Osallistuuko lapset ruuanlaittoon?

[Vargynja]

Missä määrin teillä lapset osallistuu ruuanlaittoon? Tässä artikkelissa vinkkejä, mitä kaikkea minkäkin ikäinen lapsi voi tehdä keittiössä.

Itse on pakko myöntää, että varsin vähän tulee heitä osallistettua. Lähinnä, jos itse ilmestyvät keittiöön ja haluavat osallistua. Eli lähinnä kuopus haluaa laittaa mikron päälle tai käännellä hellan nuppeja. Leipomiseen osallistuvat aina (eli silloin harvoin kun leivotaan).

 

[Pilkki24]

Meillä ei ainakaan miun kanssa edes suostu olemaan sivussa. 2,5 vuotias kyseessä. Raahaa aina keittiöjakkaran viereen ja jos ei muuta niin närppii ruokaa vieressä. Annan aina jonkun tärkeän sekoitus tms tehtävän niin pysyy tyytyväisenä. Ja osaa tuoda laatikosta lastoja ja kauhoja yms. Hän haluaa hirveästi olla kaikessa mukana. Ollut sellainen aina. Jo vuotiaana käveli ruuvari kädessä "asentamassa" äidin ja isin kanssa tai oli mukana tyhjentämässä tiskikonetta ja pyykkikonetta.

 

[Bella Swan]

8v koululaisen osallistan päivittäin, usein on vastahakoinen niin välillä vaadin vähemmän. Osaa hurjasti jo kaikkea!
5v vaan sotkee. Mutta koska ruoka mitä suostuu syömään (on lähes täysin peg-letkuruokinnan varassa ) on hyvin valikoitu, kaikki jopa ruualla leikkiminen on ok koska sit saattaa kerran vuodessa maistaa jotai uutta. Leipoa tykkää ja matkia isosisarusta.

 

[Misa]

Meillä ei ainakaan miun kanssa edes suostu olemaan sivussa. 2,5 vuotias kyseessä. Raahaa aina keittiöjakkaran viereen ja jos ei muuta niin närppii ruokaa vieressä. Annan aina jonkun tärkeän sekoitus tms tehtävän niin pysyy tyytyväisenä. Ja osaa tuoda laatikosta lastoja ja kauhoja yms. Hän haluaa hirveästi olla kaikessa mukana. Ollut sellainen aina. Jo vuotiaana käveli ruuvari kädessä "asentamassa" äidin ja isin kanssa tai oli mukana tyhjentämässä tiskikonetta ja pyykkikonetta.

Meillä ihan samanlainen! Aina auttamassa kaikessa, ja itse asiassa mökillä oli oikeasti tosi hyödyllinen, kun pystyi sanallisesti ohjattuna kattamaan pöydän. (Joillain lautasilla oli ehkä 2 haarukkaa ja toisilla pelkkä veitsi, mutta mitä pienistä )

Hän myös syö paremmin ruokaa, mitä on itse ollut mukana kokkaamassa. Niin selvästi nauttii kun saa osallistua kaikkeen, myös ruoanlaittoon, joten annetaan osallistua kun se vaan on mahdollista.

 

[Meliora]

Meillä vielä vauva ei vielä osallistu muuten ku välillä tarkkailemalla vieressä... Mutta ajatuksena on kyllä ollut hommata sellainen "pikkuapulainen" tms jakkara, että pääsisi mukaan osallistumaan heti, kun yhtään älyää sellaisen päälle!

 

[Foreverfever]

Lapset on aina tykännyt osallistua ruuan laittoon, yleensä riidelleet siitä kuka pääsee mukaan, koska meidän keittiössä ei ole tilaa kovin monelle apukokille samaan aikaan
11v ja 9v osaavat jo joitain ruokia ja leipomuksia tehdä täysin itsenäisesti, usein on pyytämättä ruoka valmis töistä tullessa. Saattavat selailla jotain reseptejä ja pyytää aineita kaupasta tai käydä itse hakemassa.

 

[Pilkki24]

Meillä ihan samanlainen! Aina auttamassa kaikessa, ja itse asiassa mökillä oli oikeasti tosi hyödyllinen, kun pystyi sanallisesti ohjattuna kattamaan pöydän. (Joillain lautasilla oli ehkä 2 haarukkaa ja toisilla pelkkä veitsi, mutta mitä pienistä )

Hän myös syö paremmin ruokaa, mitä on itse ollut mukana kokkaamassa. Niin selvästi nauttii kun saa osallistua kaikkeen, myös ruoanlaittoon, joten annetaan osallistua kun se vaan on mahdollista.

Tuo on muuten hyvä huomio, että lapsi syö paremmin, kun on ollut mukana! Se tekeminen varmaan tekee siitä ruoasta tutumpaa eikä niin epäilyttävää.

Me kanssa annetaan kattaa pöytää. Ja siellä on kyllä kanssa välillä haarukat pöydässä sopan syöntiä varten, mutta saahan ne vaihdettua.

 

[Pilkki24]

Lapset on aina tykännyt osallistua ruuan laittoon, yleensä riidelleet siitä kuka pääsee mukaan, koska meidän keittiössä ei ole tilaa kovin monelle apukokille samaan aikaan
11v ja 9v osaavat jo joitain ruokia ja leipomuksia tehdä täysin itsenäisesti, usein on pyytämättä ruoka valmis töistä tullessa. Saattavat selailla jotain reseptejä ja pyytää aineita kaupasta tai käydä itse hakemassa.

Toivottavasti meilläkin säilyisi tämä into ja saatais miehen kanssa ottaa iisisti myöhemmin.

 

[Ginger]

9v ei ole juuri kiinnostunut ruoanlaitosta (oman leipänsä saattaa voidella mutta siinä se :D), mutta 5v on aika mielellään välillä mukana, erityisesti jos leivotaan. Ruoanlaitossakin auttaa pilkkomalla (kunhan äiti ei ole liian tarkka tuleeko isoja vai pieniä palasia...) ja haluaa sekoitella tai lisäillä jauhoja/riisiä jne.

 

[Lya M.]

Kyllä osallistuvat vaihtelevasti.
Vanhempi tykkää leipoa, mutta ei ollenkaan tehdä ruokaa.
Nuorempi taas pilkkoo kasviksia, paistaa pannulla asioita jo lähes itsenäisesti, keittää makaronia/riisiä yms. (Uuni hänelle on vielä liian vaarallinen,)

Lapset ovat 11- ja 5-vuotiaat

 

[Metsätähti5]

3,5-vuotias hakee tuolin hellan (ja vanhemman) viereen ja haluaa sekoittaa kastiketta, soppaa tai mitä ikinä nyt ruoaksi tehdäänkään. Ei joka päivä, mutta useamman kerran viikossa. Toisinaan vain haluaa tulla katsomaan.

Usein pitää saada höylätä isille juustoa leivän päälle, ja nyt on kiinnostunut omatoimisesti kuorimaan mandariineja. Pannaritaikinaa pitää saada vähän vatkata.
Jos saan aikaiseksi leivottua jotain, hän tykkää sekoittaa jauhoja.

 

[AnnMarii]

Meidän 2,5-vuotias osallistuisi mielellään varmaan joka kerta, mutta koska se on niitä hetkiä päivässä kun voin sulkeutua yksin keittiöön omine ajatuksineni niin en anna.
Yritän kuitenkin välillä keksiä yhteisiä leivontaprojekteja joihin voin osallistaa häntä mahdollisimman paljon. Mittalusikan tyhjentäminen, sekottelu ja asioiden ripottelu onnistuu, sekä tietysti taikinan maistelu.

 

[Aloy]

Meillä 4v tykkää tosi paljon ruoanlaitosta ja leipomisesta, ja haluaa olla aina mukana. Kaikkien ainesten kaatelu ja sekoittelu on mieleistä puuhaa. Myös kananmunien rikkomista on harjoiteltu, ja pehmeiden vihannesten ja hedelmien leikkaamiseen on omat muoviset veitset käytössä. Sotkua tulee toki paljon, ja nopeampaahan se olis yksin tehdä, mutta muistan ikuisesti, kun oma äiti ei ottanut mukaan pullantekoon sanoin ”tämä menee nopeammin yksin”. Olin silloin jo pikkasen vanhempi kuin oma esikoinen nyt, varmaan jo kouluikäinen, kun muistan asian niin hyvin, mutta päätin jo ennen lasten saamista, että otan lapset kotitöihin mukaan halutessaan, ja kannustan osallistumaan.

 

[Pilkki24]

Sotkua tulee toki paljon, ja nopeampaahan se olis yksin tehdä, mutta muistan ikuisesti, kun oma äiti ei ottanut mukaan pullantekoon sanoin ”tämä menee nopeammin yksin”.

Tuo äitisi toiminta on aika monella yleinen ongelma vanhemmuudessa. Itsekin sorrun siihen välillä. Toki välillä on vaan pakko saada vaikka kengät nopeasti jalkaan tms, mutta jos se on joka kerta niin hirveä kiire niin sitten pitää aloittaa ne toimet aiemmin, että lapsi saa rauhassa opetella sitä asiaa.

Meillä äiti antoi tehdä joitain asioita, mutta aika usein valtasi keittiön noilla samoilla sanoilla. Käytettiin kuitenkin säännöllisesti ja ihan omatoimisesti liettä munakkaiden ja lettujen tekoon kaverin kanssa 7-vuotiaina niin kai sitä on jonkun verran tullut sitten harjoiteltua kuitenkin. Tai sitten kaveri osasi ja minä opin siinä samalla. Me oltiin aina koulun jälkeen itse vastuussa välipaloista, kun ei kummallakaan ollut vanhempia kotona silloin.

 

[AnnMarii]

Pakko vielä lisätä tähän että miksi en osallista arkikokkailuun on tosiaan se että sillon saan hetken "hiljasuutta", jota tarvitsen arjessa jaksamiseen. Vaikka en sitä omaksi ajaksi laskekaan. Muuten keittää nopeasti yli. Ruoka ja sen laittaminen on itselle tosi tärkeitä asioita ja lämmöllä muistelen sitä kun oman äitini kanssa leivottiin ja mummoltakin sain ensimmäisen reseptini 7-vuotiaana. Se on edelleen hyvässä tallessa. Samaa haluan meidän lapsille ja siksi olen järjestänyt leipomishetket erikseen nimenomaan lapsi edellä. Eli itse kyllä annan synninpäästön jos arkikokkailun haluaa tehdä yksin. Lapsia ehtii kyllä osallistamaan ruoanlaittoon ilman kiireen tuntua. Nämä yhteiset kokkailuhetket itse ainakin sitten pyhitän meidän yhteiseksi kivaksi ajaksi ja kaikessa saa mennä niin kauan kuin menee ja sotkua tulla niin paljon kuin tulee kunhan on kivaa. Ja tällöin valitsen reseptitkin niin että lapsi saa tehdä suurimman osan. Eli vatkailut jne. jää toisiin leipomisiin.

Ainiin ja lisäyksenä. Miehen työaika on sellainen että tämä rauhallinen itsekseen kokkailu on edes mahdollista. Hän tosiaan sillä aikaa viihdyttää lapsia. Tilanne olisi tietysti eri jos olisin yksin pienten lasten kanssa.

 

[Pilkki24]

@AnniMaria en tarkoittanut kommenttiani kritiikiksi sinua kohtaan. On eri asia ottaa sitä happea kuin tehdä kaikki asiat itse osallistamatta lapsia, koska se on työlästä/hidasta.

 

[AnnMarii]

@AnniMaria en tarkoittanut kommenttiani kritiikiksi sinua kohtaan. On eri asia ottaa sitä happea kuin tehdä kaikki asiat itse osallistamatta lapsia, koska se on työlästä/hidasta.

En näin kokenutkaan. Ei hätää. Avasin vain ajatustani muillekin kun aihe tietyllä tavalla liippasi läheltä. Että jos joku vaikka kokeekin että pitäisi väkisin osallistaa lasta vaikka ei jaksaisi.