Parisuhde & raskaus

Jenni-Julia

Vauhtiin päässyt keskustelija
Lokakuunmammat 2014
Onko parisuhteenne muuttunut tai joutunut koetukselle raskauden myötä ?
Vai onko kenties parisuhde lähentynyt ja tullut tiiviimmäksi raskauden aikana ?
Miten miehenne/puolisonne suhtautuu uuteen kasvavaan masuun ja sinuun ?
Saattko ymmärrystä itku/tunne myllerryksiinne ?

images.jpg
 
Olen pohtinut noita kysymyksiä paljon. Meillä raskauden alkaminen on ollut kovan työn tulos ja siksi olen itse ollut todella peloissani kuinka kaikki etenee ja meneekö kaikki hyvin. Mies ei ole näitä vaiheita erityisen hyvin ymmärtänyt, mutta toisaalta tukenut hirveän hyvin sillä vankkumattomalla uskollaan, että tottakai kaikki menee hyvin.

Muutoin suhteemme on ehdottomasti tiivistynyt ja voinut entistä paremmin. Aikaisemmin mitään suunnittelematon mieheni on keskustellut paljon vauvajuttuja ja pohtinut tulevaa. Olen rakastunut uudelleen ja syvemmin.

Kasvavasta vatsasta mies tykkää. Hän on aiemminkin muistanut kertoa, että olen hänen mielestään kaunis, mutta nyt hän kertoo sitä todella paljon useammin :) Mieheni mielestä minusta tulee maailman paras äiti ja se tuntuu minusta suurimmalta kohteliaisuudelta, jonka olen koskaan saanut kuulla.

Raskausaikanani olen pelännyt ihan hirveästi ja ollut todella stressaantunut. Parisuhteessani olen kuitenkin onnellisempi kuin koskaan. Ehkä ristiriitaista, mutta ah niin ihanan kamalaa!
 
Saan kyllä kovasti mieheltäni ymmärrystä erilaisiin olotiloihin. Hän on välillä vähän liiankin tarkka siitä, etten vaan rasita itseäni ja varsinkaan en saa enää tehdä mitään, mikä on miehen mielestä "riskialtista". :grin Mieheni tapa jännittää asioita on usein turhautuminen tai pelikonsolilla pelaaminen (mitä muuten ei kauheasti harrasta), ja se mua välillä ärsyttää. Siitä eniten tulee kinastelua, että huushollia pitäisi järkkäillä, eikä vain kauhistella kuinka paljon on tavaraa ja vähän tilaa ja sekaista ja siivotonta jne. Mun mielestä silloin pitää ryhtyä siivoamaan/heittämään tavaroita mäelle eikä vain turhautua asiasta.

Läheisyyttä ilman seksuaalista viritystä olen huomannut kaipaavani raskauden myötä tavallista enemmän. Onko muilla ollut samanlaista? Kaipaan paljon sitä, että ollaan vaan lähekkäin, halitaan ja silitellään.
 
Juu Omena mun suurensuuri hellyydenkipeys on entisestään nyt tän raskauden myötä kasvanu :grin enkä kyl täs nyt oo seksiä kaipaillu ollenkaan.
 
Totta puhuen, minun on valilla vaikea muistaa, etta tassa maailmassa on muitakin kuin mina ja mahani. :) Haluan kaikinpuolin korostaa, etta mieheni on tukenani joka kaanteessa ja auttaa kaikessa. Alkuraskaus meni aikalailla huumassa. Talla hetkella mina en kaipaa muuta kuin lahella oloa ja mies toivoisi enemmankin. Pesanrakennusviettini on myos alkanut nostaa paataan ja hataisena ihmisena kaikki pitaisi tietenkin saada mallilleen heti samantien, mita mieheni on valilla vaikea ymmartaa. Lyhyesti sanottuna, meilla on talla hetkella hieman erilaiset prioriteetit ja odotukset. Mina selvasti teen valmisteluja henkisesti, fyysisesti ja konkreettisesti vauvaa varten satalasissa, kun taas miehelleni vauvan tuleminen ei ehka viela tassa vaiheessa ole aivan yhta konkreettista ja han mieluummin priorisoisi elamasta nauttimisen nyt, kun olemme viela kahdestaan. Arvostan tatakin nakemysta ja sen viisautta. Mutta mutta. Minun on vaikea keskittya muuhun, kun Kala potkii mahassa ja kaikki valmistelut ovat levallaan. :)
 
Mies juuri eilen sanoi että tämä raskausaikana on ollut todella raskasta ja ei ehkä halua heti perään toista. Mies on myös epävarma osaako hoitaa edes vauvaa. Olen huomannut että ajatukset ovat pyörineet ehkä liiaksikin raskauden ympärillä. Kun on eka lapsi kyseessä, niin kaikki on opettelemista ja olen ollut ihan ylivarovainen. Yritän nyt keskittyä enemmän tähän päivään ja mieheen sekä parisuhteen hoitoon. Seksiä meillä on ollut todella vähän, olen kuiva kuin sahara ja ei tee oikeastaan edes mieli. Lisäksi epävarmuus omasta kehosta, kun vartalo on kuitenkin aika paljon muuttunut. Yritän tsempata ja keksiä keinoja että pystyisin nauttimaan seksistä raskauden tässä vaiheessa, 21+6. Pidemmät esileikit ja liukkari käyttöön.

Oli helpottavaa kuulla terveydenhoitajalta että uimassa saa käydä. Ollaan käyty kesäisin kunnan yleisellä uimarannalla/saunassa miehen kanssa, joten nyt meillä on tavallaan taas yksi yhteinen harrastus, uinti.
 
Yhdessä ollaan oltu yli kymmenen vuotta ja tuohon aikaan on mahtunut jos jonkinmoisia koettelemuksia joista kaikista ollaan selvitty.
On ollut sairastumisia, läheisten menetyksiä, velkahelvettiä, lapsettomuutta, työttömyyttä ym. Mikään ei ole suhdetta horjuttanut, vahvistanut kyllä.
En oikeastaan ole huomannut muutosta mihinkään suuntaan raskausaikanakaan.. Pikkuhiljaa alkaa onneksi arki tasaantua kaikilta osin :)
 
Meillä reilut 11 vuotta yhteiseloa takana. Yhdessä ollaan kaikesta selvitty. Paljosta saan kiittää miestäni arjen pyörittämisessä. Olen tyytyväinen suhteeseemme, joka on mielestäni kaikin puolin tasa-arvoinen.

Raskaus ei mielestäni ole suhteeseen juuri vaikuttanut. Mikä on hyvä asia minusta. Ensimmäisellä kerralla sitä stressasi niin paljon, miten elämä muuttuu lapsen myötä. Nyt onneksi tietää jo mihin on ryhtymässä. ;)
 
Olimme juuri babymoon lomalla Maltalla ja se oli oikein ihanaa aikaa. Halailimme esim meressä ja mietimme miten seuraavilla lomilla rakennetaan hiekkalinnoja ja minne voi mennä lapsen kanssa. Mieheni bongasi myös kosketuskirjoja lapselle mutta ei vielä kuitenkaan ostettu niitä tai muutakaan vauvajuttuja vielä. Vaelsimme pitkiä matkoja seikkailen kalliopoluilla ja nautimme hyvästä ruuasta ja upeista maisemista. Minua ei ollenkaan väsyttänyt ja olo oli ihan kuin ei raskaana olisikaan. Uin ja snorkeloin meressä pitkiä matkoja. Tunnen vauvan potkut aina välillä, joka on tosi kiva tunne.
Minun mies on lukenut jostain lehdistä että seksi voi vahingoittaa lasta, joten hän ei halua ollenkaan yhdyntää. Hän on muutenkin ollut tosi suojelevainen. Ei se toisaalta ole ollenkaan paha asia. Koitan hyväksyä asian ja halailu ja lähellä oleminenkin on ihan ok. Mieheni on vaan niin seksikäs että seksi kyllä tulee mieleen aika ajoin. Hän on ruskettunut nyt niin että näyttää ihan rantaleijonalta. Huomenna hän pääsee ekaa kertaa ultraan kanssani. Se on hyvä 3D rakenneultra josta näkyy tosi paljon. Se tulee varmasti olemaan hieno kokemus meille.
 
Meillä myös suhde todella hyvä ja luja. Yhdessä olemme olleet vuodesta 2007.
Mies jaksaa päivittäin korostaa kuinka olen ihana ja kaunis ja vatsa vain kaunistaa minua. Halailee ja pussailee masuani ja juttelee pienelle prinsessallemme joka ilta, ja aamuisin viikonloppuisin.
Kaiken pahanmielen puran mieheeni joka välillä ärsyttää mua, että enkö voi olla valittamatta :confused::grin mutta hienosti mies aina tukena ja lohduttaa. Mieli teot kaikki mitä olen ääneen sanonut, on hän toteuttanut. joka raskaudessa ja niin myös tässäkin.
heti plussan tehtyäni alkoi järkyttävä pahoinvointi ja ällö olo, ja seksiä ei juuri tee mieli, oikeestaan ollenkaan. Se on ihan kivaa ja mukavaa ja peittojen heiluttelun jälkeen tuleekin fiilis, että hitto, miksei tätä tehdä useammin mutta jotenkin näin ajatuskin seksistä niin ei kiiitos.:sad001:grin:eek: muunlainen lähellä on ihanaa. :Heartblue:Heartblue
 
Takaisin
Top