Onko/oliko vauvavuosi raskas parisuhteelle?

Vargynja

Admin
Staff member
Administrator
Helmikuiset 2021
Aina välillä puhutaan siitä että vauvavuosi on raskas parisuhdetta ajatellen. Erojakin tulee vauvavuoden aikana. Mutta oliko se teidän parisuhteelle raskas?

Itsellä joko on aika kullannut muistot tai ne on jääneet sumun taakse tai sitten se ei ihan oikeasti ollut erityisen raskas. Jos totta puhutaan niin vauvavuoden jälkeiset kolme vuotta on olleet enemmänkin parisuhteen koetinkiviä. Vauvavuoden aikana vietettiin perheaikaa ja hoidettiin miehen kanssa vauvaa yhdessä. :)
 
Ei ollut raskasta. Voi olla, että jos kokisi vanhemmuuden jotenkin rajoittavana tai jos vauva olisi omasta mielestä raskashoitoinen, niin tilanne olisi toinen. Tai jos mies osallistuisi vähemmän kuin itse on ajatellut.

Minulla kaikkien lasten vauva- ja taaperovuodet ovat olleet elämän parasta aikaa.
 
Oli elämäni raskain vuosi, niin parisuhteen kannalta kuin muutenkin. Kun lapsi oppi kävelemään, alkoi helpottaa. Tosin parisuhde oli vielä senkin jälkeen erittäin huono.
 
Ei oikeastaan ollut raskas, parisuhteeseen sinänsä vauvan saanti ei vaikuttanut, samalla tavalla jaksettiin keskustella ym. asioita hoitaa. Hoidin vauvan miltei 100-prosenttisesti itse, toki mies oli apuna välillä. Nyt kun poika on kasvanut, niin leikkii usein pojan kanssa ja lukee sen kanssa kirjoja, ja antaa ruokaa, pääsen itse nykyään paljon helpommalla niin sanotusti.
 
Oli raskas. Mies muuttui rajusti, etääntyi minusta ja koin hänen syyttelevän minua huonosta äitiydestä. Meillä oli ongelmallinen remonttikin tuolloin menossa. Johti pariterapiaan ja eroon kun poika oli vähän yli 1v.

Nyt uudessa suhteessa kun vauva-asia olisi ajankohtainen ja toivotaan raskautta, pelkään että sama toistuisi. Yritin varovasti ottaa asiaa kumppanin kanssa esille, mutta äksyili ettei ole eksäni. Ei toki ole, enkä niin väittänyt, mutta ei se tarkoita etteikö minulle olisi jäänyt pelkoja aiemmasta. Jännittää ottaa uudelleen puheeksi, kun ajattelen että hän ajattelee vain että yritän verrata eksään.
 
Parisuhteen kannalta raskasta oli se, että kaksi viimeisintä vauvaa nukkuivat ensimmäisenä vuotenaan ainoastaan, jos saivat olla kiinni minussa. Olin siis kaikki illat loukussa makuuhuoneessa, eikä meillä miehen kanssa ollut yhtään kahdenkeskeistä aikaa. Se tuntui välillä aika raskaalta.
 
Kyllähän se vähän kulutti silloin kun oli huonosti nukkuva vauva. Mutta pääasiassa meillä on vauvavuodet menneet hyvin ja ilman riitoja. Olimme asennoituneet siihen, että vauvavuosi voi olla kuluttava ja raskas, oli kiva yllätys kun olikin paljon helpompaa :happy:
 
Ei ollut.
Vauva oli helppo, joskin aika paljon äidissä kiinni. Mies taas ei oikein rohjennut olla vauvan kanssa kaksin kauppareissua kauempaa.
 
Ekan kohdalla ei, mutta kaksosten aikaan kyllä. Siinä oli toki muutakin kuormittavaa kuin pelkkä vauva-arki, kuten esikoisella hieman ennen kaksosten syntymää todettu pitkäaikaissairaus ja toisella kaksosista olleet mahavaivat ja allerginen refluksi, eikä ikäeroakaan ollut kuin 1v 7kk esikoiseen, mutta hengissä ja yhdessä selvittiin kuitenkin. Pahimman väsymyksen aikaan olin valmis hylkäämään suhteenkin, kun koin sen lähinnä aiheuttavan lisää kuormitusta :rolleyes:.
 
Ekan lapsen kohdalla ei ollut, mutta tokan lapsen kohdalla joo, sillä toka lapsi huusi ja valvotti öisin melkein koko vauvavuoden. Tuo toisen lapsen vauvavuosi on ylipäätänsä rankin vuosi omassa elämässä ja meni aika sumussa.
 
Ei se vauva-aika vaan ne ruuhkavuodet kun menin takaisin töihin ja yhteistä aikaa oli vähän. Varsinaiset vauvavuodet on suhteen kulta-aikaa (kärjistäen toki).
 
Takaisin
Top