Oysiin synnyttämään

  • Ketjun aloittaja Ketjun aloittaja Maikkie
  • Aloituspäivämäärä Aloituspäivämäärä

Maikkie

Puuhakas puhuja
Tämmöistä ketjua en täältä vielä löytänyt, joten perustetaanpas nyt sitten sellainenkin. Löytyykö muita, jotka on menossa Ouluun Oysiin synnyttämään? Ja semmoisia, jotka on jo siellä synnyttäneet? Olisi kiva kuulla muiden kokemuksia kyseisestä paikasta, millaista oli? Oliko kätilöt mukavia ja asiansa osaavia? Millaista hoitoa sieltä sai jne.?

Itse olen menossa Oysiin synnyttämään helmikuussa ja kovasti haluaisin muiden kokemuksia kuulla. Niin paljon ristiriitaista tietoa netistä saa lukea... tosin yhtäkään ihan tuoretta keskustelua en ole onnistunut löytämään.
 
Itse olen myös menossa OYSiin synnyttämään helmikuussa. Useat ystävät ovat siellä synnyttäneet, ja pääosin positiivista olen kuullut. Olisi kyllä mukava kuulla lisää kommentteja.
 
Mulla oli ihan kiva kokemus synnytysosastolla, kätilöt oli minulla ainaki tosi mukavia. Toki mulla oli tosi nopea synnytys joten en ehtinyt kovin kauaa siellä edes olla. Harmi vain, että silloin oli ruuhkaa saleihin, joten puolen tunnin kuluttua vauvan syntymästä meidät jo ajettiin osaston käytävän perälle kokeilemaan ensi-imetystä. Sain huuhtaista itseni suihkussa tätä ennen mutta en saanut pestä hiuksia... Onneksi oli rauhallinen sunnuntai, joten käytävällä ei oikeastaan liikkunut ketään. Kaiken kaikkiaan kuitenkin mukava kokemus ja kätilöt oli herttaisia :)
Hieman ikävämpää oli sitten synnyttäneiden osastolla. Hoitajissa ei ollut moitteen sijaa! mutta se oma olo oli niin sekaisin että olisin halunnut sieltä mahd.pian pois omaan kotiin. Kaksi muuta vastasynnyttänyttä samassa huoneessa vauvoineen ja jatkuva kulku ei ollut minun käsitys rauhallisesta lapsivuodeajasta. Mutta sehän ei toki ole sairaalan vika... En osannu yhtään odottaa etten siellä viihtyisi, joten siihen kannattaa varautua että minimissään muutama päivä osastolla on vietettävä. Perhehuone ois ollu kyllä ihana...


 
 
Kiitos sadepilvi. Lisäänpä itsenikin joukon jatkoksi, myöskin OYSiin menossa ilman aikaisempaa kokemusta paikasta. Ilmeisesti tilanpuute on OYSissa ongelmana, yksi kaveri siellä on synnyttänyt ja hän joutui odottelemaan käytäväpaikalla sen 2 vrk mitä siellä käynnistyminen kesti - ei kovin mukavankuuloinen kokemus... Olisipa hienoa jos muitakin kokeneempia löytyisi kommentoimaan ja kertomaan omista kokemuksistaan / käytännöistä OYSissa...
 
Vastailenpa itselleni vielä... Olis myös hirveän kiva kuulla eri vaihtoehdoista mitä OYSissa on tarjota synnytystä helpottamaan jos joku tietää - lähinnä siis tarkoitan sitä et tiedän et avautumisvaiheessa saa olla ammeessa mut onko sen jälkeen muuta vaihtoehtoa kuin maata selällään ja puskea? ;)
 
Heippa,

minä puskin esikoiseni ulos Oysissa muutama viikko sitten. Minusta kokemus oli mukava, mitä nyt synnyttämistä voi mukavaksi luonnehtia :D

Kun tulimme vastaanottoon, ei ollut ruuhkaa (tultiin vaan pahaan aikaan just kymmentä vaille puolenyön, niin PPSHP veloitti sitten siitäkin kokonaisen vuorokauden osastomaksua). Vastaanotossa makoilin käyrillä melkosen kauan ja valittelin jo kipuja, mutta vastaanoton ihminen lähti etsimään mun papereita, kun ne olikin jääny jonneki äitipolin puolelle edelliseltä käynniltä.

Mun "oma" kätilö oli tosi kiva. Sain mennä ammeeseen avautumaan. Ois kai siellä huoneessa saanu liikkua ja kiikkua vaikka miten päin mutta sehän se määrää että jos käyriä pitää seurata niin hankala niitten johtojen kanssa on hönttästä ees taas. Ja meillä piti laittaa pinni vauvan päähän niin jumppaaminen ja vessassa käynti loppu sitte siihen. Mä sain lämpötyynyjä tai mitä olivat pötkylöitä kun niitä pyysin. Kätilö kyllä osasi asiansa ja oli hyväntuulinen ja oikeasti kuunteli mua että millä lailla haluaisin homman hoituvan. Sitte ku ei menny ihan alkuperäisen suunnitelman mukaan, osasi suositella seuraavaa ratkaisua. Kivunlievitystä sai tosi nopeasti kun sen tilasi, kun ei ollut ruuhkaa. Kannattaa varmaan kysyä jo tullessa, että minkälainen potilastilanne on, että jos tarvii sitä kivunlievitystä niin onko ne anestesialääkärit ihan tupella.. sillon ei ehkä kannata oottaa ihan viime tippaan niitten kipujensa kanssa.. mulla kävi siis tässä asiassa tuuri :)

Synnytys kesti sopivasti kätilöiden vuoronvaihdolle, ja mukana oli vielä joku osastolle palaava sairaanhoitaja / kätilö, niin ponnistusvaiheessa olikin sitte läsnä kolme kätilöä, lastenlääkäri sen takia ku vauva oli kakkinu lapsiveteen ja vielä anestesialääkäri joka oli laittamassa epiduraalia aiemmin. Poika tuli maailmaan ja vuoronvaihto suoritettiin loppuun. Se seuraava kätilö, joka sit tikkaili mua oli vähän töykee mutta olin aikasta onnellinen niin en jaksanu ressata :)

Meillä ei tullu kiirettä synnyttäneiden puolelle eikä käytävälle odottaa eikä mittään. Juotiin miehen kanssa kahavit ja syötiin aamupalaa synnytyshuoneessa ja sain käydä äkkisuihkussa. Siellä synnyttäneiden puolella oli kans tosi mukava henkilökunta, mutta kolmen pedin huoneessa ei kyllä hirveesti omaa rauhaa saanu ja oli siellä jotenki noloaki puhua omista asioista ku mies tuli aina koko vierailuajaksi (12 - 19). Mulle sattu sitte kuitenki tosi kiva huonekaveri jonka kanssa juteltiin paljo ja katottiin vuoron perään toistemme vauvoja että itse pääsi vessaan/suihkuun rauhassa.

Pääasiassa henkilökunta oli just "herttasia" ja ne sai ainakin mulle semmosen olon että me oltiin ainutlaatuisia, vaikka olihan siellä kymmeniä muitakin tuoreita vauvautuneita. Ja vaikka kysykin vähän tyhmiä vauvan hoidosta tai imetyksestä niin ei siellä mollattu eikä moralisoitu. Mutta en ole saanut synnytyskertomusta vieläkään, pitääpä soittaa sinne huomenna.

Minusta Oysissa oli aika turvallinen olo synnyttää, kun että jos jotain sattuu, niin ison sairaalan edut ovat kiistattomat: teho heti toisella puolen tietä ja erikoistuneita lastenlääkäreitä pörrää joka puolella. Että ei muuta ko tsemppiä vaan! Ja kuitenki se että vauva lopultakin tulee, pyyhkii aika paljo ikäviä kokemuksia mielestä. Tai luulisin, ku ei mulla mitään pahaa sanottavaa oo. :)
 
Täällä kanssa yksi Oysiin menijä, esikoisen LA joulukuussa.. Kiva kuulla noita juttuja kun hermostuttaa muutenkin ensimmäinen synnytys eikä oo koskaan sairaaloissa muutenkaan tullut oltua, jos sais vähän mielenrauhaa positiivisista(kin) kokemuksista.
 
Kiitos Hele81 kun jaoit kokemuksesi meidän kanssa!

Jokainen tietysti kokee kaiken omalla tavallaan ja toisen mielestä ärsyttävä ihminen ei jonkun muun mielestä ole ollenkaan ärsyttävä. Silti on kiva kuulla muiden kokemuksia asiasta ja kyllä ne positiiviset kertomukset vaan omaa mieltä rauhoittaa.

Lisää kokemuksia saa kirjoitella! 
 
Minä synnytin oysissa helmikuussa. Menin perjantaina 25.2 yliaikaiskontrolliin viikoilla 41+5. Olin sentin auki ja sen takia jäin käynnistykseen sitten, kun paikat olivat alkaneet jo kypsymään ja raskaus oli edennyt nuin pitkälle.
Siirryin osastolle 11 käynnistykseen. Hoitajat/kätilöt olivat siellä todella mukavia ja herttasia!

Synnytys käynnistyi lauantai-iltana noin klo 20 ja siirryttiin synnytyssaliin.. Supistuksia tuli tosi tiuhaan ja melkein heti saliin päästyäni meni vedet.. Olin kolme senttiä auki ja halusin epiduralin.. Sainkin sen noin 20 minuuttia myöhemmin joten kauaa ei tarvinnut kärvistellä.
Ilokaasusta ei ollut minulle mitään apua, tarjosivat sitä melkein heti kun pääsin saliin.. Maistui pahalta eikä vaan minulle auttanut.
Noin puolituntia saliin siirtymisestä aloitti iltavuoron kätilö + opiskelijatyttö. He olivat aivan ihania, tosi kannustavia ja rentoja! :)
Opiskelijatyttö kiikutti mulle koko ajan lämpöpeittoja, juotavaa jne.
Loppuvaiheessa kun paineen tunne oli tosi kova, niin nyrkillä jynssäs minun alaselkää varmaan 20 minuuttia! :D Ja se auttoi todella paljon.
Synnytys siis eteni hiljakseen ja seuraavana aamuna klo 7.30 aloitti aamuvuoron kätilöt, mukavia naisia hekin! :)
Sain lisää kivunlievitystä, nyt aqua-rakkulat ja ne auttoin paineen tunteeseen tosi hyvin..
Hetken päästä olinkin jo auki ja sain alkaa ponnistelemaan. Kätilöt olivat todella ammattitaitosia ja tsemppasivat tosi hyvin, ja mieheni myös :) Tyttö syntyi 9.16.

Ensisynnyttäjänä voin sanoa että synnytys oli melko helppo vaikka kestikin 12 tuntia.. Kaikki kivunlievitykset sain "hyvissä ajoin" ja ne toimi hyvin ja kätilöihin olen erittäin tyytyväinen.

Olimme salissa noin tunnin-pari jonka jälkeen siirryimme synnyttäjien osastolle 13.
Pääsin huoneeseen jossa lisäkseni oli äänekäs noin 18 vuotias tyttö ja hänen edellisyönä syntynyt vauva.. Tuo tyttö oli koko ajan puhelimessa, ja suurimman osan niistä puheluista riiteli poikaystävänsä kanssa. Huh huh. No onneksi se ei ollut kuin 2 yötä siinä, viimeisen yön olimme ihan kahdestaan vauvelin kans siinä huoneessa.
Huone oli muutenkin hyvä kun oven toisella puolella oli hoitohuone ja tuoli jossa pystyi imettämään jne..
Myöskin tällä osastolla  olin erittäin tyytyväinen hoitajiin! :) He auttoivat aina kun pyysin. Kapaloivat vauvaa, näyttivät kaiken hoitamiseen liittyvän tosi tarkasti jne.
Yksi asia mikä ahdisti oli lisämaidon pyytäminen, minulla kun ei maito noussut vielä sairaalassa. Mutta kyllä he sitä tosiaan tarvittaessa antoi.. Toisena yönä vauva oli hoidossa kansliassa 23-06,koska olin valvonut tosiaan 25 tuntia ja olin aivan yliväsynyt ettei mitään tolkkua.. Joten ihan omasta tahdostani vauva oli hoidossa sitten sen ajan että sain edes vähän nukuttua.

Joo eiköhän siinä tullu jos jonkinlaista tarinaa :)

Tsemppiä synnytykseen kaikille, oysissa on hyvä synnyttää :D
 
Heippa! Minä synnytin esikoisen vuosi sitten marraskuussa Oysissa ja pakko myöntää että synnytysosastolla oloajasta mulle jäi "traumoja". Kätilöt oli aivan ihania, mutta mulle se oli tosi kova pala kun mies ei saanu tulla muulloin kuin vierailuaikoina käymään. eli n. 1,5h illasta sai olla meidän luona. Päivät itkeskelin ja ikävöin miestä ja kaikki tuntu niin pahalta niissä hormoonihuuruissa :DD Perhehuone oli toiveissa, mutta 2 päivää sitä piti oottaa kun oli niin ruuhkaa. Tuoreita äitejä tuotii sängyill käytäville ootteleen huonepaikkaa. Sit ku saatiin perhehuone, olin niiiiin onnellinen tuore äiti ja kaikki oli hyvin. Suosittelen kyllä perhehuonetta lämpimästi !

itse synnytys oli ok, kätilö oli mukava ja nuori, osasi hommansa mutta mun piti olla kokoajan vuoteessa koska vauvalla oli pinni päässä ja oksitosiinitippa tippu kokoajan vauhdittamassa suppareita. Tästä syystä ilmeisesti en päässy vessaan,suihkuun,kiikkumaan, mitä ikinä voikaan käyttää kivun lievittämiseen synnytyksen aikana...

Tämän toisen tulokkaan saan synnyttää onneksi omalla paikkakunnalla Oulaisissa, Oulaskankaalla, josta olen kuullut vain pelkästään positiivista. :)
 
Joo niin tosiaan tuo vierailuaika oysissa oli melko lyhyt (1,5h) mutta nythän se on tosiaan muuttunut (12-19). Jotenkin itselle riitti passelisti että mies kävi silloin illansuussa sen melkeen pari tuntia. Itsellä päivät meni lepäillessä ja vauvaa hoitaessa. Sai mies levätä kotona rauhassa ja valmistautua kunnolla ottamaan meidät vastaan :) Oli tehnyt suursiivouksen ja kokkaillut parin päivän ruoat valmiiksi pakastimeen. Niin ja tietty kavereitten kans juhlia esikoisen syntymää :)
 
moikka moi..

ite olin oyssissa synnyttämässä 1.11 ja mun mielestä oli tosi hyvä ja turvallinen paikka synnyttää.. elikkäs mullehhan käynnistettii synnytys verenpaineen kohoamisen takia olin viikko aikasemmi käynyt siellä polilla ja totesivat että viikon kuluttus käynnistävät koska olin 3 senttiä jo auki ja alle 1 sentin kanavaa jälellä.. no 1.11 ukon kans herättii aamulla ja lähettii ouluun ajamaan eli asutaan raahessa nii tunnin matka ouluun no siellä mentii äppäpolille pissa näytettä antamaa ja tutkivat mut ja ultrasivat kans.. no siellä sanoivat että soittaa synnytys osastolle että alkavat käynnistämään heti ku ollaa kävelty sinne.. no eka sain peräruiskeen ja sit oksitosiini tippa käteen ja kalvot puhkaisivat, makoilin jonku tunnin sängys ja menin sit kiikkus tuoliin istumaa kävivät lisäämäs tippa annosta, sain siin vähä leipää syötäväksi, ja hurahti taas puol tuntii ja taas lisäsivät tippaa, menin sit takas sängylle alko sit jo tuntumaa ne supistukset jo vähä kivuliailta mut pärjäsin vielä, ja taas lisäsi lisää tippaa sit ne tutki mut olin vasta 3.5 senttii auki, vähä aikaa siin pystyis olemaa supistuksilta ku pyysin sit epiduraalin, sit olin ku taivaassa :D muutama tunti siin oltii taivaissa ku tulivat tutkimaa ja hups olin jo täysin auki, eiku koe ponnistamaa ja sanovat että näkyy jo mustaa tukkaa :D laittovat puudutetta mutta se ei auttanu mitään eli oli vähän kivulias ponnistus vaihe.. siinä sit 25 minsaa ähisin ja tyttö oli maailmassa 3800g 49cm..10 pistettä.. esikoinen tuli 7 tuntii kesti koko juttu käynnistämisestä.. 4h 15 min avautumis vaihe 25min ponnistus 10min.. nyt tyttö tasan kuukauden ja kasvaa hurjaa vauhtia.. :)
 
Nytpä sitten voin käydä kertomassa oman kokemukseni Oysista.

Minulle jäi synnytyksestä ja osastolla olemisesta pelkästään positiivinen mieli. Kaikki meni alusta asti hyvin. Synnytys eteni hyvin ja kaksi ihanaa kätilöä (toinen opsikelija) tekivät kaiken voitavansa oloni helpottamiseksi. Varsinkin opiskelija oli lähes koko ajan meidän seurana salissa. Ainoa miinus oli anestesialääkärin kiire... jouduin odottelemaan epiduraalia useamman tunnin, mutta sehän ei toki ollut kätilöiden vika. Varsinainen kätilö kävi moneen kertaan kyselemässä anestesialääkäriä paikalle. Jossain vaiheessa tuli kätilöiden vuoron vaihto ja noiden kahden tilalle sain keski-ikäisen täti ihmisen, jolla oli heti hieman erilainen asenne koko touhuun. Hyvin kuitenkin pärjäsimme hänenkin kanssaan ja mitään moitittavaa ei minulle jäänyt.

Osasto oli remontin takia evakossa jossain ihan ihme siivessä sairaalassa ja siellä oli aika ruuhkaista. Ensimmäinen yö meni ihan harakoille. Oma vauva oli hoidossa yöllä, että saisin synnytyksen jälkeen hieman levätä. Huonekaverin vauva huusi suoraa huutoa melkein koko aamuyön. Seuraavana aamuna huoneeseen tuotiin kolmaskin äiti vauvoineen, mutta onneksi sen päivän aikana huutavan vauvan äiti pääsi kotiin. Tuo uusi huonekaveri oli oikein mukava ja tulimme ihan kivasti juttuun keskenämme. Lisäksi vauvoilla tuntui olevan melko samanlainen rytmi... loppu aika osastolla sujui rauhallisissa merkeissä ja viimeisen yön sain olla yksinäni, kun toinen äiti pääsi kotiin ennen meitä.

Hoitajat olivat mukavia ja neuvoja sai aina, kun vaan kysyi. Kävivät aina vuoron vaihtojen aikaan kierroksella huoneissa kyselemässä voinnit ja kuulumiset. Muuten saatiin olla aikalailla rauhassa.

Hyvillä mielin voi kyllä mennä Oysiin synnyttämään. Minulla ei ole mitään valittamista!
 
Täällä kans yks, jolla kokemusta Oyssistä synnytyksen muodossa.. Itse synnytin siellä 7.1.12 ja pelkkää hyvää sanottavaa sieltä on. :) salin ensimmäinen kätilö, ennen vuoron vaihtumista, oli asiansa osaava, mukava kätilö, mutta kun ilta kymmeneltä tuli toinen kätilö puikkoihin, ni se vasta mukava olikin. :) kävi kyselemässä salissa vointiani, ja tsemppasi jaksamaan tosi hienosti. puudutuksiakaan ei tarvittu, kätilö sanoi että kun oot tähän asti pärjänny ilman, nii pärjäät loppuun asti.. :D mää vaan että okei.. kehui sissiksi mua. :) synnytys meni tosi hienosti ja kuten jo sanottu, tämä jälkimmäinen kätilö oli aiva ihana, tosi tsemppari! kehuin hänen olevan oikealla alalla, johon vastasi että "kuin myös.. ". :)
ja sitten synnyttäneiden osastolla oli kans mukavat kätilöt, ja onneks huoneeni oli vain kahden hengen huone!! 2 yötä mulla oli huonekaveri, joka sitten  kotiutettiin ja sain lopun ajan olla yksin siinä huoneessa, mahtava tuuri! :) kukapa sieltä ei mahdollisimman pian haluais kotiin, kyllä mullaki oli heti seuraavana päivänä jo olo et TAHON KOTIIN!! :) mutta kiva kokemus, ei jääny traumoja, että eiköhän sinne joskus mennä vielä uudestaanki.. ;) avoimin mielin vaan, itellekki haukuttu tuo paikka alimpaan helvettiin, vaan nyt voin sanoa et ei se kyllä niin ole..! :)
 
Täälläkin ois yks joka on menossa synnyttämään Oyssiin vaan päivää ei vielä tarkalleen osaa sanoa muuta kun la-aika ois 4.10 vaan sitähän ei tiedä millon tulee lähtö :)
 
Täältä kans ollaan menossa oysiin synnyttämään joulu/tammikuussa. Kerran on jo käyty kokeilemassa viime vuoden elokuussa.

Tuosta ensimmäisestä synnytyksestä on melko hatarat muistikuvat. Mullakin synnytys käynnistettiin oksitosiinitipalla ja kovasti olin kipeä mutta synnytys vaan ei lähtenyt käyntiin. Muistan, että kätilöitä siinä on käynyt katsomassa mutta kun ei kerran oo eteenpäin päästy, niin ei oo sitte ollu tyyliin ees tarvetta keskustella. Ei mitään muistikuvaa siis, että millasia kätilöitä oli. 1,5cm olin auki vuorokauden oksitosiinitipan jälkeen ja sitte lähettiinki hätäsektioon. Muistan oikeastaan paremmin sitten sen heräämön. Siellä olivat tosi mukavia ja halusin äkkiä osastolle, että pääsen vauvan luo. Synnytysosaston kätilöt kävi mut sitten hakemassa ja päästiin miehen kanssa perhehuoneeseen. Siellä sitte oltiin kolme päivää. Osastolla oli kätilöillä kiire. En saanut imetysohjausta ollenkaan ja imettäminen sitten jäikin. Mutta muuten oli kyllä mukavaa porukkaa ja yks semmonen iiiihan pikkunen kätilötyttö minua isoa lihavaa vei vessaan ja talutti ja tuki. Päällimmäisenä oli kuitenki halu päästä äkkiä kotiin ja kotiin me päästiinki.

En oo ehtiny tätä seuraavaa synnytystä ollenkaan miettiä. Opiskelen itsekin kätilöksi ja olen jotenkin tietoähkyssä. En osaa toivoa mitään kun tiedän, ettei mikään kuitenkaan mene niinkuin suunnittelen. Kätilöopiskelijan voisin ottaa synnytyksen kaveriksi ja haluaisin tällä kertaa päästä mahdollisimman vähällä kivunlievityksellä.
 
Mun on nyt pakko olla pahanilmanlintu ja tuoda joukkoon oma negatiivinen kokemus oysista. Esikoisen synnytys meni ihan pieleen sen vuoksi että muita kivunlievitys vaihtoehtoja ei tarjittu kuin epiduraali ja mulla meni siitä pää ihan sekaisin. Epiduraalia tietty seurasi joukko muita toimenpiteitä ja lopulta minut laittettiin ponnistamaan ylämäkeen, eli sänky oli ihan makuuasennossa ja minulla alusastia pepun alla.
Synnytys päättyi lopulta siihen että vauva autettiin imukupilla ulos ja minä luulin hänen kuolleen kun kiidättivät pois salista heti. Eilä tikkausta varten puudutettu, vaikka itkin ja huusin kun koko sen tunnin ajan tunsin ihan kaiken..

Toisen synnytyksen halusinkin sitten hoitaa ilman yhtään turhaa toimenpidettä ja koko synnytys menikin sitten kätilönkanssa tapellessa kun hän ei osannut antaa ainuttakaan perustetta toimenpiteille joita olisi tehdä enkä minä niihin silloin tietenkään suostunut. Turhat toimenpiteet ovat kuitenkin haitallisia.

Nyt sitte kolmannen synnytän Oulaskankaalla, vaikka sinne onkin 100km enemmän matkaa kuin oysiin.
 
Takaisin
Top