akkuja ja lopuksi vielä palkitsin hänet, käytiin syömässä. olin niiin onnellinen tästä edistyksestä ja avusta!<3
(eli lyhyesti remppa o alotettu eri joukolla alunperin ja mieheni ei liity tähän mitenkään. mutta se sitten jäi syistä ja toisista kesken. ja itse en odaa tehdä mitään!! maalata ja kitata seiniä osaan. mut kun mulla laitettiin lattiat ja listat ja väliovet ja seinät uusiks. samaan aikaan ku oli ikkuna/putki/kylppäriremppa. ja meillä siis omat asunnot)
mut sit on yks mikä ärsyttää hulluna ei liity mieheeni varsinaisesti! MENEE HETI HERMOT JOS KUULUU SIPSIEN TAI muun rapisevan ruoan ÄÄNIÄ KUN SYÖ. ! AARGH! joko minä joudun lähtee pois tilanteesta tai mieheni syö toisessa huoneessa, eli tästäkin kiitosta kun ymmärtää eikä mussuta vieressä. SIIIS SE RAPINA aaarrgh.. jotenki tosi herkkänä sen suhteen.. :/ noooo ..
Tällä hetkellä kovasti ärsyttää tuo minun mieheni... Siitä kun ei ota mitään selkoa mitä mieltä se nyt oikein on tästä raskaudesta! Toisena päivä se puhuu kuinka voitais ruveta katteleen omistusasuntoa ja toisena päivänä se jaksaa valittaa kuinka kaikki unelmat menee vessan pöntöstä alas kun vauva syntyy. Se raukka kun ei ymmärrä että ei se elämä lapseen lopu... Tuntuu että miettii vaan mistä joutuu mahdollisesti luopumaan eikä ollenkaan mitä se saa. Ymmärrän kyllä, että varmasti isäksi tuleminen pelottaa ja jännittää ja yritän olla tukena toiselle. Välillä se vaan on niin hiton vaikeeta, itse kun oon niin innoissani ja rakkautta täynnä tulevaa lasta kohtaan etten oo hetkeäkään miettinyt mistä ehkä joutuisin luopumaan. Välillä tuntuu, että olis helpompaa yksin masun kanssa... Mut toisinaan... taas on se mies niin ihana :D
Muutenkin pinna ollut aika tiukalla, lähinnä kovan väsymyksen takia. Mut helpottaa kun ajattelee sitä pientä kultaa siellä masussa:)
Muutenkin pinna ollut aika tiukalla, lähinnä kovan väsymyksen takia. Mut helpottaa kun ajattelee sitä pientä kultaa siellä masussa:)
Ai että kun hyvä palsta :D!
Mua lähinnä nää viime päivät on toi ukon naam niin vituttanut,että tekis mieli aina vaan läpsästä kun näkee:D(en nyt kumminkaan ole )
En tiijä mistä moinen, toinen on ihan ok, ei ilkeä.
Ehkä toi neutraalisuus ja mitäänsanomattomuuskin vituttaa, mistään ei ole mitään mieltä, eikä koskaan osaa mihinkään mitään sanoa.
Paitsi kun oikein kitkee, eli silloin kun multa palaa käämit kunnolla.
Tosin, tää vittuuntuneisuus on tuttua menkoista, eli ei ole uutta, mutta kyrpii vaan toi että ei ole mitään mieltä mistään.
Mutta nyt kun mies lukas tän, niin naama ei niiinkään enää vituta :D Tällai nanosekunneissa tää mieli muuttuu, kyrpii itseäkin.hullukshan tässä yks sun toinenkin tulee :D
Mutta muuten kaikki on ollut hyvin, ei ole ollut riitoja, mun navan ympärillä taas vaihteeks kaikki pyörii(mun olon ja yms) niin en oikein osaa antaa ajatusta muille.
On ollut niin myllertävä syksy muutenkin, kouluun kahden vuoden jälkeen ja sitten tämä yllätys raskaus, että onhan tässä nyt ollut asiaa :)
Mua lähinnä nää viime päivät on toi ukon naam niin vituttanut,että tekis mieli aina vaan läpsästä kun näkee:D(en nyt kumminkaan ole )
En tiijä mistä moinen, toinen on ihan ok, ei ilkeä.
Ehkä toi neutraalisuus ja mitäänsanomattomuuskin vituttaa, mistään ei ole mitään mieltä, eikä koskaan osaa mihinkään mitään sanoa.
Paitsi kun oikein kitkee, eli silloin kun multa palaa käämit kunnolla.
Tosin, tää vittuuntuneisuus on tuttua menkoista, eli ei ole uutta, mutta kyrpii vaan toi että ei ole mitään mieltä mistään.
Mutta nyt kun mies lukas tän, niin naama ei niiinkään enää vituta :D Tällai nanosekunneissa tää mieli muuttuu, kyrpii itseäkin.hullukshan tässä yks sun toinenkin tulee :D
Mutta muuten kaikki on ollut hyvin, ei ole ollut riitoja, mun navan ympärillä taas vaihteeks kaikki pyörii(mun olon ja yms) niin en oikein osaa antaa ajatusta muille.
On ollut niin myllertävä syksy muutenkin, kouluun kahden vuoden jälkeen ja sitten tämä yllätys raskaus, että onhan tässä nyt ollut asiaa :)
On kyllä tosiaan hyvä ketju. Tuo pikavippi-juttu ei kylläkään ollut hyvä juttu. Ikävää että tulee tollasta kohtuutonta stressiä raskauden aikana :/.
Olen ennen tykännyt olla mieheni kainalossa, ja miestä on välillä oikein ahdistanut kun mun aina pitää tulla iholle jne. Mutta nyt raskauden aikana kiinnostus on lopahtanut täysin. Haluan että ympärilläni on tilaa. En halua kättä ympärilleni koska se painaa keuhkojani ja tuntuu etten pysty hengittämään kunnolla. En tykkää enää myöskään pussailla.. se on vastenmielistä. Joudun hengittämään toisen hengitystä ja joskus voi toisen haju tuntua vastenmieliseltä. Seksiä ei huvittaisi harrastaa myöskään. On turvotusta, ummetusta ja väsymystä, saamattomuutta.
Ja sitten kun ei ole mikään kovin pirteä olo, niin olen alkanut valittamaan. Mieskin ihmetteli, että miten musta on tämmönen valittaja tullut. Ja muutenkin sanoo, että olen kuin toinen ihminen. Ja ihmettelee minne tunteeni häntä kohtaan on kadonnut. Yritä siinä sitten selittää, että kaikki johtuu raskaudesta ja hormooneista, kun en itsekään aikasemmin tiennyt että raskaus voi vaikuttaa näin. Olenhan aikasemminkin ollut raskaana (helppo). Mies sanoo että raskaus on asennekysymys, että ei pitäisi sen antaa näin vaikuttaa. Hmph, hyvähän sen on sanoa. Vaikkakin se on kyllä niin sitkee tyyppi että ei minun tilassani näin flegmaattiseksi vajoisi... :). Mies ei kyllä mulle onneksi sinänsä stressiä aiheuta, että siinä pääsen helpolla.
Olen ennen tykännyt olla mieheni kainalossa, ja miestä on välillä oikein ahdistanut kun mun aina pitää tulla iholle jne. Mutta nyt raskauden aikana kiinnostus on lopahtanut täysin. Haluan että ympärilläni on tilaa. En halua kättä ympärilleni koska se painaa keuhkojani ja tuntuu etten pysty hengittämään kunnolla. En tykkää enää myöskään pussailla.. se on vastenmielistä. Joudun hengittämään toisen hengitystä ja joskus voi toisen haju tuntua vastenmieliseltä. Seksiä ei huvittaisi harrastaa myöskään. On turvotusta, ummetusta ja väsymystä, saamattomuutta.
Ja sitten kun ei ole mikään kovin pirteä olo, niin olen alkanut valittamaan. Mieskin ihmetteli, että miten musta on tämmönen valittaja tullut. Ja muutenkin sanoo, että olen kuin toinen ihminen. Ja ihmettelee minne tunteeni häntä kohtaan on kadonnut. Yritä siinä sitten selittää, että kaikki johtuu raskaudesta ja hormooneista, kun en itsekään aikasemmin tiennyt että raskaus voi vaikuttaa näin. Olenhan aikasemminkin ollut raskaana (helppo). Mies sanoo että raskaus on asennekysymys, että ei pitäisi sen antaa näin vaikuttaa. Hmph, hyvähän sen on sanoa. Vaikkakin se on kyllä niin sitkee tyyppi että ei minun tilassani näin flegmaattiseksi vajoisi... :). Mies ei kyllä mulle onneksi sinänsä stressiä aiheuta, että siinä pääsen helpolla.
Rosytar
Näppärä viestien naputtelija
Noh valittaa aina saa.
mun mieheni kokee mielihaluja ja mun tarvis toteuttaa ne.
mun piti yhtä äkkii hakee hälle pizzaa , helkutti mulla tuntuu väliin että oksennan ajatuksesta.
muutava kertana saanut hakee hälle pullaa ja muuta.
Ja minä se joudun sitten juoksemaan kaupassa jos jotain hän haluaa ja minä taasjoudun sitten odottamaan tai(itse hakemaan jota en jaksa tehdä)
KUMPI tässä nyt raskaana on??
mun mieheni kokee mielihaluja ja mun tarvis toteuttaa ne.
mun piti yhtä äkkii hakee hälle pizzaa , helkutti mulla tuntuu väliin että oksennan ajatuksesta.
muutava kertana saanut hakee hälle pullaa ja muuta.
Ja minä se joudun sitten juoksemaan kaupassa jos jotain hän haluaa ja minä taasjoudun sitten odottamaan tai(itse hakemaan jota en jaksa tehdä)
KUMPI tässä nyt raskaana on??
Meillä molemmilla ollut hippasen hermojakiristävää aikaa.. Itellä mielialat tosiaan vaihtelee koko ajan ja väsyttää muutenkin ihan julmetusti. Sitten tuo mies tekee tuossa tupakkalakkoa samalla... Hienoa, tosiaan, et on sen nyt ottanut hoitaakseen, mutta pikkasen kiristää koko perheen hermoja!! Oon pariin otteeseen meinannut tuupata suuhun savukkeen miehelle ja heivata sen ulos rauhottuu :D.
Rosytar
Näppärä viestien naputtelija
Piipoh: meillä mies ei kestänyt mun lakkoa ja meni aina ostamaan tupakkia mulle.
loppujen lopuksi vielä suutuin siitä, väkisin tuputtamisesta (eikä tukenut) että jätin avaamatta askin.
Ihan vain kiristääkseen sen hermoja ja kiusataakseni sitä kärsimään mun kärsimyksistäni.
siihen jäi tupakointi ja tässä on ollut polttamatta 5 vuotta.
loppujen lopuksi vielä suutuin siitä, väkisin tuputtamisesta (eikä tukenut) että jätin avaamatta askin.
Ihan vain kiristääkseen sen hermoja ja kiusataakseni sitä kärsimään mun kärsimyksistäni.
siihen jäi tupakointi ja tässä on ollut polttamatta 5 vuotta.
Mulla sama juttu.. Ennen olin miehen kainalossa aina kun mahdollista, mutta nykyään ei todellakaan tee mieli.. ahdistaa heti. Sama kun nukkumaan mentäessä ennen olen nukkunut kainalossa tai lusikassa, nykyään ajatuskin siitä ahdistaa... mistä mahtaa johtua? :/
Asia hiertänyt vähän välejämme. tai "vähän" on aika lievä ilmaus siihen.
Nykyään saattaa mennä koko päiväkin ettei puhuta toisillemme mitään.. :/ ja kaikki on mun vikaa kun en anna läheisyyttä yms..
Tänään viimeksi "tapeltiin" asiasta. Eli mä puhuin ja hän oli hiljaa.. Mikä taas ärsytti mua vielä enemmän :D Hän ei ikinä sano asioista mitään.. -.- kiskomalla saa kiskoa vastauksia yms... Minä valitan ettei häntä kiinnosta mikään asia. mm raskauteen liittyen.. ei taida ees tietää mikä rv menossa.... kun hänelle puhun asioista hän hymähtelee ja asiat menevät toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos.. ja hän valittaa kunei saa seksiä. Yritä siinä sitten antaa toiselle "hellyyttä" kun toinen ei ajattele muutakun seksiä.... ja mikään muu asia ei kiinnosta...
Asia hiertänyt vähän välejämme. tai "vähän" on aika lievä ilmaus siihen.
Nykyään saattaa mennä koko päiväkin ettei puhuta toisillemme mitään.. :/ ja kaikki on mun vikaa kun en anna läheisyyttä yms..
Tänään viimeksi "tapeltiin" asiasta. Eli mä puhuin ja hän oli hiljaa.. Mikä taas ärsytti mua vielä enemmän :D Hän ei ikinä sano asioista mitään.. -.- kiskomalla saa kiskoa vastauksia yms... Minä valitan ettei häntä kiinnosta mikään asia. mm raskauteen liittyen.. ei taida ees tietää mikä rv menossa.... kun hänelle puhun asioista hän hymähtelee ja asiat menevät toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos.. ja hän valittaa kunei saa seksiä. Yritä siinä sitten antaa toiselle "hellyyttä" kun toinen ei ajattele muutakun seksiä.... ja mikään muu asia ei kiinnosta...