Oletteko kertoneet vauvakuumeesta?

Vargynja

Admin
Staff member
Administrator
Helmikuiset 2021
Oletteko puhuneet vauvakuumeesta tai yrityksestä muille kuin miehelle? Siis muutoin kuin täällä.

Itse puhuin ensimmäistä yrittäessä yhdelle ystävälleni. Hän oli tukenani, kun kuukausi toisensa perään pettyminen tuskastutti. Vauvan lopulta synnyttyä hänestä tulikin kummi. :) Muuten ei kuumeesta tienneet muut kuin äitini ja hänen miehensä, jotka saivat tietää vahingossa. Toisen kuumeilusta tulee juteltua vähän yhdelle jos toisellekin, vaikka vielä ei voi edes yrittää, niin että ei tämä mikään salaisuus ole. :D
 
Ensimmäisen yrityksestä tiesi vain lähimmät ystävät. Se ei kyllä ollut mitään perus kuumeilua vaan vuosien kipua, tuskaa ja pakonomaista kehän kiertämistä. Siitä oli kepeä jännitys ja odotus kaukana.

Nyt toisen kuumeilusta voi jo puhua ihan vauvakuumeena. Tällä kierroksella olen kertonut kuumeestani ihan kaikille!
 
Esikoisen yrityksestä kerroin kaikille, koska se oli elämässäni tärkein asia juuri silloin. Toisen yrityksestä en kertonut, koska todennäköisyydet epäonnistumiseen olivat niin suuret.
 
Yleisellä tasolla oon vauvakuumeesta kertonut parille hyvälle ystävälle, mutta yrityksestä on tiennyt yleensä vain yksi ystävistäni..
 
Varmaan kaikki läheiset tietää kuumeesta. Töissä en aio kertoa kun menen takaisin. Hyvällä lykyllä ei tarvii töissä kauaa olla kun sais jo taas jäädä pian pois..:smiley-angelic001
 
Ekasta ei tienny kukaan muu ku mies ja toisen kuumeilusta ties sisko ja yks kaveri. Kolmannen kuumeilusta taasen ei tiennyt kukaan muu kuin mies. Oma äiti kyllä heitti vitsiä asiasta, eikä se meitä haitannut.
 
Mä olen kertonut muutamalle ystävälle vauvakuumeesta/yrityksestä. Oletin (olin liian naiivi) että raskaudun heti kun pillerit jäi pois, mutta näin ei tapahtunutkaan. Purin pettymystäni parille ystävälle. Yksi läheinen ystävä tietää myös että olen käynyt gynekologilla tutkimuksissa ja nyt tässä kierrossa aloittanut terolut-kuurin. Isäni on jo aika iäkäs, 67v ja toivoisi kovasti lapsenlapsia vielä eläessään. En ole halunnut herättää liian suuria toiveita kertomalla yrityksestä, kerron sitten vasta ehkä jos raskaaksi tulen. Turhauttaa nähdä isän vanhenevan ja sairastuvan koko ajan lisää ja en ole vieläkään raskaana...
 
Koska kyseessä on ensimmäisestä kuumeilu, niin kukaan muu kuin mies ei tiedä asiasta. Kerron pitkästä kuumeilusta muille vasta sitten kun olen raskaana:angelic:
 
Yrityksen aloituksesta tähän plussaan joka pian syntyy kesti 4.5 vuotta. Mulla on paljon läheisiä ystäviä ja jotenkin tuntui älyttömältä olla kertomatta kun joku kysyi että mitä kuuluu, ja pään sisässä ei ollut muuta kuin surua. Joten kaikki tutut, kehen luotin tiesi. Myös suurin osa töissä tiesi, myös senkin takia lopulta kun olin hoitojen takia paljo Poissa.
 
Sillon kun kuume oli pahimmillaan ja aloitettiin vaihe "tulee jos on tullakseen", kerroin vain lähimmälle ystävälle joka edelleen jaksaa vuosien päästä tsemppaa et kyllä se vielä joskus :happy:
 
Mä olen kertonut vain miehelle ja miehen siskolle, joka on mulle todella läheinen. Ja muutamalle kaverille vitsillä heittänyt kroonisesta vauvakuumeestani.
Meillä on jo kaksi lasta, joista nuorempi vasta 2v.
Ja meidän tukiverkosto on olematon, tiedän jo kaikkien pitävän meitä hulluina jos vielä yksi tulisi. Sen verran haastavia nämäkin lapset olleet tähän asti :wacky:

Miehellekin arkailin kertoa, koska tiedän, ettei hän tahdo enää lapsia. Meillä on jo ns.kaikki, tyttö ja poika. Lopulta sain hirveästä jännityksestä huolimatta kerrottua useita kk sitten :shy:

Tässä piinapäiviä eletään, kun menkkoja odottelen. Oli yksi kerta ilman ehkäisyä, ja ajankohta sattui olemaan aika riskialtis. Ei olisi suunniteltu tämä, ja en tiedä miten miehelle uskaltaisin edes kertoa jos ne menkat ei tulisikaan :p:rolleyes:
 
Flikka, jos mies ties sun vauvakuumeesta ja ootte menny ilman ehkäsyä välillä, niin eiköhän mies oo samassa veneessä sun kanssa :wink reilusti vaan kerrot et tais viimeeks olla otolliset päivät käsillä että plussaa tässä ootellaan :joyful: saapi hänkin edes hetken miettiä asiaa :rolleyes:
 
Ensimmäisen lapsen kohdalla kerroin kuumeesta kaikille. Tällä kertaa oon kertonut vaan parille henkilölle. Mutta mikäli plussan saan, niin kerron useammalle ja varhaisultran jälkeen kaikille! ❤️
 
Omppu, totta kai mies varmaan siihen ajatukseen tottuisi. Ja kyllä mä sanoin ihan reilusti, etten tiedä uskaltaisinko heti kertoa. Mies sanoi, että hän tietää, ja että kyllä hän alkaisi sitten miettiä auton vaihtoa taas isompaan (möi just meidän 7 paikkasen futismutsiauton eteenpän :grin ).

Tuosta ajankohdasta rupesin miettimään, oon sanonut yhdessä keskustelussa että epätodennäköistä, tässä että aika riskillä mentiin. Mun laskujen mukaan olisi aika epätodennäköistä, mutta katoin tossa kalenterista aikasempien menkkojen alkuja, ja en tosiaan ole perillä :facepalm:
Näköjään sen verran epäsäännölliset on :confused:
 
En ole kertonut muille kuin miehelle. En ensimmäistä yrittäessä enkä nyt. En halua että kysellään, joko tärppäsi.
 
Mä oon itte kertonu vauvakuumeilusta mun omalle miehelle, kaksoissiskolle ja parille ystävälle. Mies taas on itte kertonu sen veljelleen ja ovatkin paljon puhuneet aiheesta yhdessä. Mutta emmä ny halua tätä kauheen monelle kertoa, sillä en jaksaisi uteluja.
 
En ole kertonut :angelic:. Kaikki itseasiassa vieläkin luulee, että en halua lapsia. Tosin tässä on sitten se ongelma, että kaikki varmaan kuvittelevat vahingoksi, jos tärppää. En halua kertoa ihan siksi, että olen 30 ja siitä alkaisi muiden "jokojokojoko" kysely, enkä halua enempää stressiä yrittämiseen :oops:..
 
Olen kertonut parhaalle ystävälle. Vanhemmat ilmeisesti luulevat, ettei lapsenlapsia ole tulossa ja olkoot vain siinä uskossa uutiseen saakka... En tosin tiedä, mistä moinen käsitys on syntynyt :confused005 Luulen, että miehen kavereille tulee jossakin vaiheessa yllätyksenä, kun on jo aiemmassa elämässä tehnyt päätöksen, ettei lapsia halua...
 
Yleisesti koko lähipiiri tietää, että jossain vaiheessa haluamme lapsia. Mutta varsinaisesta yrityksestä, ja kuumeilusta ei ole ollut puhetta kenenkään kanssa. Kerran äidille purskahdin lenkillä itkuun, kun tuli puhetta vauvoista, ja sanoin että pelkään ettemme saisi ollenkaan. Vaikka emme siinä vaiheessa vielä edes yrittäneet. Nyt häiden jälkeen olemme yli 7kk tjottailleet. Nyt olemme toista viikkoa sitten plussanneet kahdesti vahvasti, ja toivottavasti raskaus etenee normaalisti (6+1). Haluaisin kertoa heti kaikille tästä, mutta silti en haluaisi. Odotamme yhdessä ekaa ultraa, ja sen jälkeen lähipiirille kertoisimme :)
 
Takaisin
Top