Nuo paineet on hassu juttu!
Itsekin huomasin sanovani että en halua kertoa anopille siirroista, kun en halua tuottaa hänelle pettymystä. Helposti alkaa tuntua että lopulta itse kantaa kaikkien muidenkin piinailuja, ja kun negatiivista tulee niin lohduttelee että onhan siellä vielä pakkasessa tavaraa ja kyllä tää tästä.
Toivottavasti sun työkaverit jaksaa antaa pitkällä tähtäimellä tukensa tähän jos hoidot kestää pitkään.
Muista, että oikeita sanoja on vaikea löytää kun ei asiasta tarpeeksi ymmärrä, ja itse käy tosi herkillä keskusteluissa. Ole kärsivällinen jos tulee jokin tahaton ajattelematon kommentti
Ja sulla ei ole mitään velvollisuutta selittää heille yhtään mitään missään kohtaa. Jos asiasta tulee puhe, voit kertoa että asia oli hyvin yksityinen ja tuntui epämukavalta kertoa tästä sen takia, että te arvon työkaverit ette luottaneet meidän esihenkilömme määräyksiin työtehtävien jaossa. Esihenkilöllä kun ei ole lupaa tai velvollisuutta selittää yhtään mitään kenellekään.
Itse arvostan sitä, että omat työkaverini yksinkertaisesti laittavat viestin ”tsemppiä reissulle” ja sydämen kun kerron meneväni lääkäriin. Tietävät mistä kyse, mutta ovat kertoneetkin, että eivät oikein tiedä mitä sanoa. Välillä kerron heille väliaikatietoja tyyliin ”älkää pidättäkö henkeä mun äitiyslomaa odotellessa, ollaan jo tiputtu epäonnistujienkin Tilastojen pohjalle”