Päivähoito

Kyllä hurjalta kuulostaa. Meillä oli maksu tuon verran yhteensä, kun kaksi vanhinta oli hoidossa. Eikä tarvi mahdottoman suuriakaan tuloja olla isoimpaan hoitomaksuun.

Kelaltahan saa yksityisen hoidon tukea, jos lapsi on yksityisellä hoidossa.
 
SeEnsimmäinen sanoi:
Nythän se maksimi olis 283e/kk joka korotettais tuohon 354 euroon (kunnallisella ) :) yksityisistä en tajua vaikka kuin yritän lukea :D muuta ku että ne on rajusti kalliimpia (meillä ei oo mitää palveluseteleitä tms tietääkseni) ainaki täälä :eek:
Click to expand...
joo olin lukenu kaupungin sivua vähän huonosti :rolleyes: Mutta siis suurin piirtein tuon summan sain kun laskin oulun kaupungin sivuilla yksityisen päiväkodin maksun :grin Lähinnä oulun sivuilla siksi että tiesin siellä tämän palvelusetelin olevan käytössä ja siellä oli niiden yksityisten hintoja näkyvillä. En oo uskaltanu kysyä vielä pomoilta hintaa :D
Eikö teidän kaupungin sivuilla ole yksityisistä päiväkodeista tai niiden omilla sivuilla mitään maksuista. Kelalta voi toki saada yksityisen hoidon tukea, mutta mitä olen ymmärtänyt niin ne nyt ei kovin päätä huimaavia ole. Yksityisten päiväkotien hinnat kun on kuitenkin ilman tukia tonnin luokka alle 3-vuotiaasta. Se on sama hinta mitä kaupunki maksaa yksityisille mikäli tarjoaa yksityistä hoitoa ostopalveluna ja tällöin kaupunki perii siis vanhemmilta sen saman mitä kunnallisessa hoidossa. Silloin pitää vain hakea kaupungilta palvelurahaa. Palvelusetelin ollessa käytössä vanhemmat anoo sitä kaupungilta, jolloin kaupunki maksaa sen setelin arvon yksityiselle päiväkodille ja päiväkoti perii loput vanhemmilta. :)
 
Joo, kyllä houkuttaa toisen jäädä kotiin hoitamaan kahta lasta. Ansiosidonnaisella ainakin jää enemmän käteen. Ei ****, ja jos ei olis asuntolainaa, niin jäätäs kyllä molemmat. Sen verran jo lähtee veroja ja nyt vielä tämä!! Ja joillekin ilmasta, jotka eivät hoitoa edes tarvitse. Niin hullu maailma. En pysty käsittää.
 
Jep maksut nousee ja laatu huononee... Tai eihän sen pitäis mutta ryhmäkokojen muutokset ja muut säästöt nyt näkyy kuitenkin jollain tapaa arjessakin.. Ikävä myöntää näin päiväkodissa työskentelevänä...
 
Onpa kyllä kurjaa :( meillä ei mee tällä hetkellä mitään esikoisen tarhasta maksua mutta toki kun meen töihin niin alkaa taas menemään. Ja tällä kertaa nuista kahdesta. Ehkä täytyy vielä tehdä uudelleen laskelmia
 
Päivähoitohakemus laitettu... byääää! Haluan voittaa lotossa ja jäädä pojan kanssa kotiin siihen asti kun se täyttää kolkyt. Tai jotain...
 
Laitoin tänään spostia töihin, näillä näkymin todellakin alotan työt jo 19.4 !! :nailbiting: isä jää kotiin vajaaks kuukaudeksi ja sit mä pidän lomat ja yhden kuukauden hoitovapaata, saadaan olla 2viikkoa koko perhe lomalla elokuussa ja 15.8 sit töihin taas ja laps hoitoon elokuun lopussa:dead:
 
Laitoin pari viikkoa sitte viestiä töihin ja tänään tuli vastaus. Ei oo varmaan onko mitään työtä tarjolla.. että pitänee vissio laittaa kesätyöhakemuksia jos töihin meinaa päästä. Voi luoja. Äh. Oispa rahaa niin jäis vaan kotia hoitaa muksua. Ja jos menee töihin nii pitäis hakee tarhapaikkaa. Mutta mistä mää taas tiiän saanko töitä. :(
 
Mä en muista oonko omia suunnitelmia tänne päivittänyt, mutta siis taloudellisesti (hyvin pienesti eläen) on mahdollista jäädä hoitovapaalle, ja ajattelinkin olla kotona mahd. pitkään. Mikäköhän on lapsen etua ajatellen paras ikä aloittaa päiväkoti? Milloin lapsi alkaa oikeasti kaipaamaan leikkitovereita ymv.? Vai onkohan se täysin lapsesta kiinni....?
 
Kotona olevat virikkeet (eli normaali elämä) riittää varsin hyvin kouluikään asti. Nykyään on valloilla kummallinen käsitys, että vain ammattilainen on riittävän hyvä ohjaamaan omaa lasta. Tavalliset kotijutut ja tavallinen piirtäminen, leikkiminen, oleminen kyllä riittää. Mikäli haluaa nähdä muita lapsia, niin avoimet kerhot, muskarit, leikkikentät ym. Aivan satavarmasti ehtii koulussa saada kavereita. Ja siis loistavaa, jos pystyy olla kotona!
 
MammaMaria sanoi:
Kotona olevat virikkeet (eli normaali elämä) riittää varsin hyvin kouluikään asti. Nykyään on valloilla kummallinen käsitys, että vain ammattilainen on riittävän hyvä ohjaamaan omaa lasta. Tavalliset kotijutut ja tavallinen piirtäminen, leikkiminen, oleminen kyllä riittää. Mikäli haluaa nähdä muita lapsia, niin avoimet kerhot, muskarit, leikkikentät ym. Aivan satavarmasti ehtii koulussa saada kavereita. Ja siis loistavaa, jos pystyy olla kotona!
Click to expand...
Olipa kiva kuulla kerrankin näin päin... Jatkuvasti kuulee kyllä tuota miten ihmiset perustelevat päiväkotiin laittamista juuri noilla virikkeillä ja ikätovereilla jne. Kyllä sitä huomaa että tässä äitiydessä joku jännä juttu on, ja miten helposti omat ajatukset ja käsitykset saattavat alkaa muuttumaan kun kuuntelee ja seuraa muiden äitien tapaa toimia ja perustella toimintaansa!
 
Sillon ku nuo vanhimmat tytöt oli pieniä, niin mä olin kotona kunnes nuorempi täytti sen 3. Menivät hoitoon kun olivat reilut 5 ja 3 vuotta. Hyvin riitti virikkeitä kotonakin (ei edes käyneet kerhoissa, kun ne oli hankalaan aikaan ja matkan päässä). Tosin toisistaan oli kyllä seuraa.
Kolmonen oli vähän vajaa 3v kun meni hoitoon.

Mun kokemuksella joskus 3v tienoilla alkaa ehkä kaipailla muita samanikäisiä seuraksi. Mutta vallan hyvin puistot, kerhot ym. riittävät varmasti. Tietty lapset on erilaisia, ja jos on jotain poikkeavaa kehityksessä tmv niin voi olla asia erikseen.
 
Minä olin itse koulun alkuun saakka siinä kotipiirissä hoidossa (sukulaisillani jotka asui naapurissa). Ja kun ei oo saman ikäisiä sisaruksia, niin vähän oli pelottavaa ja outoa se koulun alku silloin. Mulla ei ollut juuri kavereita. Kerran viikossa olin käyny kerhossa, mutta eipä siinä ajassa ehtinyt sellaista sosiaalisuutta oppia, saati saada sellaisia leikkikavereita :) olin sitten koulussa aika helppo kohde kiusaamiselle...
Oman kokemuksenkin takia siis haluan laittaa lapseni hoitoon (tosin, on kyllä pakkokin.. Töihin on mentävä, kun ei talous kestä muuten). Olis kiva, jos poika oppis paremmin tulemaan toimeen oman ikäisten kanssa. Itse kun oon ollut sellainen pikkuvanha, paremmin aikuisten seurassa viihtyvä tarkkailija, jota aina kuitenkin suretti se, ettei ollut oman ikäisiä kavereita.

Mutta nämä nyt on niin tempperamentti-juttuakin, ja sattumaa myös.
(Selvennyksenä vielä: Oon aika pienestä kylästä itse kotoisin, jossa lähin ikätoveri asui useamman kilometrin päässä, valtatien ylityksen takana..)
 
Silloin tosiaan voi päiväkoti olla sosiaalisten suhteiden kannalta oleellinen, jos lähellä ei asu muita lapsia. Vähänkään isommilla paikoilla uskon, että niitä kavereita löytyy just leikkipuistoista yms. Ei kai se kotona oleminen kuitenkaan tarkoita neljän seinän sisällä pysymistä. :)
 
Se on hyvin paljoltikin kiinni lapsesta tuleeko siitä pelkästään "kotioloissa" sosiaalinen vai ei. Ja hyvinkin arka lapsi saattaa ahdistua hoidossa mutta pidemmän päälle se on kumminkin varmaan hyväksi kun saa niitä sosiaalisia kontakteja. Ja ennen kouluikää niitä on hyvä saada enemmän koska lapsi ei opi kaikkea asioita vanhemmilta vaan vuorovaikutus opitaan muiden lasten kanssa.. Tarvitseeko siihen päiväkotia, ei varmaankaan kun on juuri noita avoimia yms. tärkeää olisi että saisi niitä ystäviä sitten naapurustosta yms.
Itellä ei ole varaa eikä oikeestaan haluakaan olla kotona, enkä koe että lapsi menee rikki mennessään päiväkotiin vuoden iässä. Olen hoitanut sen ikäisiä päiväkodissa eikä nuo ole tuntuneet kärsivän. Muutenki sen muutaman kuukauden aikana mitä itse olen ollut päiväkodissa töissä, en nähnyt sosiaalisia ongelmia. Itsekin olen ollut pienestä pitäen päiväkodissa eikä ole mitään negatiivisia muistikuvia. Mutta ymmärrän täysin jos joku haluaa olla kotona ja onneksi Suomessa siihen on mahdollisuus jo pitkillä äitiysvapailla. Muissa maissahan ollaan vain pari kuukautta kotona. Kaikista lapsista tulee ihan varmasti hyviä lapsia kunhan saavat sosiaalisia taitoja opetella kotona tai hoidossa.. Valitettavasti siihen ei voi vaikuttaa kenen lapsesta tulee kiusattu ja pitää vaan toivoa ettei kenenkää meidän lasten tarvi sitä kokea
 
Lapset kyllä keksii kiusaamiselle monenlaisia "syitä". Eli sen takia ei kannata hoitokuviota kiirehtiä -mikäli siis varaa ja halua on olla kotona.
 
MammaMarian näkemys ei valitettavasti perustu tutkimuksiin lapsen kehityksestä ja sosiaalisesta oppimisesta vaan on vain mielipide. Ruotsissa on tutkittu pitkittäistutkimuksella, miten eri-ikäisinä varhaiskasvatuksessa aloittaneet lapset ovat aikuisina sosiaalistuneet (eli löytäneet paikkansa) yhteiskunnassa. Yllättäen tutkimustulos oli, että laadukkaaseen varhaiskasvatukseen jo 1-2vuotiaana aloittaneet lapset sopeutuivat paremmin kouluun, opiskelivat, valmistuivat ja saivat töitä. Heillä oli harvemmin rikosrekisterimerkintöjä ja useammin perhe ja oma asunto jo 28-vuotiaana. Sen sijaa lapsilla, jotka eivät lainkaan osallistuneet varhaiskasvatukseen vaan menivät suoraan kouluun, esiintyi ongelmia kouluun sopeutumisessa, heidän parissaan esiintyi enemmän nuorisorikollisuutta ja harvempi heistä oli valmistunut tai työsuhteessa tutkimuksen päättyessä.

Miksi näin sitten on? Vaikuttaa siltä, että vaikkei päiväkodissa opita lukemaan tai laskemaan, siellä opitaan taitoja, joilla pärjää sosiaalisesti toisten ihmisten kanssa, sietää vastoinkäymisiä ja rohkaistua yrittämään uudestaan. Opitaan myös itsesäätelyä sekä oppimisen valmiuksia.

Se, tarvitaanko tällaisia taitoja, jäänee mielipideasiaksi. Itse haluan uskoa, että ne hyödyttävät lastani maailmassa, jossa kilpailu koulutus- ja työpaikoista on kovaa. Äitinä joudun luopumaan oikeudestani olla lapseni kanssa kaksin kotona, niin ihanaa ja ainutkertaista aikaa se varmasti olisikin, jotta en rajaa lapseltani mahdollisuutta pärjätä tulevaisuuden maailmassa. On totta, että jos lapselleen haluaa tarjota elämän vaikka maatilan pitäjänä (kuten ennenaikaa moni varmasti tahtoi) varhaiskasvatus ja osin kouluoppiminenkin on turhaa. Itse kuitenkin ajattelen, että lapseni kasvaa maailmaan, jota en edes uskalla kuvitella. Siksikin hän ansaitsee oikeuden oppia tulevaisuuden taitoja.
 
Mannavilja, oliko tutkimuksessa eritelty syitä siihen, miksi lapset eivät olleet päiväkodissa? Mietin lähinnä, oliko lopputulos enemmän sidoksissa kotioloihin.
 
Tarkoitus ei ollut kommentoida mitään, mutta nyt tuli sellainen kuva mannaviljan tekstistä, että maalaiset ja maatilan pitäjät on kouluttamattomia juntteja, joilla ei ole sosiaalisia taitoja. Mulla on ystäviä jotka on saaneet olla kotona, joilla on asuntolainat, kolmannen asteen koulutus, lapset ja työt ( ja usean vanhemmalla on se maatila!) Meillä ei ole maatilaa, silloin olen ollut hoidossa kun äidillä on ollut töitä. Tykkäsin olla siellä ja hyvin menee mullakin ( vaikka olin koulukiusattu), tosin koulutustaso on vaan toista astetta. Mun lapsuudessa vielä lapset leikki kaikki päivät keskenään pihalla ja välillä poikettiin jonkun kotiin syömään. Ehkä nykyään ei olla sitten niin yhteisöllisiä, vaan kaikki nököttää omissa neliöissään. Sanotaanhan että "lapsen kasvattamiseen tarvitaan koko kylä". Päivähoito taitaa tänä päivänä useimmiten korvata sen perinteisen kylän jossa olen saanut kasvaa. Eli parempi sekin, kuin lapsen nököttää vain vanhempien kanssa kotona. Mutta en todellakaan väittäisi, että kotona lasten kanssa olevat vanhemmat eivät halua lapselleen hyvää tulevaisuutta tai sosiaalisia taitoja/ asema. Ilman päivähoitoakin on mahdollista kasvattaa pärjääviä ihmisiä. Siinä vaan saa vanhemmat tehdä enemmän työtä. Kotioloistahan kaikki lähtee.
 
Hmmm. Eiköhän jokainen vanhempi huomaa milloin oma lapsi kaipaa ikäistään seuraa. Sosiaalisten tilanteiden oppiminen on tietysti tärkeää, mutta ei kai päivähoito voi olla ainoa paikka niiden oppimiseen?!

Ja nykyään esiopetuskin on pakollinen. Siellä kuitenkin opitaan enemmän leikinomaisesti niitä koulussa tarvittavia taitoja.
 
You must log in or register to reply here.
Takaisin
Top