Pahoinvointi

Vauvahaaveilija

Puuhakas puhuja
Kellään vinkkejä olon helpottamiseen? Nyt ollut jatkuvaa etovaa oloa päivällä, nyt pahaolo jatkui yön yli. Yöunet ois ihan kiva saada takaisin vielä :D Oksentamaan en oo vielä joutunut, mutta pahoin pelkään että tää vielä tästä pahenee.
Mites muilla? :)
 
Joo nälkää ei saa päästää tuleen vaikka kuinka etois. Sympatiat sinne, mäkin täällä makaan vielä petissä kun vapaapäivä. Aamuyöstä alko tuleen paha olo mut en jaksanut nousta syömään. Kylmä rätti naamalle ja takas petiin. Nukuttua ei kyllä enää saa mutta ei jaksais noustakaan tän pahan olon kanssa. Masentavaa! Ja vaikka kuinka tietää et jossain vaiheessa on ainakin vähä parempi olla, niin silti ei jaksa lohduttaa. Yäk. Ai hei, mulla on nyt tullu himoks sitruunalimsa, jotenki se kirpee ja hapan on auttavinaan. Toisaalta sit se alkaa närästää :D
 
Mä oon vielä niin alussa ettei pahaa oloa oo juuri ollu. Mut pieniä välipaloja kannattaa ottaa, myös öisin viereen.
 
Jotenkin käy pelottaa jo tässä kohti, kun koko aika pitäs syödä jotain ja vain tietyt jutut menee alas. Jotenkin tuntuu sille, että tulee syötyä kamalasti.. o_O
 
Mullakin siis viikkoja tänää 4+0 ja viimeksi ei ollu mitään oireita tässä vaiheessa.. Noh ehkä tämä enteilee hyvää siis :)
Hassua tässä on se että olin juuri illasta syönyt tukevan aterian jonka luulis auttavan yön yli mutta jo sänkyyn mennessä noin tunti syönnin jälkeen paha olo teki tuloaan ja jatkui läpi yön..
Varmaan ensi yöksi täytyy varata yöpala sängyn viereen.
Etominen jatkunu taas pitkin päivää ja töissä pitäis jaksaa. Vaikka oon syönyt 2 h välein pienesti.
Onko kellään kokemusta niistä pahoinvointi rannekkeista? :) Onko niistä oikeasti hyötyä?
 
Kirjotin tän jo tonne toiseenkin ketjuun, et mulla on kätevänä välipalana toiminu pähkinät. Tulee kylläinen olo jo kourallisesta ja nälkä siirtyy eteenpäin eikä ehdi sit tulla kuvotusta. Saa nähdä kauanko uppoaa, mut toistaseks toiminu hyvin mulla :) Eikä oo epäterveellistä kohtuullisina määrinä :)
 
Okei täytyy kokeilla jos ne auttaisi vähän pitämään nälkää :) tällä hetkellä alas on menneet vaan hedelmät ja rahkat välipalana.
 
Huutelen tuolta lokakuisista 2014.. Eli siis vasta synnyttäneenä :)

Itsellä oli pahoinvointi ekat 6kk. Sairaalaassa tipassa olin muutaman kerran pari päivää aina kerralla.. Voin sanoo että kaikki tuli kokeiltua. Mikään ei auttanut. Oksensin 24/7. Laihduin 8 kiloo. Mulle määrättiin ne primperan pahoinvointilääkkeet mutten niitä uskaltanu syödä kun ei ole 100% varmaa ettei sikiöön kuitenkaan vaikuta.

Mitä kait ajan tässä takaa, ei kannata miettiä mitä syö ja miten paljon syö. Jos tekee mieli joka päivä pizzaa tai hampparia syö sitä. Syö kaiken mitä saa alas. Ja juoda täytyy senkin edestä. Sit toki jääpalojen imeskely yms nää legendaariset. Kaikki hoki pieniä välipaloja, mun tapauksessa ei auttanu yhtään, ku ei niitä välipaloja saanut alas.. Tai syö vähän ennenku aamulla nousee ylös sängystä, oksensin sen heti ku nousin.

Rannekkeita kannattaa kokeilla. En ole ihan varma auttoko itsellä vai kuvittelinko vain. Ei se mitään poistanut eikä vähentänyt mutta etova olo ehkä oli lievempi.

Onneea kaikille hirmusesti plussista ja kyllä se huono olokin helpottaa ajan mukaan. Silloin mietin ettei toista lasta koskaan kyllä uskalla edes ajatella kun olin vuodepotilaana sen 6kk, mutta nyt olisin jo siihen valmis uudestaan :) On tämä vauva kyllä kaiken arvoinen <3
 
Mistäs pisteistä vyöhyketerapiassa helpotetaan huonoa oloa? Väittäisin, että olisi apua melko varmasti.
 
Meillä vyöhyketerapiasta on ollut apua niin esikoisen vauva-ajan mahakipuihin kun mun kropan herättelyyn raskausyritysaikana.

Off topic: Samasta kierrosta tärppäsi kun kävin vyöhyketerapiassa ja hierottiin nimenomaan hormonitoimintaa ja alaselkää auki. Hieroja muuten sanoi myös, että jos selkä on pahasti jumissa niin se voi olla este raskautumiselle tai vaikuttava tekijä toistuviin keskenmenoihin.
 
Mulla oli esikoisesta viikolta 6 viikkoon 13 iltapainotteisesti huono olo jo ällötti eikä tehny mieli syödä mitään. Hankin ne pahoinvointirannekkeet ja mulla ne ainakin autto. Ei se pahintaoloa vieny kokonaan pois, mutta lievensi niin että sai illalla unenpäästä kiinni ja töissä oli tosi hyvä apu, kun iltapäivästä alko se huono olo hiipimään.

En sitten tiedä, miten auttaa jos on kovin voimakasta huonoa oloa oksenteluineen. Kannattaa niiden kanssa olla kuitenkin tarkkana, että osuvat oikeisiin akupisteisiin ranteissa. Itse huomasin kyllä olossa heti, jos rannekkeet oli väärään kohtaan livenny.
 
Mä oon nyt miettinyt ihan tosissaan noiden rannekkeiden hankintaa.. onkohan ne kovin kalliit :>
 
Pitääpä hakea itekkin... Pari kymppiä näyttävät olevan esim Yliopiston verkkoapteekissa.
 
Parikymppiä mäkin omistani maksoin, Lifestä ostin.

Kaivoinpa nuo juuri esiin, kun tuli tuttu kuvotuksen tunne kurkkuun.. Jospa tää oiskin oikeesti vauva eikä tyhjä pussi, niinkuin nyt koko aika kuvittelen, enkä saa tätä ajatusta pois päästäni.
 
Oi nyt suuntaan minäkin ranneke ostoksille! Esikoisesta en oksentanut kertaakaan, tänään tein testin (ja plussasin :) <3 ) kun edellisyönä laattasin 7-8 kertaa. Mikään ei ole maistunut kahteen päivään, kunnes nyt löysin vesimelonin! Sitä pystyin huoletta mutustelemaan, mutta kuinka ollakkaan, myös 13 kuinen hammaskipuinen esikko nauttii vesimelonien narskutuksesta :D ja mitäpä äiti ei tekisi lapsensa eteen, nyt vaan lähetetään isä melonikaupoille :D
 
Tämä viikko ollut joka ilta iltapahoinvointia. Kuvotusta, ällöä oloa, oksennusta välillä nielussa, mutta ei ihan oksentamiseen asti kuitenkaan.

Esikoisen raskaudessa ei ollut pahoinvointia juuri lainkaan, niin vähän yllättänyt tämä.
 
Mulla oli esikosta rv6 alkaen kova pahoinvointi jonnekki rv22 kieppeille, en tarkasti muista. Oksensin lähinnä aamuisin mut kova kuvotus oli jatkuva eikä siihen auttanu oikein mikään. Nyt on jännittäny tuleeko mut isompaa ei ainakaan vielä, semmosta pientä taustakuvotusta vaan nyt parina päivänä. Mut nyt herään huonoon oloon yöllä, viimeks ei tainnu öisin kuvottaa ollenkaan.
 
Nostelenpas tämän ketjun.

Oon ollu kahdesta saakka hereillä (kello nyt vähän yli kuusi) ja vihdoin puoli tuntia sitten luovutin yritykset nukkua. Makuullaan on ihan järjettömän paha olla. Närästys tullut myös tämän pahoinvoinnin kaveriksi, mutta Rennie ei ainakaan auta.

Väsyttää niin p*rkeleesti. Ei esikoisesta ollu tällasta, ettei yöllä saanut nukuttua. Ahdistaa ajatus tästä päivästä kahestaan 13kk ikäsen kanssa näissä oloissa.

Toistaiseksi en oo oksentanu, mutta sellanen tunne on koko ajan kurkussa, että ihan kohta. Toivottavasti en oikeesti oksenna, pelkään oksentamista ihan hirveesti.

On aika avuton ja epätoivonen olo nyt. Tosi vaikee hyväksyä, että mulle tapahtuu tällasia asioita ja tulee pahoja oloja, joihin en pysty ite vaikuttaa mitenkään.

Vertaistukea, siskot? Tiedän, ettei tilanteeni oo vielä pahakaan monen muun oloihin verrattuna, mutta mulle tää on jo ihan hirveetä. Oon tosi huono kestämään huonoa oloa eikä mun pää kestä oikeen väsymystäkään, niin alkaa tosiaan olee aika epätoivonen olo :/
 
Takaisin
Top