Onko kellään samoja fiiliksiä? :(

[Aurinkopuuteri]

Kirjoitan asian lyhkäisesti. Meillä on nyt reilun vuoden ikäinen lapsi ja odotamme toista tulevaksi. Olen ollut tämän vuoden kotona ja tuntuu, että lapsen myötä ystävät ovat jättäneet. Se koskee niin minua kuin miestänikin. Olemme 30 vuoden iässä eli ei mitään teinejä enää. Onko kellään samanlaista tilannetta? tämä ahdistaa ja vaivaa varsinkin minua joka päivä. Tuntuu niin yksinäiseltä olo :,( eikä tätä oloa raskaus hormoonit helpota. Ei tunnu sisarusten lisäksi muut kaipaavan meitä.

Helpottipa kun sai tänne purkaa oloaan.

 

[Hemppa]

Välillä vähän samanlaiset fiilikset. Tuntuu että äitini on ainut kaverini tällä hetkellä ja tärkeä sellainen mutta kyllä sitä kaipaisi muitakin kavereita ja ystäviä.
Miehellä on kyllä kavereita, moni niistäkin jo isä. Mut minun kaverit on kyllä kaikonnu jo esikoisen odotuksen myötä.

 

[Aurinkopuuteri]

Hemppa, tosi kurja tilanne sinullakin. Väliin tämä ahdistus on todella kovaa. Kyllä kaikki tarviivat ystäviä ja "pelkät" vanhemmat ja sisarukset eivät siihen riitä. Mutta mitäs teet kun itse koetat pitää yhteyttä, mutta vastakaikua ei saa. Tai huomaa suoralta kädeltä, että näkeminen on nahkeaa... :(

 

[Just_Pam]

Ystävät ovat tosi tärkeitä, itselleni he ovat henkireikä. Minulla tilanne on toinen, itse asiassa muutaman ystävän kanssa ollaan oltu paljon enemmän tekemisissä odottaessani esikoistani ja sen jälkeen, sillä olin ainoa jolla ei vielä ollut lapsia...

Raskauden myötä sain useita uusia äitiystäviä, muutamasta on tullut tosi läheisiä.
Tapasin heistä 2 synnytyssairaalassa, yhden perhevalmennuksessa ja yhden em. kautta. Ystäviä löysin myös vauvatanssiryhmästä. Heiltä saan vertaistukea. Suosittelen.

Kannattaa koittaa myös itse ottaa yhteyttä "vanhoihin" ystäviin, jos yrityksistä huolimatta ei onnistu niin antaa heidän olla. Sitten vaan etsimään uusia ystäviä mammapiireistä.

 

[Sitris]

Minulla on hieman samanlaiset fiilikset. Tällä hetkellä kukaan kavereista ei odota ja vaikka heillä lapsia olisi ennestään, elävät he eri elämäntilannetta (moni kaveri juuri eronnut tai eroamassa). Eräs läheinen ystävä kärsii lisäksi lapsettomuudesta, joten hänen kanssaan välit ovat hieman viilentyneet, surullista kyllä.. Sinänsä olen tottunut jo siihen, että odotusaikana ei välttämättä hirveästi tukijoita ole, odotan kolmatta ja aikaisimmissakin odotuksissa elämänvaihe on eronnut kavereiden elämänvaiheesta. Lapsen syntymisen myötä on onneksi kuitenkin löytyny muutamia uusia tuttavuuksia ja pikku hiljaa välit entisiin ystäviinkin ovat lähentyneet. Ja onneksi on nämä nettipalstat. Täällä voi jutella raskauteen liittyvistä asioista ja purkaa mieltä samassa tilanteessa olevien kanssa. Jos haluat juttuseuraa niin minulle saa kirjoittaa yv:tä :)