Opiskelijaäidit tänne!

Lueskelin tossa teidän keskustelua tuosta pärjäämisestä. Täällä kahden opiskelijan vauvaperhe, mies tosin tekee opintojen yhteydessä töitä täyspäiväisesti ja tienaa ihan näppärästi. Meillä ei oo ollu mitään ongelmaa saada opintoja etenemään (tai no, mä pidin vuoden taukoa loppuraskauden ja lapsivuodeajan, nyt jatkan ja valmistun syksyllä, poika edelleen kotona hoidossa siis) ja rahatkin ovat riittäneet välttämättömyyksiin ja kivouksiin/turhuuksiinkin, vaikka mä oon saanut ihan minimit äippärahoja.

Piti kuitenkin "lohdutella" teitä kanssaopiskelijoita, että ei se minimeillä eläminen mitenkään ihan hirveetä oo, eikä välttis tarvii elää ees kädestä suuhun, riippuu vähän tottumuksista (itse en voi sietää sitä, että joudun olemaan miehen elätettävänä jääkaapin täyttämisen osalta! Vuokraa ja muita menoja sitten kyllä maksankin niistä pienistäkin tuistani!). Ja nyt kun on äitiyspäivärahat "syöty" ja siirrytty kotihoidontuelle, niin mulla ei oo taloustilanne muuttunut kuin parempaan suuntaan ja samaan aikaan sitten sivusta seuraan, kun ne liki pari tonniakin saaneet samanikäisten vauvojen äidit tuskailevat nyt kotihoidontuesta, että eivät tuu ollenkaan toimeen sillä 500e/kk. Moni heistä on joutunut alkaa tehdä keikkahommia tai mennä jopa ihan töihinkin, ihan vaan sen takia, että tulot tipahtavat "yllättäen" niin rajusti, että ei vaan ole varaa jäädä kotiin lapsen kanssa...

Eli eipä tarvii niukilla rahoilla elävän sitten tipahtaa korkeuksista, vaan todennäköisesti pystyy jäämään kotihoidontuelle kotiinkin pidemmäksi aikaa, koska totuttu rahankäyttö on sopivalla tasolla kotihoidontukeen nähden ;) (Toki mun mielestä ois ihan reilua, että kotihoidossa oloa arvostettaisiin esim. alle 3v (tai ees alle 1.5v kuten Hgissä) kohdalla enempi ja useammalla olis taloudellisesti mahdollista kotiin jäädä!)
 
Hei SannaKoo! Voiko kotihoidontukea ja opintotukea saada samaan aikaan? Oon alustavasti mietiskellyt jos moinen yhtälö onnistuisi vanhempainvapaiden jälkeen mahdollisimman pian [:)] Kuntalisää ei vissiin ainakaan meidän kunnassa saa, jos opiskeleekin, mutta jos edes tota kotihoidontukea.
 
Voiko kotihoidontukea ja opintotukea saada samaan aikaan? Oon alustavasti mietiskellyt jos moinen yhtälö onnistuisi vanhempainvapaiden jälkeen mahdollisimman pian Kuntalisää ei vissiin ainakaan meidän kunnassa saa, jos opiskeleekin, mutta jos edes tota kotihoidontukea.


Pääskynen : Voi saada, mutta siinä on vain se ongelma että jos sitä kotihoidontukea maksetaan äidin tilille ni se vaikuttaa niihin äidin opiskelijatuen tulorajoihin joilloin saattaa menettää joitakin opiskelijatukikuukausia. [8|] Me tehtiin niin, että haettiin nyt miehen nimellä sitä kotihoidontukea, jotta jos nyt päättäsin alkaa nosteleen opintotukea ni se ei siihen vaikuttais.

SannaKoo: Tuo on niin totta, mitä kirjotit! [:D] Siis kun järjellä ajattelis ni näillä joilla on ollut isommat tulot ennen lapsen syntymää ja vielä vanhempainraha-aikanakin niin silti, muka rahaa ei oo säästössä eikä voi jäädä kotiin. Hah! [:'(] Onneks tosiaan ite on tottunut tähän pieneen tulotasoon ni minimivanhempainrahankin kans pärjää mainiosti! [:)]
 
Chrystal, mukava kuulla, että tilanne on jo helpottanut! Isoja päätöksiä edessä, riippumatta siitä mihin päädytte.. Voimia ja järki peliin päätöksiä tehdessä! [:)]
 
En ole tainnut vielä omaa mielipidettäni ilmaista tuossa tuloasiassa. Mutta olen aikalailla samoilla linjoilla SannaKoon kanssa. Itse olen ajatellut, että opiskelijan tuloista ei ole suunta kuin ylöspäin riippumatta siitä valmistuuko työttömäksi/äidiksi/työelämään.. Kun me miehen kanssa vauvahaaveesta keskusteltiin, pohdittiin toki asiaa myös rahatilanteen kannalta. Ja mietittiin myös sitä, että kuka osaa varmaksi sanoa, mikä rahatilanne on esim. silloin kun lapsi on 3-vuotias. Meillä toivottavasti/luultavasti parempi kuin opiskellessa, mutta yhtälailla joku yritysaikana hyväpalkkainen on voinut menettää työnsä ja elää työttömyyskorvauksilla.. Joten en edes viitsi stressata asioita noin monen vuoden päähän, koska koskaan ei voi tietää miten elämä heittelee.
 
Tuo nyt voi kuulostaa jonkun korvaan ihan edesvastuuttomalta, mutta.. Toki se asia mietittiin tarkkaan, että vauva-ajasta selvitään kunnialla vaikka en itse töitä välissä saisikaan ja mies vielä opiskelisi vauvan tultua. Se on sen verran kätevää, kun vanhemmat sisarukset ovat jo lapsensa saaneet ja heiltä joutaa vauvavaatteet, pinnasängyt, hoitopöydät jne meille. [;)] Ja tällä hetkellä siis työskentelen täyspäiväisesti opiskelujen ohella ja kuvittelisin, että näistä palkoista jotain jäisi myös pahan päivän varalle.
 
Että tällainen pohdinta.. [;)]
 
Nyt naiset on pakko tulla hehkuttamaan !!
Sain just tietää että oon nyt saanu kämpän Tampereelta ! Ens viikonloppuna oliskin jo muutto !! JEEEEE ! [:)][:)]
 
No, meillä ei näyttänyt positiivista raskaustesti. Olen ilmeisen luulotautinen. Pöh.

Mutta uudestaan yritämme, ja vaikka opinnot kesken molemmilla, silti. Onneksi mies opiskelee maatalousyrittäjäksi oppisopimuskoulutuksella, eli on kuitenkin töissä koko ajan, eli tuloja on sen verran että lapsi saataisiin ruokittua [:)]
 
Hei! Olen 26vuotias, itsekin opiskeleva ja kovasti olisi toivessa plussata ensi vuoden puolella. Tarkoitus olisi jatkaa opiskelua niin kauan kuin pystyy, tosin kun hoitoalaa opiskelen, saattaa olla etten harjoitteluihin pysty osallistumaan ainankaan loppuvaiheessa. Raha-asiatkin mietityttää, mutta mieluummin lapsi nyt kuin myöhemmin, kerkeää sitä vanhempanakin törsäillä sitten =D
 
moi ite oolin opiskelija ennen ku tulin raskaaks ja ikää on 21 ja opiskeluthan jäi kesken mut eipä haitannu ku sai oman nyytin kainaloo ja poikahan on jo 3 kk...
onhan se raha tietty ongelmana mut eihän raha oo kaikkikaikessa...
 
Hei!
Ite valmistuin v.2009 keväällä ja aloin odottamaan poikaani v.2010 alkuvuodesta. En siis kerennyt saamaan mistään työpaikkaa, koska ammattini työllistää huonosti.
Tarkoitukseni oli lähteä opiskelemaan uutta ammattia ennen lasten tekoa, mutta vauvakuume otti vallan.
Olen jälkeenpäin miettinyt, että olisiko pitänyt odottaa (poikaani en kadu, kaikki kaikessa mulle ja tärkeintä <3), koska rahan kanssa taisteltiin koko kotona olon ajan. Olin siis kotona lapsen kanssa n. 1,2 v ja sitten lähdin harjoitteluun ja sain puoleksi vuodeksi työpaikan. Puolen vuoden päästä jännään sitten taas, saanko jatkaa vaiko pitääkö taas etsiä uutta paikkaa.
Ymmärrän  nyt, miksi vanhemmat ihmiset, jotka ovat itsekkin kokeneet työttömyyttä ollessaan lapsiensa kanssa sanovat "odota". Olen myös yh, joten raha tiukilla muutenkin.
Olisi helpommalla päässyt, jos olisin odottanut, mutta sitten en tiedä olisiko minulla tuollaista touhupoikaa, mikä minulla nyt on <3

Niin, päätin sitten aloittaa lukion tähän työn lisäksi, eli käyn sitten iltaisin töiden jälkeen ja vapailla koulussa. Töitä teen 20 h viikossa.
En uskalla tehdä lapsia lisää, jos en saa vakitöitä.
Opiskella voi lasten kanssa, vaikka se rankkaa onkin.. mutta työ pitää olla, on se mukavampaa palata sitten äippäloman jälkeen jonnekin pysyvään paikkaan ja mahtava fiilis olisi, jos ei tarvisi laskea pennejä.

Nyt mulla on taas vauvakuume, mutta tällä kertaa osaan taistella vastaan, koska nyt yritän pitää kiinni suunnitelmistani, jotta voisin tarjota lapsilleni jotakin parempaa ja tietty stressittömämmän äidin.
 
Ja pitää vielä ite lisätä tohon "raha ei tuo onnea"- lauseeseen, että ton lauseen kanssa pärjää jonkun aikaa, kunnes saattaa alkaa ärsyttämään taloudellinen tilanne :/

Tunsin jossakin vaiheessa kauheaa syyllisyyttä siitä, että olin tehnyt lapsen työttömänä.. ei auttanut enää lauseet siitä, että "kyllä me pärjätään", koska en saanut vanhemmiltani tukea enkä keneltäkään muultakaan, koska lapsen isä ei ole meidän elämässämme mukana (nykyään mulla kyllä uusi ja kannustava mies :) )..
 
Takaisin
Top