Nostelenpas tämän ketjun.
Oon ollu kahdesta saakka hereillä (kello nyt vähän yli kuusi) ja vihdoin puoli tuntia sitten luovutin yritykset nukkua. Makuullaan on ihan järjettömän paha olla. Närästys tullut myös tämän pahoinvoinnin kaveriksi, mutta Rennie ei ainakaan auta.
Väsyttää niin p*rkeleesti. Ei esikoisesta ollu tällasta, ettei yöllä saanut nukuttua. Ahdistaa ajatus tästä päivästä kahestaan 13kk ikäsen kanssa näissä oloissa.
Toistaiseksi en oo oksentanu, mutta sellanen tunne on koko ajan kurkussa, että ihan kohta. Toivottavasti en oikeesti oksenna, pelkään oksentamista ihan hirveesti.
On aika avuton ja epätoivonen olo nyt. Tosi vaikee hyväksyä, että mulle tapahtuu tällasia asioita ja tulee pahoja oloja, joihin en pysty ite vaikuttaa mitenkään.
Vertaistukea, siskot? Tiedän, ettei tilanteeni oo vielä pahakaan monen muun oloihin verrattuna, mutta mulle tää on jo ihan hirveetä. Oon tosi huono kestämään huonoa oloa eikä mun pää kestä oikeen väsymystäkään, niin alkaa tosiaan olee aika epätoivonen olo :/